Marja Kurkelasta ei kovin paljon löydy tietoa. Meillä on kuitenkin täällä Tampereen kaupunginkirjastossa hänestä kerättynä lehtileikkeitä, jotka saa lainaan viikoksi. Lehtileikkeitä voi pyytää virkailijalta.
Marja Kurkela on kirjoittanut myös teoksen Toinen nainen vasemmalta, 1977.
Suomen kirjailijat -matrikkelista Kurkelasta löytyy myös lyhyt selostus.
Kuluttaja.fi on testannut konetiskiaineita https://kuluttaja.fi/testit/konetiskitabletit/
Heillä voisi olla jokin käsitys asiasta . Kuluttaja.fi:ltä voi kysyä sivulla https://kuluttaja.fi/palaute/
Ylipäätään konetiskiaineiden ympäristöystävällisyyttä on käsitelty Ylen sivulla https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/02/ymparistoystavallista-konetiskiainetta-etsimassa
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
Camarguenhevosen alkuperää ei tunneta, mutta sitä pidetään yhtenä vanhimmista hevosroduista. Hevosta on pidetty hyvin samannäköisenä kuin Lascaux'n luolamaalauksissa kuvatut muinaishevoset. Samoin vuonna 1875 muinaisten kivityökalujen läheisyydestä löydetty hevosen luuranko viittaa rodun olleen olemassa kivikaudella. Tämän perusteella sitä on pidetty villihevosten jälkeläisenä. Sen on katsottu polveutuvan przewalskinhevosesta, jota pidettiin pitkään ainoana kesyhevosista polveutumattomana villihevosena. Sittemmin przewalskinhevonenkin on osoittautunut muinaiseksi kesyhevoseksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Camarguenhevonen
https://fr.wikipedia.org/wiki/Camargue_(cheval)
https://web.archive.org/web/20070516020015/http://www...
Muumioitavan eli palsamoitavan ruumiin kuivattamiseen egyptiläiset käyttivät natronia. Natron on luonnollinen, emäksinen suola, joka sisältää natriumbikarbonaattia sekä muita natriumyhdisteitä, ja sitä voitiin löytää esimerkiksi kuivuneiden järvien pohja-alueilta.Lähteet: Resepti 3 500 vuoden takaa: Näin Egyptissä muumioitiin kasvot | YleKuinka ruokasooda on keksitty ja kuinka sitä on keksitty alkaa käyttää leivonnassa? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Helsingin kaupunginkirjaston informaatikko Riitta Hämäläinen kertoi, että kirjastojen kielikahvilatoiminta Suomessa alkoi vuonna 2009. Ensimmäisiä kaupunginkirjastoja olivat Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastot. Helsingissä toiminta alkoi, kun tulevan keskustakirjaston uusia palveluja miettinyt työryhmä alkoi kehitellä ajatusta Tukholmassa jo toimivien kielikahviloiden innoittamana.
Helsingissä ensimmäiset kielikahvilat aloittivat Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoissa huhtikuussa 2009. Pasilassa aloitettiin Suoman nimipäivänä 8.4. Tästä kielikahvila sai nimekseen Kielikahvila Suoma. Nykyään Pasilan kirjastossa toimii Suoman lisäksi vapaaehtoisvoimin toimiva kielikahvila Ekstra.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kielikahvila...
Kannattaa asioida omassa kirjastossa ja käydä siellä ilmoittamassa tapahtumasta. Ilmoituksen yhteydessä on oltava mukana kuvallinen henkilöllisyystodistus, että kirjastossa tiedetään, kuka lopetusilmoituksen on tehnyt. Käytännössä kirjasto odottaa ja toivoo, että ilmoituksen tekee lähiomainen eikä kuka tahansa.
Heikki Poroila
Ilmatieteen laitoksen sivuilla selvitellään säähän liittyviä termejä. Sieltä löytyy mm. ilman kosteuden määrää ilmaisevia suureita tai sateen eri olomuotojen termejä, mutta varsinaisia meteorologisia määritelmiä kysymillesi adjektiiveille ei löytynyt:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Lähetin kysymyksesi Kirjastoverkon yhteisiin palveluihin Helsingin kaupunginkirjastoon. Sieltä vastattiin, että kyseisistä kirjoista on myynnissä Ellibsin kautta ainoastaan Tuntematon sotilas, josta otettiin hankintatoive vastaan. Saatavuus kokoelmaan riippuu kirjojen kustantajasta. Suuri osa uusista kirjoista julkaistaan myös sähköisenä, mutta kaikkia vanhempia kirjoja ei välttämättä ole mahdollista saada kokoelmaan.
