Ulkolinjan ohjelmassa kirjailija ja toimittaja Sergio Rizzo väittää, että vuonna 1993 Italiassa oli 150 000 lakia, kun Saksassa oli n. 7000 - 8000 ja Ranskassa muutama tuhat. Nykyään Italiassa on Rizzon mukaan 200 000 lakia ja 50 000 alueellista lakia. Näiden lakien määrään emme pysty ottamaan kantaa.
Ulkolinja: Koronarahaa mafialle? https://areena.yle.fi/1-63576152
Lakien määrän kasvua Suomessa voisi selittää Saija Nirosen Yleisradion uutisille vuonna 2013 tekemä artikkeli, jossa on haastateltu lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofesori Jyrki Talaa. Pidemmällä ajanjaksolla vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Säädösten määrä kasvaa kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Suomi poikkea muista. Mitä kehittyneempi...
Jo ennen tietotekniikan aikakautta Helsingin kaupunginkirjaston luettelokortteihin kirjattiin myös kääntäjät, joten tällöin kirjaston kortistoa selattaessa kääntäjätiedot näkyivät hyvin.
Ajanjaksolla 1980-1992 luetteloiduissa kirjatietueissa tietoa oli niukalti (minimissään vain kirjan kirjoittaja, nimeke, kirjastoluokka, painovuosi ja ISBN-numero). Syynä tähän oli käytössä olleen rekisterin tekniset vajavuudet. Vaikka useita tietueita onkin jälkikäteen täydennetty, niin vieläkin osasta puuttuu esim. juuri nuo kääntäjätiedot.
Vuodesta 1993 lähtien luetteloiduissa kirjoissa kääntäjätiedot ovat aina näkyvillä ”teoksen nimi” –kentässä – varmaankin tähän viittaat, kun toteat kääntäjän nimen näkyvän jo ensimmäistä hakua tehtäessä....
Kuvauksesi sopisi ruotsalaisen Lars Wilderängin teokseen Tähtikirkas (Stärnklart, 2017, suom. Sirpa Parviainen), joka aloittaa Tähtitrilogia-sarjan. Sarjasta on ilmestynyt suomeksi kaksi osaa, kolma osa ilmestyy tänä vuonna.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf93ef659-63bb-4788-988e-ed9a5f91d4f9
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4192693
Neumann on julkaissut kaksi The Moody Blues coveria. "Tähti ja meripoika" on versio kappaleesta "The Tide Rushes in" ja "Naiselleni" laulusta "For My Lady".
"Never Blame the Rainbows For the Rainista" emme löytäneet suomenkielistä versiota.
Tykistökoulutuskeskus 3 sijaitsi syksyllä 1941 Isossakyrössä.
Lähteet: Paulaharju, Jyri: Suomen kenttätykistön historia 2
Tykistökoulutuskeskus 3:sen muistolaatta: http://epmuisto.fi/page369.html
Fredi esitti kappaleen Oi tuntematon vuoden 1967 euroviisukarsinnoissa. Hän ei itse sitä koskaan levyttänyt. Vuonna 1967 kappaleen lauloi levylle Irja Kuusela ja myöhemmin sen ovat levyttäneet ainakin Taneli Mäkelä ja Eino Grön.
Fredin Yleisradion kantanauhalle tallennetun tulkinnan voi kuunnella YouTubelta.
https://eurovision.fandom.com/fi/wiki/Oi_tuntematon
Valitettavasti tietoa tontista ei löytynyt. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Lomake sivulla https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Heino Kaski oli säveltäjä, joka syntyi Pielisjärvellä (nyk. Lieksa) vuonna 1885.
Meren rannalla -niminen laulu (Op. 11 No. 4), joka on sävelletty Larin-kyöstin tekstiin, on tehty vuonna 1917.
Sinisellä sillalla -teos (Op. 26 No. 1) on myös sävelletty Larin-kyöstin tekstiin. Sen tekijänoikeusvuosi on 1921.
Molempien laulujen nuotit ja tiedot löytyivät "Heino Kaski : yksinlauluja - solosånger - lieder" -nuottijulkaisusta (Tuloisela, Matti, toim., Warner/Chappell Music Finland 1998.)
Molemmat laulut löytyvät esimerkiksi seuraavalta äänilevyltä (LP): Kaski, Heino, et al. Barcarole: Lauluja = Songs. (Fuga, 1984.)
Etsitty kirja lienee Joulukuun ryhmä -kollektiivin tuotos Matka Neuvosto-Suomessa (Lehtimiehet, 1984). Punaisessa kannessa on värivalokuva eduskuntatalosta, jonka katolla on punatähti ja edustalla Leninin patsas.
Takakannen kuvaus kirjan sisällöstä:
Millainen on - miltä näyttää
NEUVOSTO-SUOMI?
Suomessa on vallinnut neuvostojärjestelmä 12 vuotta. Vallanvaihto tapahtui helposti, lähes huomaamatta. Suomi liitettiin osaksi Neuvostoliittoa.
Millaiseksi kaikki muuttui? Mitä tapahtui entisille johtajille? Miltä näyttää Helsinki ja mikä on suomalaisten mielestä heidän todellinen pääkaupunkinsa? Miten ihmiset asuvat ja elävät Neuvosto-Suomessa? Tämä kirja kertoo kaikesta tästä.
Se on hyvin todentuntuinen matka maassa, jota ei ole olemassakaan....
