Katsoin, mitä, mitä lait ja asetukset ovat sanoneet oikeudesta ajaa autoa Suomen itsenäistymisestä 1917 lähtien. Venäjän vallan aikaisilla säädöksillä ei liene väliä, kun itse lentäminenkin yleistyi vasta 1920-luvulla.
Ensimmäinen löytämäni säädös, jossa ajo-oikeus määritellään, oli ”Asetus automobiililiikenteestä” vuodelta 1922. Asetuksen 11 §:ssä sanotaan: ”Automobiilia ei saa kuljettaa muu kuin se, jonka poliisiviranomainen on hyväksynyt ja joka on samalta viranomaiselta saanut n. s. ajokortin. --- Automobiilinkuljettajaksi hyväksyttäköön ainoastaan henkilö, joka katsastusmiehen antamalla todistuksella on osoittanut olevansa täysin perehtynyt automobiilin rakenteeseen, hoitoon ja ohjaukseen, on vähintään 18 vuoden ikäinen ja tunnettu...
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Tarkoitat ilmeisesti Martti Haavion (1899-1973) runoa "Käärme ja sammakko", jonka viimeisessä säkeessä käärme harmittelee: "Oi, mikä vahinko. Nälkä on mulla. Lampehen upposi maittava pulla." Runo alkaa: "Ruohossa sähähti." Runossa sammakko ei hyppää lampeen pullan perässä, vaan käärme luulee sammakkoa pullaksi. Sammakko puolestaan pelästyy "kauheaa makkaraa".
Runo sisältyy esimerkiksi Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan "Iloiseen aapiseen" (15. painos, joka on näköispainos ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1933, WSOY, 2004, s. 123) ja "Rudolf Koivun runokirjaan" (WSOY, 1991, s. 56).
Runo on myös sävelletty. Laulu (nuotinnos kosketinsoittimelle ja sanat) sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: "Iloisia lauluja lapsille" (2. painos,...
Kiviniemi on tyypillinen länsisuomalainen asutusnimipohjainen sukunimi. Sukunimeksi nimi lienee vakiintunut 1900-luvulla tai 1800-luvun lopulla. Nimi voi olla peräpohjalainen, pohjoispohjalainen, eteläpohjalainen, satakuntalainen tai etelähämäläinen. Lähde ja lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000.
Kyseessä on Adi Mulahalilovicin säveltämä ja Turkka Malin suomeksi sanoittama kappale He tekevät sen kyllä. Laulu alkaa sanoin Mun tyttöni näin uteli kerran. Kappaletta on esittänyt mm. Mika Pohjonen ja se on kuultavissa mm. äänitteiltä Rakkaustarina (1997) ja Tango : 16 huippuartistin tangoparaati.
Mikäli äänitettä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4497356?checkRoute=1
Mehiläisvahaa on perinteisesti käytetty nahkarasvana. Markkinoilla on myös saatavilla useita erilaisia puunsuojaukseen tarkoitettuja mehiläisvahapohjaisia tuotteita. Vaha levittyy ainakin puun pintakerroksiin.
Mehiläisvahaa voi olla ainesosana huonekaluöljyssä, tai pääasiallisena raaka-aineena puunkäsittelyaineessa. https://haluunton.fi/products/beewax
Englanninkielisin hakulausein "beeswax wood finish" tai vaikka "beeswax wood polish" löytyy verkosta runsaasti erilaisia tuotteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4isvaha
Talvisotaa edeltäviä karttoja Kuusamosta löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoiduista kokoelmista: https://www.doria.fi/handle/10024/79170/browse?type=subject&value=Kuusamo
Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus):
Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen;
pahinkin päivä vierii verkalleen.
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
Seuraavista teoksista löytynee aiheeseen liittyvää tietoa. Tarkista myös näiden teosten (uusimpien) lähdeluettelot, niistä saa yleensä hyvin tietoa materiaalista, joka on keskeistä. Saatavuus sinun täytyy tarkistaa läheisestä kirjastostasi. Kirjastojen aineistotietokannoista on myös hyvä etsiä lisää kirjallisuusviitteitä, Internetin hakukoneilla niitä ei vielä löydy yhtä hyvin.
-Innes, Hammond, The Conquistoadors, London 1969.
-Prescott, William H., History of the conquest of Mexico and history of the conquest of Peru. New York, Modern Libary, [1950].
-Coe, Michael D., Mexico. London, Thames and Hudson, [n.1960]. (Ancient peoples and places ; 29).
-Bosworth, A. B., Alexander and the East : the tragedy of triumph. Oxford, Clarendon, 1996.
