Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Kannattaa asioida omassa kirjastossa ja käydä siellä ilmoittamassa tapahtumasta. Ilmoituksen yhteydessä on oltava mukana kuvallinen henkilöllisyystodistus, että kirjastossa tiedetään, kuka lopetusilmoituksen on tehnyt. Käytännössä kirjasto odottaa ja toivoo, että ilmoituksen tekee lähiomainen eikä kuka tahansa.
Heikki Poroila
Ilmatieteen laitoksen sivuilla selvitellään säähän liittyviä termejä. Sieltä löytyy mm. ilman kosteuden määrää ilmaisevia suureita tai sateen eri olomuotojen termejä, mutta varsinaisia meteorologisia määritelmiä kysymillesi adjektiiveille ei löytynyt:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Lähetin kysymyksesi Kirjastoverkon yhteisiin palveluihin Helsingin kaupunginkirjastoon. Sieltä vastattiin, että kyseisistä kirjoista on myynnissä Ellibsin kautta ainoastaan Tuntematon sotilas, josta otettiin hankintatoive vastaan. Saatavuus kokoelmaan riippuu kirjojen kustantajasta. Suuri osa uusista kirjoista julkaistaan myös sähköisenä, mutta kaikkia vanhempia kirjoja ei välttämättä ole mahdollista saada kokoelmaan.
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan."
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
Suomen yleisten kirjastojen tilastoissa ei tosiaan enää ole näkyvillä kirjastovenettä. Maan ainoan kirjastoveneen toiminta Paraisilla lopetettiin kustannussyistä syksyllä 2013.
Lähteet:
Findikaattori, Kirjastokäynnit: https://findikaattori.fi/fi/table/85
Maaseudun Tulevaisuus 22.10.2018: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.319105
Turun Sanomat 19.10.2016: http://saaristo.ts.fi/hyva-tietaa/paraisten-kirjastoissa-meri-saaristok…
Kirjastoveneen toiminnasta löytyy tietoa oheisesta Helsingin Sanomissa 29.6.2004 julkaistusta artikkelista: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004234105.html
On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube
Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube
Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube
Piitä on mahdollista valmistaa kvartsista.Lyhyt kuvaus prosessista: https://www.missilicon.com/processAlkuaine pii Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pii_(alkuaine)Puolijohteiden valmistamisessa kvartsia käytetään myös esim. yksikiteisen piin valmistamiseen käytettävissä upokkaissa.
Kaunokirjallisuutta ei kovin paljon suunnistamisesta tunnu löytyvän, mutta näissä teoksissa ainakin aihetta käsitellään:
Markku Karpio: Otsalamppu (Otava, 1995)
Anne Leinosen novelli "Umpipuun lapsi" teoksessa Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. (Lista WSOY, 2006)
Waldemar Hammenhög: Samoilija-Erkki (WSOY, 1949)
Ruotsiksi löytyisi ainakin pari nimenomaan suunnistukseen keskittyvää nuortenkirjaa:
Ylva Wallin: 3 bommar och 1 spik (Tiden, 2001)https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au67782730-28a4-4782-b61e-8…
Ylva Wallin: Mika vs Mika (Tiden, 2004)https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e79a318-824b-4ca0-9258-4…
Ruotsiksi löytyisi myös pari lastenkirjaa aiheesta:
Mårten Melin: Spöket går vilse (Rabén...
"Step-in" voi olla mikä tahansa vaate, joka puetaan astumalla sen sisään. Sanaa on käytetty esimerkiksi sairaanhoitajien mekoista, vanhanaikaisista alushousuista ja avokkaan tyyppisistä kengistä (lähde: The Oxford English Dictionary).
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
Yritin pitkään jäljittää sanonnan alkuperää ja merkitystä virallisemmista lähteistä, mutta en valitettavasti löytänyt näistä jostain syystä yhtään tuloksia. Sanonta vaikuttaisi kuitenkin olevan varsin suosittu ja melko yleisessä käytössä, sillä Googleen syötettäessä hakutuloksia saa sillä sen sijaan runsaasti. Hakutulosten perusteella lienee mahdollista päätellä ainakin jotain siitä, missä merkityksessä ja millaisissa yhteyksissä ihmiset sanontaa yleensä käyttävät. Sanonnalla vaikuttaisi olevan sekä kuvainnollinen että kirjaimellinen merkitys. Kuvainnollisesti sanontaa usein käytetään merkitsemään jotain hyvää ja harvinaislaatuista asiaa tai esim. tiettyä henkilön luonteenpiirrettä, jollainen ei välttämättä usein tule vastaan, ja tämä...
