Usko Hurmerinnan eli Usko Kempin säveltämän ja sanoittaman "Korsuvalssin" toinen säkeistö alkaa: "Me tulimme niin Kannakselle, ja eessä oli Karjalan maa." Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Kai muistat sen hetken viel, Tilta". Laulun sanat sisältyvät nuottiin "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994, s. 170). Nuotissa on tähän lauluun vain sanat, ei nuotinnosta. Kappaleen on levyttänyt esimerkiksi Eugen Malmstén.
Mainittakoon, että on olemassa toinenkin samanniminen kappale, jonka on säveltänyt Åke Knus. Se alkaa: "Kun korsumme ylle luo kuu loistettaan".
Eugen Malmstén: Korsuvalssi YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=yDuuZR0N-JY
Margit Hollméruksen laulu Kehäkukkanen alkaa Kehäkukkanen pieni pyörii .... Laulun voi löytää Lastentarhamuseon aineistoista osoitteesta https://doczz.net/doc/7008917/t%C3%A4%C3%A4t%C3%A4---lastentarhamuseo .
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista Helmet-tietokannan teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-Kustannus 2012)https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2062635?lang=fin
Eläköön leikki (Perinneleikit 2015)https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2215277?lang=fin
Lasten kultainen laukukirja 2. (Fazer Musiikki, 1993)https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1057772?lang=fin
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1059728?lang=fin
Lasten laululeikkejä II (Fazerin...
Malmin työväentalon omistaja vaikuttaisi olevan Malmin Työväentalo Osakeyhtiö, joka osakkeista suurimman osan omistaa Malminseudun Työväenyhdistys ry. Ks. https://www.porssitieto.fi/osake/lisaa/malmityovtalo.shtml
Työväentalon verkkosivuilla kerrotaan seuraavaa: "Tilanvaraus- ja muissa taloa koskevissa asioissa pyydetään ensisijaisesti olemaan yhteydessä myynti@malmintyovaentalo.fi. Lisäksi voit myös soittaa 044 0201462", ks. https://malmintyovaentalo.fi/yhteystiedot/
Malminseudun Työväenyhdistykseen voi ottaa yhteyttä sosiaalisen median kautta, linkit löytyvät osoitteesta https://malmi.vas.fi/.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen vastausta kuvan perusteella.Ötökkäakatemia-hankkeen kotisivuille on kerätty linkkejä tunnistusta helpottaville sivuille sekä esimerkiksi hyönteisharrastajien ja -tutkijoiden Facebook-ryhmiin: https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/.Ötökkätieto-sivustolta löytyy tietoa ja kuvia hyönteislajeista: https://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Kysymäsi sitaatti osoittautui ongelmalliseksi.
Sitaatin kaksi ensimmäistä lausetta esiintyvät useilla Internet-sivuilla. Niiden kerrotaan olevan peräisin Matthieu Ricardin kirjan ”Happiness: A Guide to Developing Life's Mot Important Skill” alusta. ”Happiness” on käännös ranskankielisestä teoksesta ”Plaidoyer pour le bonheur”, joka on suomennettu nimellä ”Onnellisuus”.
Sivulla http://www.spiritualityandpractice.com/books/excerpts.php?id=15581
on useita katkelmia Ricardin kirjan alusta. Englanninkielinen teksti ja suomennoksen teksti vastaavat hyvin toisiaan (tosin katkelmien järjestys on osin erilainen.) Vain kappale, jossa määritellään onnellisuus, onkin yhtäkkiä erilainen:
Englanniksi: “By happiness I mean here a deep sense of...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampi teos, joka käsittelee Titanicia. Käyttämällä asiasanoja "haaksirikot" ja "Titanic" saat 18 viitettä, mm. Lord: Titanicin kohtalonyö (lk. 69.6309) ja McCluskie:
The wall chart of the Titanic (lk. 69.6309), jossa selkeitä pohjapiirustuksia.
Aiheesta löytyy myös paljon lehtiartikkeleita, joita voit selailla artikkeliviitetietokannoista pääkirjaston käsikirjastossa, 2. kerros.
