Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet...
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran Pohjanpään runokokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo sisältyy mm. teoksiin Lauri Pohjanpää: Kaipuu ylitse ajan. Valitut runot 1910 - 1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989) ja Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997).
Saatte runon sähköpostiinne.
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Ulkopoliittinen instituutti sijaitsee Helsingin keskustassa ja sen sivuilla instituutin tehtävistä kerrotaan seuraavasti:
Ulkopoliittinen instituutti on tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista, ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista. Tehtäväänsä instituutti toteuttaa tekemällä tutkimusta sekä järjestämällä kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja ja julkaisemalla raportteja tutkimustuloksistaan ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Instituutti julkaisee myös Ulkopolitiikka-lehteä sekä ylläpitää alan erikoiskirjastoa.
Instituutin tutkimuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoista ja selkeää aineistoa tieteelliselle yhteisölle, poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun...
Hei,
Voisin suositella William Gibsonin Sprawl-trilogiaa: Neurovelho, Kreivi Nolla ja Mona Lisa. Teoksissa käsitellään viime aikoina ajankohtaisia aiheita, kuten tekoälyä ja virtuaalitodellisuuksia, ja lukisin ne klassikoiksi. Suomenkielisten painosten saatavuus Helmet-kirjastoissa on tosin valitettavan huono. Ilmeisesti kustantaja ei ole vähään aikaan ottanut uusia painoksia, ja kirjastoista löytyy vain muutama nide kutakin. Teoksissa on jonkin verran slangia, joka kuitenkin on niiden maailman sisäisiin asioihin, kuten juuri virtuaalitodellisuuteen, liittyvää, ja siten myös äidinkieliselle lukijalle uutta.
Toinen hyvä sarja on Philip Reeven Kävelevät koneet. Se on suunnattu nuorille lukijoille, mutta toimii kyllä keski-ikäiselle...
THL on tehnyt tällaisia testejä suuremmista jätevesimääristä. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus. Jutun lopusta löytyy parin sellaisen henkilön yhteystiedot, joilta voisit ehkä tiedustella asiasta tarkemmin.
Yhden taloyhtiön tuloksista tuskin kuitenkaan on viranomaisille yhtään mitään apua, enkä ole varma, liittyisikö moiseen testaamiseen yksityisuudensuojaan liittyviä ongelmia, kun kyseessä olisi kuitenkin melko pieni otos ihmisiä. Jos tuollaiseen aikoisi ryhtyä, kannattaisi etukäteen selvittää asian lainsäädännöllinen puoli juridiselta asiantuntijalta.
Tottahan jotain on tehtävissä. (Anteeksi hidas vastaaminen)
Voit valtuuttaa toisen henkilön hakemaan kirjan puolestasi. Jos hän tulee tiskille, hän tarvitsee mukaansa valtakirjan ja sinulle tulleen varausilmoituksen. Valtakirjan haluamme paperisena, mutta varausilmoituksen voi välittää hakijan puhelimeen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Noutamattomista_varauksista_aletaan_peri(219464)
Jos noutotarve on pidempiaikainen, voit harkita joustoasiakkuutta jonkun läheisesi kanssa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Hei,
vuosittain ilmestyvästä Spes Patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista kuvan kanssa. Kirjassa on tiedot niistä ylioppilaista, jotka ovat tietonsa ja kuvansa kirjan kustantajalle antaneet.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on Spes Patriae vuosilta 971 ja 1972. Kirjat ovat varastossa, joten kirjat saa lainaan varaamalla.
Tässä kirjojen teostietoihin verkkokirjastossa:
Spes Patriae 1971: https://keski.finna.fi/Record/keski.69657
Spes Patriae 1972: https://keski.finna.fi/Record/keski.52816
Åbo stadsbibliotek har några formulärhandböcker på svenska.
Folke Grauers: Nordsteds formulärbok (Stockholm, 2007)
Rembe Annika: Wahlström & Widstrands formulärhandbok (Stockholm, 1998) och
Forss, Thomas: Handbok I vardagsjuridik (Helsingfors, 1998), som innehåller också formulär
På finska:
Juridiset asiakirjamallit (Helsinki, 2010)
Asiakirjamallit (Helsinki, 2008)
Av dessa rekommenderar jag Juridiset asikirjamallit, men den är bara på finska.