-...
Kansainvälinen televiestintäliitto ITU, joka on YK:n alainen järjestö, jakaa ja hallinnoi kansainvälisiä suuntanumeroita eli maakoodeja. Suuntanumerot ovat 1-3 numeron pituisia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_suuntanumero
Suomi on saanut nykyisen maatunnuksensa 358 vuonna 1968. Koodit vahvistettiin Kansainvälisen lennätin- ja puhelinalan neuvoa antavan komitean (CCITT) yleiskokouksessa, Helsingin Uutiset -lehden uutisen mukaan numero valikoitui Suomen numeroksi sattumanvaraisesti. Uutinen on luettavissa alta:
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/731571-miksi-suomessa-puhelinten-maatunnus-on-kolminumeroinen-358-suomen-edustaja-vaihtui
Mitä ilmeisimmin kahvia ei kasva luonnonvaraisena Etelä- eikä Keski-Amerikassa, vaan se on puhtaasti vientiviljelytuote. Eurooppalaiset veivät kahvipensasta Amerikkaan 1700-luvun alussa. Eniten sitä viljellään Brasiliassa, mutta etenkin alkuaikoina myös Peru ja Kolumbia olivat suuria kahvintuottajia. Kun kahvinviljelyä aloiteltiin, farmeilla käytettiin orjatyövoimana Amerikan alkuperäiskansoja. Nykyään ympäri Amerikkoja on alkuperäsikansojen yhdistysten omaa kahvintuotantoa.
Floridassa kasvaa villikahviksi nimitetty kahvin tapainen kasvi, Psychotria Nervosa: https://edis.ifas.ufl.edu/fp494
Muita lähteitä:
https://web.archive.org/web/20160830012109/https://www.kew.org/discover/news/seven-species-wild-coffee-amongst-kews-haul-new-...
Valitettavasti kirjastoilla ei ole yhteistä aineiston hankintaan eikä siis myöskään kanavaa, jossa aineistoa jaellaan kaikkiin kirjastoihin. Kirjastoille voi tarjota aineistoa muutamalla eri tavalla. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Sieltä voi poimia esimerkiksi isoimpien kirjastojen tiedot ja tiedustella, ovatko he kiinnostuineita vastaanottamaan levyn. Tuohan on hyvin kiiinnostava sisältö, joten se voisi kiinnostaa sellaisiakin kirjastoja, joilla ei musiikkiaineistoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tarjota levyä kirjastoille, joilla on musiikkipalveluja. Lista kirjastoista löytyy musiikkikirjastot-sivulta, https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/ oikeasta reunasta. Kolmas...
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä...
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Moni muukin on pohtinut samaa mm. Olli Kopakkala artikkelissaan Helppoa rahaa. https://www.ukkowork.fi/helppoa-rahaa-alat-joilla-on-lyhyt-koulutus-ja-kova-palkka/
Artikkelissa mainitaan esim. ahtaajat, merenkuluntyöntekijät ja kiinteistönvälittäjät.
Koulutuksen lyhyys on kiinostanut Aamulehden toimittajaakin 1.2.2017 :https://www.aamulehti.fi/a/24244641
Rahan ja vaivan suhde ammateissa kiinnostaa myös Heidi Vaalistoa Iltasanomat 17.10.2014: https://www.is.fi/tyoelama/art-2000000822737.html
Helposti saa ammatin aloilta, joissa on työvoimapulaa. Puhelinmyyjät, järjestyksenvalvojat ja yleislääkärit olivat 5.10.2016 kysyttyjä ammatteja. https://yle.fi/uutiset/3-9208994
Helpoiten ammatin saa tekemällä harrastuksestaan ammatin eli...
Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana.
Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005).
Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960).
Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
Ne eroavat sienistä siten, että ne eivät ole sieniä. Eivätkä myöskään eläimiä tai kasveja. Limasienet ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä, jotka kykenevät myös liikkumaan.
Lähteet
wikipedia.fi. Limasienet.
yle.fi. Limasienet ovat oikea luonnonoikku.
Kielitoimiston sanakirja (2012) ja Suomen kielen perussanakirja (1990) suosittelevat kirjoittamaan pienellä, siis etelävaltiot, Yhdysvaltain etelävaltiot, syvä etelä. Kuitenkin Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjassa (2012, s. 186) Etelävaltiot kirjoitetaan isolla (merkityksessä Konfederaatio). Etelää tarkoittamassasi merkityksessä ei sanakirjoista löytynyt, mutta pienellä kirjoittaminen lienee ainakin oikein.
