Ensimmäinen kirja voisi olla Tuulen laulu, kirjoittaja Unity Hall. Toinen kirja saattaisi olla Johanna Al-Sainin kirjoittama Taistelin Allahin puolesta. Tämä kirja ei ole romaani, vaan todellisuuspohjainen dokumentti.
Nykyisin voi Helmet-järjestelmään omiin tietoihinsa lisätä oman lainaushistoriansa. http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Kyseessä voisivat olla Bertil Almqvistin Barna Hedenhös-sarjan kirjat, jotka on suomennettu nimellä Musa Ja Muru. Sarjaa on suomennettu tosin vain kolme osaa:
Musa ja Muru Amerikassa
Musa ja Muru Egyptissä (suomennettu myös nimellä Muinosen perhe matkustaa Egyptiin)
Musa ja Muru Englannissa
Perheeseen kuuluvat isä Luukas, äiti Luuluu, lapset Musa ja Muru Murikka, koira Nuija sekä vielä kesy alkulehmä ja hevonen. Murikan perhe ei myöskään asu Kivikauden Amerikassa, vaan Ruotsissa. Amerikkaan murikan perhe matkustaa Esi-Tiki laivalla, ja tarinat tosiaan päättyvät usein sanoihin "Oma maa mansikka, muu maa mustikka".
Sata-kirjastoista Vampulan kirjastosta näkyy löytyvän Musa ja Muru Egyptissä. Muita osia löytynee antikvariaateista.
Olli Rehn oli vastasi EU:n laajentumisesta komissaarina vuosina 2004–2010.
Hän johti EU-jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa vuodesta 2005 alkaen. Suomen poliittinen johto kannatti Turkin jäsenyyttä.
Turkkia ja Kyprosta ei kuitenkaan saatu samaan neuvottelupöytään. Lopulta Saksa alkoi Ranskan tavoin vihjata, että Turkin kanssa kannattaisikin tavoitella jonkinlaista erityiskumppanuutta jäsenyyden sijaan.
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Vaihtoehtoja on varmaan moniakin, esim.
Visne? = Haluatko?
Jos kysymysmerkki tulee kaiverrukseen, ei tarvita kysymysliitettä -ne (-ko/-kö) eli
Vis? = Haluatko?
Vis tu? = Haluatko sinä?
Olet varmaankin varannut kirjan Ellibs-palvelusta, jossa on suomenkielistä kirjallisuutta. Palvelussa voi valita laina-ajaksi joko 14 päivää tai 1 päivän. Varattu kirja tulee sinulle heti lainaan, kun se vapautuu edelliseltä lainaajalta. Kirjan voi ladata milloin tahansa laina-aikana, mutta se palautuu automaattisesti, kun sinun laina-aikasi on päättynyt. Kirjan lataamisella ei siis ole vaikutusta laina-aikaan.
Tuo ja muita ohjeita Ellibs-palvelun käytöön löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions.
Tällä palstalla on aiemminkin kysytty teosten painosmääristä. Valitettavasti niistä ei ole koottua tietoa, joten joudumme arvailemaan.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta) https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärien vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen. https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Maamme kirjaa on julkaistu monina eri painoksina. Cajanderin alkuperäisenä tai korjattuna suomennoksenakin 61 eri painosta. Painosmäärät voivat kirjoilla vaihdella muutamasta sadasta muutamiin tuhansiin eli olisikohan Maamme kirjaa julkaistu noin 100 000 kpl. (saattaa mennä...
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:https://www.babynames.com/name/seda
Voit etsiä itse sopivia lauseita eri Raamatunkäännöksistä. Sivustolta https://raamattu.fi/kaannokset löydät linkkejä useisiin eri Raamatunkäännöksiin. Useimmat versiot voit avata kirjautumatta ja kirjoittaa hakuruutuun haluamasi sanat. Saat sitten hakutulokseksi Raamatunlauseita, jotka sisältävät toivomasi sanat. Mikael Agricolan käännös ja Uusi testamentti nykysuomeksi edellyttävät kirjautumista. Hakua ei voi muuten käyttää.