Internetissä on usempia hyviä linkkejä kuten http://www.titanic.com/ tai http://www.mstitanic.net/titanic/index
Näytelmä, jossa hyönteiset käyvät sotaa, on Josef ja Karel Čapekin satiiri Ze života hmyzu, josta suomeksi on käytetty ainakin nimiä Hyönteiselämää, Hyönteisten elämästä ja Hyönteisten maailma. Yksi näytelmän hahmoista on hyönteiskotelo, jonka repliikit läpi näytelmän ovat latautuneet täyteen uhoa joksikin tulemisesta – Kalevi Ahon Hyönteiselämää-oopperalibretossa esimerkiksi "Tapahtuu valtavaa! Teen jotain suunnatonta!" ja "Teen jotain maineikasta!".
Radioteatteri toteutti ohjelmatiedoissa "fantastiseksi komediaksi" luonnehditun Ze života hmyzun vuonna 1965 Nelli ja Pertti Niemisen suomentamana nimellä Hyönteisten elämästä (ensiesitys maanantaina 15.11.). "Hyönteiskotelon" roolin siinä näytteli Elina Salo.
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Virallista tietoa Suomen kaukaisuuden navasta ei valitettavasti löytynyt, mutta koitin itse mitata kaukaisimman paikan merestä. Vaikuttaisi siltä, että kaukaisin maa-alue merestä on Pieni Hiekkasaari, joka sijaitsee Pielisessä. Etäisyyttä Liminganlahteen Perämerellä on 281 km, Viipurinlahteen 282 km ja Vienanmereen 284 km. Kaukaisin piste itsessään on vedessä saaren vieressä.
Metsästyksestä loukuttamalla löytyy kyllä tietoa, esim. hakusanalla "loukkukoulu" löytyy loukunrakennusohjeita YouTubesta. Verkkopyynnistä tietoa löytyy lähinnä kalastuksesta. Ehdotan, että käännyt Suomen Metsästysmuseon puoleen. Heille voi lähettää kysymyksen Kysy museolta -palvelun (https://kysymuseolta.fi/ ) kautta. Se on suomalaisten museoiden verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Vastaukset lähetetään kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Löysin Musasto-sivustolta kattavan listauksen. https://musasto.wordpress.com/2014/07/24/pianonsoiton-oppaita-aikuisille/
Listassa mainitusita ainakin Varpama, Jasse: Musiikki kuuluu sinulle (2008),
Jääskeläinen, Kristiina: Anna soida. Aikuispianokoulu : pianoskola för vuxna = Spela på (1992)
Kuoppamäki, Ritva: Kiehtovat koskettimet. Pianokoulu aikuisille ( 1985) sekä Iisit biisit: piano (2012) löytyvät Vaski-kirjastojen haulla. https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Suomeksi löytyy kaksi kriminologian perusteosta:-Kivivuori, Janne et al.: Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus, 2018 (Kriminologian opintosuunnan oppikirja Helsingin yliopistossa)-Laitinen, Ahti & Aromaa, Kauko: Rikollisuus ja kriminologia. Tampere: Vastapaino, 2005Näiden lisäksi voit selailla alla olevan linkin teoksia.https://tinyurl.com/Kirminologiakirjat
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim. Gauriloff...
En ehtinyt tuon ajan lehtiä tutkimaan, mutta kyllä netin lähteiden perusteella yhtye kävi 30.11.1984 heittämässä keikan Husulan Casinolla. Tämän linkin http://www.uriah-heep.com/newa/gigs1984c.php takana olevan keikkalistan mukaan yhtye esiintyi seuraavana päivänä Köyliöllä ja vasta sitten Helsingissä, joten Husula ei ollut ainoa pieni paikkakunta kiertueella. Heinäkuussa Uriah Heep keikkaili äskeisen lähteen mukaan kolmella paikkakunnalla Suomessa: Aulava, Mikkeli (Rapu & muikkufestivaali) ja Oulu (Kuusrock).
