Kyseessä on Jean Richepinin runo Ballaadi, jonka on vapaasti mukaellen suomentanut Uuno Kailas. Runon voi lukea Kailaan runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931, s. 136). Runo sisältyy myös teokseen Uuno Kailas: Runot 1922 - 1931 (s. 381).
Runo alkaa riveillä Kosi tyttöä köyhä poika, / vaan ei häntä se tyttö tahtonutkaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?page=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Richepin
Protestanttisessa Raamatussa on yleisesti 66 (39 VT + 27 UT) kirjaa. Suomessa joihinkin Raamatun painoksiin on otettu mukaan myös apokryfikirjat.
En löytänyt tietoa 65 kirjaa sisältävästä Raamatusta. Protestanttisia suuntauksia on kuitenkin paljon. Olisiko jollakin suuntauksella oma Raamattunsa?
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_kaanonhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Raamattuhttps://evl.fi/tutki-uskoa/kirjat/raamattu/vanhan-testamentin-apokryfik…
https://en.wikipedia.org/wiki/Protestant_Biblehttps://en.wikipedia.org/wiki/Biblical_canon#Christian_canons
https://rll.fi/2019/12/raamatun-sisallon-lopullinen-hyvaksyminen/
Espoon kaupunginkirjastossa voit tulostaa enintään 20 sivua = 10 lehteä ilmaiseksi.
Voit tulostaa sekä värillisiä, että mustavalkoisia sivuja.
Myös kaikenkokoiset kopiot (A4 ja A3) ovat ilmaisia.
Isommat kopiomäärät kannattaa tulostaa esim. Yhteispalvelupisteissä tai kaupallisissa kopiopalveluissa.
Yhteispalvelupisteessä kopiot maksavat 40 senttiä kappale.
Ensimmäinen kirjastokortti on ilmainen ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Joensuun seutukirjastossa kirjastokortin uusiminen maksaa 5 euroa. Maksua ei peritä esimerkiksi sukunimen vaihtuessa tai käyttökelvottomaksi kuluneen kortin uusimisesta.
Tupakointi on hyvin vaarallista, mutta yleensä vakavammat haitat alkavat näkyä vasta jatkuvan pitkäaikaisen käytön jälkeen. Netistä löytyy asiasta niin paljon tutkittua tietoa, että en ala sitä kaikkea tähän nyt listaamaan. Erityisen haitallista tupakointi on tietenkin keuhkoille, joita sisään hengitetty tupakansavu vaurioittaa ja aiheuttaa jatkuvassa käytössä mm. keuhkosyöpää.
https://www.terveydentukena.fi/terveys-ja-hyvinvointi/eroon-tupakasta/tupakoinnin-haitat
https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/tupakka
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Bandicoot on alun perin englantiin mukautettu laina telugun kielen sanasta pandikokku, joka tarkoittaa jotakuinkin "sikarottaa". Sillä viitattiin alun perin useampaan Etelä-Intiassa elävään intianrotta- ja lyhythäntärottalajiin. Sanaa alkoivat käyttää pussimäyristä Australiaan asettuneet eurooppalaiset 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa, koska ne muistuttivat ulkoisesti intianrottia. Myöhemmin termillä on viitattu myös pussikaniineihin.
Sana esiintyy Australian slangissa yleensä surkeutta tarkoittavissa ilmauksissa kuten as miserable as a bandicoot. Coolina voi ehkä pitää videopelihahmo Crash Bandicootia, jonka mukaan nimettiin myös eräs sukupuuttoon kuollut pussimäyrälaji.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/bandicoot
https://...
Kaivattu kirja lienee Rakkauden tähden (Mourir d'aimer), jonka on kirjoittanut Pierre Duchesne. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1971, Leena Jokisen suomennos 1972.
Rakkauden tähden on tositapahtumiin pohjautuva romaani 17-vuotiaan Gérard Leguen ja hänen 32-vuotiaan opettajansa Danièle Guènotin kielletystä rakkaudesta. Gérard suljetaan mielisairaalaan, Danièle joutuu vankilaan, jossa hän tekee itsemurhan.
RAKKAUDEN TÄHDEN | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Varausten päivämäärää ei valitettavasti pysty muuttamaan Kirkes-Finna-verkkokirjastossa. Voit kuitenkin siirtää lähestyvien varausten päivämäärää kirjaston asiakaspalvelussa, vaikka samalla kun noudat saapuneita varauksia.
