Kalevalasta löytyy onneksi suorasanaisia versioita, esimekiksi nämä:
Nieminen, Kai: Kalevala 1999. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1999.
Pertti Rajala on kirjoittanut Kalevalan selkokielelle (BTJ Kirjastopalvelu, 2.p. 2008).
Myös Martti Haavio on tehnyt Kalevalasta suorasanaisen version Kalevalan tarinat (WSOY 2.p. 1985)
Kirsti Mäkisen versio Kalevalasta: Suomen lasten Kalevala (Otava, 6.p. 2003).
Kalevala nykysuomeksi / [muokannut] Aulis Rintala. Pilot-kustannus, 2006
Hauska kuulla, että olet tyytyväinen palveluumme!
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan suomeksi on luettavissa seuraavat turkkilaisten kirjailijoiden teokset tai antologiat.
HALIDÉ EDIB: Liekkipaita : romaani Turkin vapaussodasta (suom. Alli Nuorto, 1929)
NAZIM HIKMET:
Punainen omena: runoja (suom. Brita Polttila, 1972)
Puut kasvavat vielä : runoja (valik. ja suom. Brita Polttila, 1978)
YASHAR KEMAL:
Haukkani Memed (suom. Eva Siikarla, 1974)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva Siikarla, 1975)
Ararat-vuoren legenda (suom. Eva Siikarla, 1976)
Puuvillatie (suom. Eva Siikarla, 1977)
Tuhannen härän vuori (suom. Eva Siikarla, 1977)
Ohdakkeet palavat (suom. Eva SIikarla, 1977)
Maa rautaa, taivas kuparia (suom. Eva Siikarla, 1978)
Kuolematon ruoho (suom. Eva Siikarla,1979)
Tasangon valtiaat (...
Kysymyksesi on niin yleinen, että siihen on hankala vastata, paitsi jos toteaa, ettei tällaista kirjaa tai nettilähdettä ole olemassakaan. Et täsmennä, täytyykö tekstin olla suomeksi vain kelpaako esimerkiksi englannin kieli. Et myöskään rajaa aihetta esimerkiksi suomalaiseen populaarimusiikkiin. Myös sana "populaarimusiikki" on niin monitulkintainen, että on vaikea tietää, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan. Joskus sillä tarkoitetaan vain ns. pop-rock -tyylistä musiikkia, mutta esimerkiksi kirjastoissa se tarkoittaa hyvin laajasti ottaen kaikkea viihteestä, popista, jazzista, bluesista ja reggaesta gospeliin,
Yleisesti ottaen voi sanoa, että "populaarimusiikki" kokonaisuudessaan ja rajaamatta on niin laaja aihepiiri, ettei mikään teos...
Lapsilisä on yhteiskunnan tuki, jolla on pitkä historia. Sitä ei ole Suomessa maksettu koskaan täysi-ikäisyyteen saakka, alunperin tukea maksettiin 16 ikävuoteen saakka. Myöhemmin 1980-luvun loppupuolella ikäraja on nostettu 17 vuoteen. Alunperin lienee niin, että nuoret kykenivät löytämään töitä ja ansaitsemaan jo omia rahoja tuon ikäisenä, nyttemmin tilanne on muuttunut melko paljon. Tässä gradussa pohditaan lyhyesti ikärajan problematiikkaa s. 17-18 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/82055/gradu04663.pdf?sequence=1
Lapsilisälaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796
Lapsilisälain muutokset 2017, https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170163?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=lapsilis%C3%A4...
Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on...
Afrikkalaisesta kaunokirjallisuudesta on tehty erit. suomennettuun kaunokirjallisuuten keskittyvä valikoimaluettelo, joka löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka
Valikoimaluetteloa on päivitetty viimeksi vuonna 2003, joten uusimmat suomennokset ovat jääneet pois. Afrikkalaista kaunokirjallisuutta suomennetaan kuitenkin valitettavan vähän, joten sinänsä lista on aivan hyvä ja kattava. Listan romaaneista omia suosikkejani ovat Ben Okrin Vaarallista rakkautta, Aminata Fallin Kerjäläisten lakko ja Ngugi wa Thiong'on Nisun jyvä.
Uusimmista suomennoksista voisin suositella erit. seuraavia teoksia:
- Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa (2009)
"Maailma oli vaiti kun me kuolimme."...
Hei!
Mätökelistä puhutaan usein uuden lumen yhteydessä. Mätökelillä lumi on pehmeää ja upottavaa, usein märkää ja sohjoista. Mätö sanana tarkoittaa vettynyttä, pahasti lahonnutta tai täysin pilaantunutta. Sanana mätö on käytössä mm. Rovaniemen alueen murresanastossa. Mätökelille on omanlaisensa sukset, jotka eroavat yleissuksista ja pakkassuksista siten, että mätökelin suksissa suksen painealue on lyhempi kuin pakkassuksissa. Erilaisista suksista saa lisätietoa urheilukaupoista (myös verkkokaupoista).
Sanastoapuna käytettiin teoksia:
Elähän hötkyile. Suomea suupielestä toiseen. WSOY sanakirjat, Helsinki 2005
Oiva Arvola: Yhtäkoska, WSOY, Helsinki 1999.