Laulu on nimeltään Pumppuräppi ja sen esittää "soitin- ja keitinyhtye" Los Piratos (Olli Liimatainen ja Janne Jukarainen).
Laulu löytyy muutamalta eri tallenteelta Outi-kirjastojen kokoelmista. Myös Youtubessa laulusta on useita versioita.
Tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Ko. palvelu ja siinä oleva sisältö on julkista
Lausuntopalvelusta löytyy lausuntopyyntö Arviomuistio alaikäisavioliittojen sääntelytarpeesta. Mukana on Suomen ortodoksisen kirkon vastaukset ja kommentit lausuntopyynnön kysymyksiin.
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä ennen teloitustaan,...
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Suomen historiaa lapsille löytyy esim. seuraavista
kirjoista:
Hanste, Tuulikki: Tarua ja totta: Suomen historian
lukemisto (WSOY)
Aikamatka Suomen historiaan (WSOY)
ja keskiajasta kertova Hetemaa: Suomen keskiaika.
Jos on intoa ja aikaa perehtyä löytyy Maijaliisa Dieckmannilta Porvoon historiasta kertovia lasten kirjoja: Keisari ratsastaa kaupunkiin
Kolme hopeasormusta
Hopeasormuksen taika.
Kuninkaantiestä löytyy lukuisia kirjoja, tässä muutama
esimerkki:
Gardberg C J: Kuninkaantie (Otava)
Kuninkaantieltä kerrottua: matkailijoiden kuvauksia 1700-luvulta (SKS), kirjat ovat aikuisille tarkoitettuja.
Kuninkaantiestä löytyy runsaasti materiaalia, lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi HelMet-aineistohausta käyttämällä sanahakua ja...
Tietosuojavaltuutettu on sivuillaan ottanut asiaan kantaa
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/henkilotietojenkeraaminenin… . Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) sanotaan, että työnantajan tulee kerätä tiedot ensisijaisesti työntekijältä/työnhakijalta itseltään. Kyseisen lain 4 § koskee myös tietoverkoista kerättyjä tietoja.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä löytyy esimerkiksi Finlexistä :http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 .
Työsuojeluhallinon sivuilla on myös tietoa työelämän tietosuojasta http://www.tyosuojelu.fi/fi/tietosuoja . Tämänkin mukaan: "Muualta kuin työntekijältä itseltään kerätyistä tiedoista ja niiden sisällöstä työnantajan on kerrottava työntekijälle...
Kirjastoista löytyy paljon ns. self help -kirjallisuutta, mutta niitä kannattaa lukea kriittisesti. Moni lupaa kymmenen hyvää ja yksitoista kaunista hetkessä. Hain helmet.fi-palvelusta hakusanalla elämänhallinta, ja rajasin haun tietokirjoihin. Listalla olivat muun muassa nämä teokset:
Russ Harris: Onnellisuusansa
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2229052
Harrisin kirjaa on käsitelty muun muassa tässä blogissa:
http://positiivisuusprojekti.blogspot.fi/2014/08/onnellisuusansa.html
Svend Brinkman: Pysy lujana - elämä ilman self-helpiä
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2230502
Brinkmanin kirjaa käsitelty muun muassa tässä blogissa:
https://maaretkallio.com/2016/04/15/sukelluksia-self-helpiin-ja-sielta-…
John Teasdale:...
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat puun...
Jonkin verran Anni Swanin kirjoja on kirjastojen kokoelmissa myös äänikirjoina ja e-kirjoina eri puolilla Suomea. Suurin osa kirjoista on satuja, mutta joukossa on myös hänen nuortenkirjojaan. Alla linkki luetteloon, josta selviää myös minkä kirjaston kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FeBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FNonmusicalCD%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FSound%2FSoundRecording%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=swan+anni&type0%5B%5D=Author
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat Pasilan kirjastolle eli silloiselle ...