Helmetin kokoelmissa ei ole intiaanikielten oppikirjoja, mutta joitakin oppikirjoja löytyy muista kirjastoista. Ne löytyvät tästä Finna.fi:n hakutuloksesta Amerikan alkuperäiskielet ja oppikirjat, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Sieltä voi myös katsoa sijaintitiedot. Oman kirjastosi kautta voi tiedustella kaukolainaksi haluamiasi teoksia. Alla muutama poiminta:
Introduction to Quechua : language of the Andes / Noble, Judith ; Lacasa, Jaime . Dog Ear 2010. 2nd ed.
Die ethnosyntaktische Struktur der Achê-Guayakí-Sprache : eine Beitrag zur dependenziellen Tagmemik und zu einer kontrastiven Analysenmethode / Paiva, Antônio Firmino de. [Rheinische Friedrich-Wilhelms-Universität] 1979.
An...
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
Terveystieteiden keskuskirjastosta http://www.terkko.helsinki.fi/ voisi kysyä neuvoa tässä tilanteessa sekä myös heidän aineistotietokannastaan voisi etsiä materiaalia.
Internetistä löytyy selkeähkö artikkeli aiheesta http://www.reumaliitto.fi/reuma-aapinen/leikkaukset/polven.html
Helsingin pääkirjaston varastosta lötyy Slätis, Per; Tekonivelkirurgia.
Kenties kannattaa myös ottaa yhteyttä Suomen Nivelyhdistykseen, tai ainakin tutustua heidän Internetsivuihin:
http://www.tekonivel.net/
Kyseinen sitaatti ei ilmeisesti ole peräisin A. A. Milnen alkuperäisistä Nalle Puh -kirjoista, tai ainakaan en löytänyt sitä niistä. "Pooh Misquoted" -blogin mukaan sitaatti on Disney-elokuvan "Sing a Song with Pooh Bear" (1999) laulusta "The One and Only One", jossa sen esittää Nasu, ks. http://poohmisquoted.weebly.com/ . Laulu on ilmeisesti myöhemmin ilmestynyt myös DVD:llä "Sing Along Songs: Sing a Song with Pooh Bear and Piglet Too" (2003). En onnistunut löytämään tietoa, onko ko. videoita julkaistu suomeksi. Sitaatilla ei ilmeisesti ole mitään virallista käännöstä, ja sen voisi kääntää vaikka "Asiat, jotka tekevät minusta erilaisen, tekevät minusta minut".
Alun perin vuonna 2011 Helsinki-kirjojen kautta ilmestyväksi ilmoitettu Lentävänniemi jäi syystä tai toisesta julkaisematta. Helsinki-kirjoilta tuli uutuuksia vielä vuonna 2012, joten Lymin kirjan ilmestymättömyys ei välttämättä liity kustantajan toiminnan loppumiseen. Mahdollista on, että kustantamon 2011 antamat ennakkotiedot olivat ennenaikaisia eikä suunniteltu kirja koskaan tullut valmiiksi. Vain julkaisua vailla olevalle käsikirjoitukselle olisi kustannusmaailmassa luullut halukkaita ottajia löytyvän.
Ainakin vielä alkuvuonna 2012 Lymin kirja oli vielä kesken ja työn alla: "Minun piti kirjoittaa novelleja, mutta romaaniksi tämä tuntuu kääntyvän", hän luonnehtii tekeillä olevaa teostaan Anna-lehden numerossa 5. Tutkimissani vuoden...
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Jules Vernen teoksen Sukelluslaivalla maapallon ympäri on kuvittanut Ola Fogelberg. Teoksesta on otettu useampi uusintapainos ja O. A. Joutsenen suomentamassa ja sittemmin Marta Tynnin lyhentäen suomentamassa versiossa on käytetty Ola Fogelbergin kuvitusta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Voisiko teos olla näiden Kirjasammon kirjojen joukossa, joiden tapahtumapaikkana on Dresden: Roul Tunley: Pako Dresdenistä, Mňačko, Ladislav; Dresdenin yö? Kurt Vonnegutin Teurastamo 5, joka kuvaa pommituksia, on ollut kouluissa lukemistona.
Se voisi olla muistelmateos, esimerkiksi Victor Klemprerin päiväkirjat on käännetty suomeksikin: Haluan todistaa : päiväkirjat 1933-1945 / Klemperer, Victor, kirjoittaja ; Kinnunen, Matti, kääntäjä, 2001.