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta lötyi aiheestasi seuraavia kirjoja:
Työ ja ihminen--työympäristötutkimuksen aikakauskirja 4/98--Uudet työorganisaatiot ja muuttuvat työn vaatimukset, Työterveyslaitos, Helsinki, 1998, 12. vsk., S. 269-364,// Keskinen, Soili: Päiväkotihenkilöstön sisäisten mallien yhteys työviihtyvyyteen, työn rasittavuuteen ja ammatti-identiteettiin, Turun yliopisto, Turku, 1990// Päiväkoti työyhteisönä, Soili Keskinen, Nana Virtanen (toim.), Helsingin yliopisto, [Helsinki], 1999// Siren-Tiusanen, Helena:Saako lapsi nukkua, liikkua ja elää omassa rytmissään--näkökulmia nuorimpien päiväkotilasten kuormittuvuuteen, Likes-tutkimuskeskus, Jyväskylä, 1996// Lahikainen, Anja Riitta: Uuteen päivähoitoon...
Kysymistäsi vampyyreistä löytyy paljon englanninkielistä tietoa https://vampiresaroundtheworld.weebly.com/asia.html
Aswangeista on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-aswang-suomen-kielella?from=term/…
Muinaiset vampyyrinkaltaiset olennot olivat naisia. Naisvampyyrit vaanivat erityisesti raskaana olevia. Taylor, J. & Heikkeri, L. (2009). Vampyyrit. Helsinki: Nemo.
Myanmarissa uskotaan, että erityisesti sikiö ja vastasyntynyt ovat erityisen herkkiä pahojen henkien vaikutukselle. Pulkkinen Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta
https://www.bbc.com/future/article/20151021-the-people-who-drink-human-…https://blog...
Kisoista on jo sen verran aikaa, ettei tietoa profiileista löydy verkosta. Lahden pääkirjaston Päijät-Häme kokoelmassa on MM-kisojen kisaesitteitä, joista tietoa saattaisi löytyä. Niitä voi tutkia paikan päällä. Myös Kansalliskirjastosta löytyy karttoja Lahden MM-kisaladuista. Kartat ovat luettavissa lukusalissa. Kisaesitteistä ja kartoista lisätietoa tässä Finnan hakutuloksessa: ladut lahti kartat 2001 | Hakutulokset | Finna.fi
Myös Lahden Hiihtomuseon kokoelmista voi löytyä lisää tietoa. Kokoelmat ja palvelut - Hiihtomuseo
Autoista ja erilaisista työkoneista kertovia kirjoja:
Paul Stickland, Nyt mennään -sarja, joissa kerrotaan mm. autoista, junista, laivoista.
Bietz, Rakennustyömaalla
Bingham, Traktoreita
Descamps, Kaivureita
Muita hauskoja autokirjoja:
Richard Scarry, Iloinen autokirja
Mauri Kunnas, Hurjan hauska autokirja
Muita pienille sopivia kuvakirjasarjoja ovat esim.
Kristiina Louhi, Aino-kirjat ja Tomppa-kirjat
Gunilla Wolde, Teemu-kirjat ja Sanna-kirjat
Kyseessä on kaiketikin Yhtyneiden kuvalehtien vuosina 1976-1979 julkaisema aikakauslehti P.S : paljon puhuva, suoraan sanova.
P.S.-lehteä on vain muutaman yliopistokirjaston kokoelmissa. Pääkaupunkiseudulla lehden voi lukea Kansalliskirjastossa, mutta kotilainaan sitä ei saa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422984
Kansalliskirjaston palveluista nyt poikkeusaikana voit lukea lisää täältä:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Oheisissa Oulun kaupungin historiaa käsittelevissä yleisteoksissa on tietoa Oulun liike-elämästä 1900-luvulla:
- Oulun kaupungin historia : 5 : 1918-1945 /kirj. Kustaa Hautala, Oulun kaupunki,1976
- Oulun kaupungin historia : 6 :1945-1990 /kirj. Turo Manninen , Oulun kaupunki,1995
- Valkean kaupungin vaiheet : Oulun historiaa, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1987
- Oulun vuosisadat 1605-2005, Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2005
Teoksia voi kaukolainata ainakin Oulun kaupunginkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta
http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2
Edelleenkin ainoa laajempi tutkimus hyvä veli -verkostojen toiminnasta Suomessa lienee wikipediankin mainitsema Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (2013).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_veli_-verkosto
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Hyvä veli -verkostoissa kyse on pääasiassa erilaisista keskinäisten palvelusten ja suhmuroinnin muodoista.
https://yle.fi/uutiset/3-9342481
Tuotekehitystietoja pääsee vääriin käsiin esimerkiksi yritysvakoilun ja yrityssalaisuuksien rikkomisen myötä
https://www.yrittajat.fi/uutiset/572547-yritysten-tuotekehitystiedot-ki…
Yrityssalaisuudet ja niiden rikkominen työsuhteessa https://www.theseus....
Suomessa Haalikas-nimellä tunnettu perunalajike on polveutunut Gammal svensk röd-nimisestä, Ruotsiin 1730-luvulla tuodusta perunasta, ja sitä on viljelty Ruotsissa ja Islannissa. Haalikas kuuluu perunamaatiaisiin, ja Luonnonvarakeskuksen kautta on mahdollista saada lajia istutettavaksi. Maatiaisperunat ovat usein heikkosatoisempia kuin nykyiset lajikkeet, ja niiden muodossa ja värissä on enemmän vaihtelua. Niille tyypillistä on vahva maku.
Lähteet:
Sanna Mansikkamäki & Pia Inberg: Peruna - Parhaat reseptit (2018)
Luonnonvarakeskuksen linkit:https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/...
Hirvensalmen historia 1 löytyy Kouvolan kirjastosta. Siitä voit tehdä Kyyti-kirjastojen seutuvarauksen:
https://www.kyyti.fi/tags/seutulainaus
Muut kirjat on mahdollista kaukolainata. Kaukolainavarauksen voit tehdä kirjastossa tai verkkolomakkeella. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi.