Hei,
avovankilan on mahdollista saada niin sanottu yhteisökortti. Korttihakemuksen voit täyttää, tulostaa ja tuoda kirjastoon. Korttihakemukseen tarvitaan vankilan johtajan allekirjoitus. Lisätietoa ja täytettävän lomakkeen löydät Vanamo-verkkokirjastosta (lomake on nimeltään Kirjastokorttisopimus, päiväkodit ja muut yhteisöt).
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sivuilla Kirsti Aapala kertoo, että sanan toi ilmeisesti suomen kieleen Elias Lönnrot. Taudin nimi johtunee juuri siitä, että tauti oli aikoinaan pahimpina pidettyjä kulkutauteja ja rokkoja.
Voit lukeaa lisää isorokko-sanasta alla olevasta linkistä:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
https://historianet.fi/tiede/laeaeketiede/isorokko-nakymaton-tappaja-ri…
Suomen laki -teoksista löydät kunkin vuoden lakikirjoista ajantasaiset tekstit avioliittolaista, mm. missä muodossa laki on ollut ennen mainitsemaasi muutosta, joka on säädetty lailla 411/1987 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1987/19870411 ja tullut voimaan 1.1.1988.
Esimerkiksi vuoden 1985 (I) lakikirjasta avioliittolakia nopeasti silmäillen en löytänyt mitään harkinta-ajasta, mutta voimassa on ollut ainakin sovittelu ja asumusero, jonka jälkeen on voitu myöntää avioero.
Suomen laki -teokset löytyvät Eduskunnan kirjastosta (emme lainaa niitä tai ota kopioita tekijänoikeussyistä).
Avioliittolain muutokset löytyvät sivun https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1929/19290234 säädösmuutoskortilta. Voit siis myös verkossa selailla...
Tiedostot säilyvät tulostusjonossa 24 tuntia. Voit siis ladata työn edellisenä iltana ja käydä seuraavana aamuna vapauttamassa sen kirjaston tulostimella.
Kylmyysnavalla tarkoitetaan paikkaa, jossa on mitattu alin ilman lämpötila. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan alin lämpötila pohjoisella pallonpuoliskolla mitattiin luotettavasti Grönlannissa vuonna 1991. Se oli -69,6 astetta. Automaattisen sääaseman havainto varmistettiin vasta vuonna 2020. Pohjoinen kylmyysnapa sijaitsisi siis Grönlannin mannerjäätiköllä.Kylmyysnavan tittelistä ovat yleensä kiistelleet Venäjän paikkakunnat Verhojansk ja Oimjakon. Niissä on aikoinaan mitattu alimmat lämpötilat: Verhojanskissa -67,8 vuonna 1892 ja Oimjakonissa -67,7 vuonna 1933. Alempiakin lämpötiloja on mitattu, mutta mittaustuloksia ei ole vahvistettu virallisesti. Paikkakunnat ovat silti kylmimpiä pysyvästi asuttuja paikkoja pohjoisella...
Antrean kalaverkon ikä määriteltiin hiilen radioaktiivisuustutkimuksella, C14-tutkimuksella, joka antoi ajaksi n.7300 eKr. Kysessä on suolöytö. Suohon tai veteen joutuneina hyvinkin hauraat esineet ja orgaaniset aineet saattavat kestää häviämättä tuhansia vuosia.
Kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Suosittelen, että lähetät kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun.https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/kaupungin-organisaatio/toimialat/kaupunkiympariston-toimiala/kaupunkiympariston-yhteystiedot-ja#kaupunkiympariston-asiakaspalvelu
Jöröjukka-rockia ei löydy Rauli Badding Somerjoen vuonna 1997 julkaistulta kokoelma-albumilta Kaikki laulut, joka – nimensä mukaisesti – sisältää hänen koko levytetyn tuotantonsa (sekä muutamia ennenjulkaisemattomia esityksiä), joten ainakaan levylle Badding ei sitä ole laulanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei hän olisi sitä voinut esittää vaikkapa jossakin radio- tai televisio-ohjelmassa, josta ei ole tallennetta tehty, säilynyt tai kärkkäiden youtubeilijoiden ulottuville uudelleen esitetty. Muistikuvaa on siis suoralta kädeltä vaikea vahvistaa sen paremmin oikeaksi kuin vääräksikään.
Löytyykö muita, jotka muistavat kuulleensa Jöröjukka-rockin Baddingin laulamana?
Kyseistä levyä ei selvästikään ole saatavissa mistään. En ole aivan varma onko sitä valmistettu koskaan, sillä edes kaikkien kirjastojen monihaku ei löydä sellaista, ei yhtään ainoaa kappaletta mistään kirjastosta koko Suomessa. Jos sellainen olisi valmistettu, niin sitä luulisi löytyvän edes jostain.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