Du kan använda ämnesord som formulärhandböcker, asiakirjaoppaat, asiakirjat, mallit när du söker i nätbiblioteket Vaski http://www.turku.fi/vaski
Espoon kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä on toistaiseksi pois käytöstä Windows 7 –asennusten ja järjestelmän kilpailutuksen johdosta. Valitettavasti emme pysty antamaan mitään aika-arviota siitä, milloin saamme taas ajanvarausjärjestelmän käyttöön. Pahoittelemme ikävää tilannetta. Koneita saattaa saada helpommin käyttöön Espoon pienissä kirjastoissa. Ajanvaraus toimii normaalisti Vantaan ja Helsingin kirjastoissa, jos on mahdollista vierailla naapurikaupungeissa.
Varpu Välimäki on vuonna 1934 Kurkijoella syntynyt lastenkirjailija. Hänen tuotantonsa ajoittuu enimmäkseen 1980- ja 1990-luvuille.
Hän on kirjoittanut satuja, lastenromaaneja ja -runoja ja kuvakirjoja. Kuvittajana monissa kirjoissa on Heljä Tamminen.
Ismo Loivamaan toimittamassa kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (BTJ Kirjastopalvelu 1999) on muutaman sivun esittely kirjailijasta.
Monica Alm on pseudonyymi eli peitenimi, jonka takana on ruotsalainen kääntäjä, kirjailija ja toimittaja Rune Olausson. Monica Almin nimellä hän kirjoitti tyttökirjoja, kuten Ponipoppoo-sarjan. Rune Olausson kuoli 2.1.2022 Nackassa. Hän oli syntynyt vuonna 1933 Göteborgissa.
Lähde: https://sv.wikipedia.org/wiki/Rune_Olausson
Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Kyseisiä kirjoja on useissa yliopiston kirjastoissa, mm. Turussa ja Oulussa. Mikäli haluatte pyytää kaukolainaksi, kääntykää pääkirjaston tietopalvelun puoleen.
Lahden kirjastossa on vastaavat selvitykset, jotka on tehty 1990-luvun alkupuolella, mutta ei siis näitä uusia.
Lähdettä jossa olisi laajasti vertailtu eri maiden julkisten verovarojen kohdentamista ei löytynyt, vain hajatietoja. Valtiot kun tuppaavat laatimaan vain budjetteja, mutta eivät toimintakertomuksia. Valtioiden budjetitkin usein muuttuvat vuoden kuluessa. Verovarojen käytöstä on varmasti virallista tietoa olemassa (Eduskunnan kirjastosta voisi kysyä tästä aiheesta. Yhteystiedot: Eduskunnan kirjasto, 00102 EDUSKUNTA
Puhelin ja Fax
(09) 4321 / keskus
(09) 432 3423 / neuvonta- ja lainauspalvelu
(09) 432 3432 / tietopalvelu
+358 9 432 3423, +358 9 432 3432 (ulkomailta)
(09) 432 3495 / Fax
+358 9 432 3495 (Fax ulkomailta)
Suuri osa eri maiden verovarojen kohdentamisen välistä eroa ilmentävistä kirjoituksista on ilmestynyt artikkeleina ja...
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
Eduskunnan täysistuntosalissa puhemiehen korokkeen molemmilla reunoilla palaa vihreä merkkivalo silloin, kun täysistunnossa on käynnissä nimenhuuto tai äänestys. Nimenhuuto tarkoittaa sitä, että kansanedustajat ilmoittautuvat läsnä oleviksi. Kun merkkivalot sammuvat, se tarkoittaa sitä, että nimenhuuto tai äänestys on ohi. Merkkivalo on yhteydessä ääntenjakautumistauluihin, jotka ovat puhemiehen korokkeen takana olevalla seinällä. Kun nimenhuuto on päättynyt, niistä näkee läsnä olevat kansanedustajat ja kun äänestys on päättynyt, niistä näkee äänestyksen tuloksen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-mika-on-korkeakirjallisuuden-ma…
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. Korkeakirjallisten tekstien...