On myös mahdollista, että nämä marraskuun keikat eivät koskaan toteutuneetkaan. Suomalainen bändin sivusto http://www.uriah-heep.fi/ ei nimittäin näitä kahta marraskuun keikkaa mainitse. Varmuus löytyy vain, kun joku on ollut...
Kohta kertoo tilanteesi varausjonossa ja myöhemmin varatun aineiston matkasta luoksesi.
18/21 tarkoittaa, että jonossa on 21 varausta ja Sinä olet sijalla 18.
Kun vuorosi tulee, on aineisto ensin tilassa "matkalla" ja saavuttuaan noutokirjastoon, sen tilaksi muuttuu "odottaa noutoa".
Savonlinnan kirjastosta pyydettiin sinua ottamaan yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Sitä kautta laina voidaan uusia, jos siihen ei ole varauksia. Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/paakirjasto_joeli
Luulisin, että kyseessä on Eeva Kilven kirjoittama runo Legenda, joka sisältyy Kilven vuonna 1987 julkaisemaan runokokoelmaan Animalia. Kirja on puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Monet kiitokset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kehumisesta.
Legenda
Illan hämyssä
Vapahtaja kulkee karjasuojissa
navetassa, sikalassa, tallissa, kanalassa,
tahtoo vilkaista synnyinpaikkojaan,
tervehtiä eläimiä
joitten seimessä hän kerran kapaloituna
sai nukkua ensimmäistä unta.
Kaikki on muuttunut.
Eläimet katsovat häneen rautojen välistä,
vankeuden nöyryyttäminä,
silmissä tuska ja toivottomuus.
Tuntevat Hänet, korottavat äänensä:
Synny uudestaan, Vapahtaja,
synny meille.
Ihmiset veivät sinut.
Pitivätkö he sinua hyvin?
Sään ennustaminen on meteorologin työtä. Tuuli ja ilmankosteus vaikuttavat lämpötilan tuntuun iholla. Esimerkiksi tuulen voimistuminen talvella saa lämpötilan tuntumaan kylmemmältä ja toisaalta sitten lämpimällä ilmalla suuri ilmankosteus vähentää kosteuden haihtumista ja ilma tuntuu siksi tukalammalta kuin mitä lämpömittari näyttää.
Lisätietoa:
Mitä tarkoittaa "tuntuu kuin" -lämpötila? - Forecan SääpediaIlmatieteen laitos
Runo on Markku Huhdan kynästä. Huhta on julkaissut jo neljä runoteosta omakustanteina, niitä voi tilata esim. hänen omien verkkosivujensa kautta: http://www.runua.fi
Huhta ylläpitää myös Runua-nimistä Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/652270324844753/?fref=ts Löysin kysymäsi runon juurikin tämän Facebook-ryhmän sivulta.
Lisää eteläpohjalaisella murteella kirjoitettuja runoja löytyy esim. seuraavista teoksista:
Anitta Takala-Secka: Rakkaudesta suhun
Eeva Kontiokari: Seittemää sorttia
Maire Loppi: Päläkähröksiä
Arto Juurakko: Syränvalakia
Muita murrerunoja puolestaan edustavat mm.
Kalle Väänänen: Sanarrieskoo (savolaismurteet)
Heli Laaksonen: Pulu uis(lounaismurteet)
Helvi Airo: Elämänunta ja unielämeä (Sysmän murre)
Asko...
Tämäntyyppisiä kirjoja on varmasti useitakin, mutta vosiko etsimäsi olla Eva Ruszin kirja Oikea kumppani: löydä parisuhteen mahdollisuudet (2007)? Kirjassa esitellään terveen parisuhteen kulmakivet: varmuus ja vakaa perusta, ennustettavuus ja samanlaiset arvot, avoin ja suora kommunikaatio, molemmilla vastuu suhteesta, kummankin tarpeet tärkeitä, seksi on molemminpuolista nautintoa, hyväksynta ja arvostus, vapaus ja oma kehitys ja todellinen ystävyys.
Kirja on käännetty ruotsin kielestä.