Anne Holappa,
kirjastonhoitaja, Nurmijärven pääkirjasto
Laulu löytyy nimellä Synnyinseutu (Old folks at home) Ahti Sonnisen koulun musiikkikirjasta Sonninen - Räisänen - Naukkarinen: Laulan ja soitan: koulun musiikkikirja. 12. painos. 1969. sekä teoksesta Musiikki 7-9. 1978. nimellä Joutsenvirralla (Swanee river).
Kappaleessa on kolme säkeistöä. Ensimmäisen säkeistön sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi.
Lehtori Lauri Lounelan mukaan nimi on perua isovihan ajalta. Hänen vuonna 1951 Kainuun sanomissa julkaistussa artikkelissaan Kajaanin kaupungin varhaisvaiheita mainitaan seuraavaa: "Vain Kajaanin linna muureilla liehui enää Ruotsin lippu. Sitä piirittämään saapui tammikuussa 1716 kolmituhantinen joukko venäläistä sotaväkeä kenraali Schekinin johdolla. Tämä väki leiriytyi paikkaan, jota myöhemmin on nimitetty Armeijan laaksoksi." Tämä piiritys johti sittemmin Kajaanin linnan antautumiseen ja linnan räjäyttämiseen. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun sanomissa 7.7.1951 Kajaanin 300-vuotisjuhlien yhteydessä.
Aiheesta löytyi yllättävän hankalasti tietoa, varsinkaan suomeksi. Itse vaatetuksesta on olemassa paljonkin kuvia ja muuta materiaalia, mutta ei niinkään siitä, miten vaatteet on valmistettu. Koetan tähän hieman tiivistää lukemaani englanninkielisistä lähteistä. Pahoittelen etukäteen pitkähköä vastausta!
Ompelua on ilmeisesti harrastettu ainakin jo 20000–25000 vuotta, neulominen on hieman uudempaa alkuperää ja syntynyt aikaisintaan vasta 500-luvulla. Ihmiset valmistivat pitkään itse kaikki vaatteensa, jolloin riippui paljon neulojan tai ompelijan omasta taidosta ja näppäryydestä millaisia niistä tuli. Naiset olivat päävastuussa vaatteidenvalmistukseen liittyvästä työstä. He myös kävivät keskenään vaihtokauppaa taidoistaan ja...
Nimi tulee hepreankielisestä sanasta Elijah, joka tarkoittaa Jumalani on Jahve. Nimi on ollut Suomen ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 2000 alkaen. Tunnetuin suomalainen Eliel lienee arkkitehti Eliel Saarinen.
Kansalliskirjaston, eli aiemmin Helsingin yliopiston kirjaston, varastokirjasto perustettiin Asikkalan pitäjään Urajärven kartanon maille vuonna 1955. Ennen tätä kirjastolla oli yksitoista varastoa eri osoitteissa Helsingissä. Varastokirjasto perustettiin kirjaston kokoelmien tilanpuutteen takia. Helsingin yliopiston kvestori Eino Kaskimies, joka oli myös Urajärven kartanon ja sen rakennusten omistaman Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taloudenhoitaja vaikutti siihen, että kirjasto solmi vuokrasopimuksen Muinaismuistoyhdistyksen kanssa ja alkoi suunnitella varastokirjastoa 1950-luvun alussa kartanon maille. (Lähde: Rainer Knapas, Tiedon valtakunnassa: Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto 1640-2010, s. 319-321) Tietoa myös...
Teija on joko lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija (Dorotea on kreik. Jumalan lahja) tai lähtökohtana on murresana teija (karjakko, navettapalvelija; ruotsiksi vastaava on deja). Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen.
Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
Turun sanomat kertoo 18.7.2004:"Huumeet päätyvät poliisin ja tullin huostaan mitä moninaisimpia teitä mutta päättävät päivänsä aina samalla tavalla: Riihimäen ongelmajätelaitoksen tulikuumassa siilossa. Omistajilleen kovia tuomioita tuoneet mömmöt poltetaan arkisesti pakkauslaatikoineen muutaman kerran vuodessa." https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073980137/Ongelmajatelaitos+nielee+takavarikoidut+huumeet
Paavo Haavikon kirjassa Rauta-aika Pohjolan emäntä kysyy ja Väinö vastaa:
"- Ja mikä se on se ero, miehellä ja naisella, hän kysyy. - On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä." (Paavo Haavikko: Rauta-aika, s. 41)
Keissut ovat hevosten vetämiä pyörättömiä kuljetusvälineitä, jotka tunnetaan myös nimellä purilaat. Keissutiellä on siis kuljetettu tavaraa hevosten vetämillä keissuilla.
Lähteet:
Hervantajärven osayleiskaava (alueen historiaa luvussa 2.6): https://www.tampere.fi/liitteet/h/QtveewpVU/Hervantajarvi_selostus.pdf
Jari J. Tuomiston historia- ja sukututkimusblogi "Mennyt ei ollutkaan mustavalkoinen":
https://tuomjari.wordpress.com/2018/01/11/hevosen-ajokalut-pihapiiri-en…
