Pasilan kirjastossa säilytetään Parnasson vanhoja vuosikertoja, joten siellä voit käydä lukemassa niitä. Lehtiä ei lainata kotiin.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924Vanhoja Parnasson vuosikertoja voi lukea myös esimerkiksi Helsingin yliopiston Kaisatalossa.https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
Aiheeseen liittyviä tietoja löytyy mm:
Kansallisarkistosta
(Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin arkisto)
Ahonen, Into:
Savon Jääkärirykmentin vaiheet 1770-1810. 1938
Huuskonen, Aarne:
Kuninkaallinen Savon Jääkärirykmentti vuosina 1770-1810. 1927
Teoksessa on laaja lähdeluettelo
Jägerhorn, G.H.:
I fält för Gustaf III. Beskrivning över kampanjen i Savolax 1788-1790. 2004 (Skifter utgifna av Svenska litteratursällskaper i Finland, 656)
Helmet-palvelusivustolla kohdassa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on vielä käteismaksumahdollisuus. Helsingissä nämä kirjastot ovat Itäkeskus, Kallio, Oodi, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaja ja Töölö. Muissa Helsingin yleisissä kirjastoissa voi maksaa vain pankkikortilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Eipä taida tällaista tietoa mistään löytyä siitä yksinkertaisesta syystä, että käsite "aihe" on kovin epämääräinen. Monet tviitit eivät "käsittele" yhtään mitään ja monissa on useita eri aiheita esillä. Koska yksittäisen tviitin sisältö on mielivaltainen, ei tällainen aiheperusteinen, systemaattinen tilastointi ole mahdollista. Jos joku sellaista tekee, tilasto on joka tapauksessa erittäin karkea.
On myös äärimmäisen vaikea määritellä, milloin tviitti käsittelee jotain aihetta, milloin aihe vain mainitaan. Twitter-yhtiöllä on todennäköisesti tilastotietoa sellaisista yksinkertaisista asioista kuten esimerkiksi monessako tviitissä on mainittu presidentti Donald Trumpin nimi. Nimi voi kuitenkin esiintyä myös tviitissä, jonka aihe on on...
Kaupallisten palvelujen (esim. Bookbeat, Storytel ym.) äänikirjoja voi kuunnella vain heidän omilla sovelluksillaan.
Adobe Digital Editions (ADE) voi olla osittain sellainen palvelu, jolla voi kuunnella eri palveluntarjoajilta hankittuja kirjoja, mutta siihenkään ei välttämättä saa ladattua ihan kaikkea sisältöä. ADEa voi käyttää tietokoneella, tableteilla tai mobiililaitteilla. Ohjelman asentaminen ja käyttö on ilmaista.
Hei,
novelli löytyy kokoelmasta Kauhujen kirja 2. Sen on kirjoittanut Thomas Tessier ja novellin nimi on tosiaan Ruoka.
Tässä linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.119904?sid=2927302906
LTO viittaa lääkärintarkastusohjesääntöön, joka olisi 1939 ollut vuoden 1935 versio. I ei esiinny luokituksessa, eikä myöskään E II -luokkaa ole. Olisiko kyseessä epäselvästi merkitty B II, joka olisi merkinnyt tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana määrättävää II luokan apumiestä? E-merkintä yksinään merkitsi "tilapäisesti kelpaamatonta, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi. "Luokka 68:n merkitys on seuraava:68. Haava vatsalaukussa tai pohjukkaissuolessa, jos se on esiintynyt kroonillisena 3 viimeksikuluneen vuoden aikana ja on lääkärin toteama, -verenvuodot, röntgentutkimus (Ulcus ventriculi, duodeni).
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
Tyttäreni tarinan (The Story of Gabrielle) on kirjoittanut Catherine Gabrielson. Teoksen julkaisi Hedvig Järvenpää-Lehtosen suomentamana Tammi vuonna 1957.
Gabrielsonin Tyttäreni tarinaa ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä itsekin kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit myös tehdä kaukolaina pyynnön käydessäsi kirjastossa. Kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Löysin Facebookin julkisesta Töölö-liike -ryhmästä muistelua kyseisestä patsaasta. Keskusteluketjussa on siitä myös kuvia, mutta varsinaiseen kysymykseesi ei tietoa löytynyt.
Löytyisikö lukijoiltamme tietoa ja muistoja kyseisestä patsaasta?
Vanhoja Eeva-lehden vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosasastolla. Lehti ei ole luettavissa digitaalisena.
BTJ:n aiemmin ylläpitämä artikkelitietokanta Aleksi käsitti yli 900 000 artikkeliviitettä noin 300 kotimaisesta aikakauslehdestä vuosilta 1982–2017. Vuonna 2018 Aleksi-tietokanta yhdistettiin Arto-artikkeliviiteteikokantaan. Tiedot ovat haettavissa Arton oman käyttöliittymän lisäksi Finnasta. Artikkelin etsimisessä saattaa siis olla apua Artosta tai Finnasta.
Arto https://arto.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Finna https://finna.fi/
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
Pasilan kirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa nimistöasioita on 1900-luvun...
Valitettavasti en käytettävissäni olevista lähteistä löytänyt täsmällistä vastausta tähän kysymykseen. Yleisesti ottaen tuomioistuimen rikoksesta määräämä raipparangaistus oli kuitenkin luonteeltaan julkinen, ja vakiintunut rangaistuspaikka sijaitsi keskeisellä paikalla: kaupungissa yleensä lähellä kirkkoa, maaseudulla usein yleisen tien varrella. Raipparangaistus poistui Suomessa vuoden 1889 rikoslain myötä. Vankiloissa raippoja määrättiin kurinpidollisista syistä aina 1930-luvulle asti, mutta tällöin kyse oli vankilan sisäisestä rangaistuksesta.
Asiassa voisi kääntyä Hämeenlinnan kaupunginmuseon (https://hmlmuseo.fi/yhteystiedot/) ja Vankilamuseon (https://www.kansallismuseo.fi/fi/vankila/info) puoleen.
Lähteet:
Linjama, Topi: "...
Muikku on espanjaksi albur. Näin sanotaan kirjassa Mat på åtta språk : restaurang & hotell (kirjoittaja Per-Arne Björk, kustantaja Moraförlaget 1995, ISBN 91-630-3810-2). Muikunmäti on puolestaan huevas de albur. Joissakin espanjan kielen sanakirjoissa sana albur tarkoittaa myös salakkaa.
Hei
Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy.
Läheteet:
http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290…
http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
Jusa on alun perin Johanneksen kutsumamuoto, joka nykyisin tunnettaneen parhaiten Johanneksen muunnelmien kuten Juhan, Juhanin ja Jussin lempinimenä.
Viralliseksi etunimeksi Jusa annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1959.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Kyllä, löydät kirjan saatavuustiedot OUTI-verkkokirjastosta. Voit varata teoksen haluamaasi kirjastoon joko käymällä kirjastossa, puhelimitse tai verkkokirjaston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Hyvä kuvaus Leistilänjärven historiasta löytyy julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin (Nakkila-seura, 1982). Lisäksi Kotiseutu-lehden vuosikerrassa 1913 on lyhyt kuvaus Leistilänjärven kuivatuksesta.
En löytänyt tätä runoa suomennetuista teoksista
Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia 1992
Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille 2009
enkä runotietokannasta, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Valitettavasti en onnistunut löytämään yksiselitteistä termiä, joka nimeäisi kuvaamasi sukulaisuuden. Voit kuitenkin todeta, että olette anopikset. Tämä on mahdollinen vaikkakin harvinainen ilmaus.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/siskokset_ja_samikset