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan."
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
Sota-ajan viihdytysjoukoista kertovia kirjoja on ainakin seuraavasti:
Suomi sodan jälkeen : pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944-1949 / Antero Holmila, Simo Mikkonen, 2015
Elämää juoksuhaudoissa : sotilaiden huvit ja harrastukset jatkosodan rintamilla / Helena Pilke ja Olli Kleemola
"Jees, teatteria!" - sanoi vääpeli Ryhmy : sotateatterit 1941-1944 / Heikki Eteläpää, 2002
Kokonaismaanpuolustus : sisua ja sivistystä / Tapani Sarvanti, Timo Soininen (toim.), 2013
Niin se on poijaat : viihdetaiteilijat sodissamme 1939-1945 / Viljo Korpela, 1991
On elon retki näin, eli, Miten viihteestä tuli sodan voittaja : viihdytyskiertueita, kotirintaman kulttuuria ja Saksan suhteita vuosina 1939-45 / Maarit Niiniluoto, 1995
Niiniluoto, Maarit
Ilta-...
Suomen yleisten kirjastojen tilastoissa ei tosiaan enää ole näkyvillä kirjastovenettä. Maan ainoan kirjastoveneen toiminta Paraisilla lopetettiin kustannussyistä syksyllä 2013.
Lähteet:
Findikaattori, Kirjastokäynnit: https://findikaattori.fi/fi/table/85
Maaseudun Tulevaisuus 22.10.2018: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.319105
Turun Sanomat 19.10.2016: http://saaristo.ts.fi/hyva-tietaa/paraisten-kirjastoissa-meri-saaristok…
Kirjastoveneen toiminnasta löytyy tietoa oheisesta Helsingin Sanomissa 29.6.2004 julkaistusta artikkelista: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004234105.html
On olemassa pari eri laulua jotka mainitsevat oravan puussa tai pesässä. Kansanruno löytyy kirjasta Eläinrunojen kirja (1997), jonka on toimittanut Satu Koskimies. Tämä on myös laulettuna, ja viitteenä laulun tekijään on Tupu Savonen (1959) - Oravalla puussa - YouTube
Toiseksi löytyy "Laulu oravasta"-runo Aleksis Kiven romaanista Setisemän Veljestä (1870) - http://runosto.net/aleksis-kivi/muut/laulu-oravasta/. Tämä löytyy laulettuna esimerkiksi täältä - Laulu oravasta - Mikko Perkoila - YouTube
Kolmantena löytyy "Oravan pesä - Kas, kuusen latvassa oksien alla" jonka on säveltänyt P.J. Hannikainen (1854-1924) ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937). Tämä löytyy laulettuna täältä - Oravan pesä - YouTube
Piitä on mahdollista valmistaa kvartsista.Lyhyt kuvaus prosessista: https://www.missilicon.com/processAlkuaine pii Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pii_(alkuaine)Puolijohteiden valmistamisessa kvartsia käytetään myös esim. yksikiteisen piin valmistamiseen käytettävissä upokkaissa.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät esimerkiksi Seppo Sampion Sukututkimuksen perustieto (1996) ja Marja-Liisa Putkosen toimittama Selvitä sukusi (1992). Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Plussasta. Plussa-aineistohaulla löytyy lisää teoksia hakemalla luokasta 999.1 (sukututkimuksen historia ja menetelmät). Sukututkimukseen liittyvää tietoa löytyy myös Internetistä Suomen Sukututkimusseuran kotisivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi.
Kaunokirjallisuutta ei kovin paljon suunnistamisesta tunnu löytyvän, mutta näissä teoksissa ainakin aihetta käsitellään:
Markku Karpio: Otsalamppu (Otava, 1995)
Anne Leinosen novelli "Umpipuun lapsi" teoksessa Valkeita lankoja. Tarinoita toisista todellisuuksista. (Lista WSOY, 2006)
Waldemar Hammenhög: Samoilija-Erkki (WSOY, 1949)
Ruotsiksi löytyisi ainakin pari nimenomaan suunnistukseen keskittyvää nuortenkirjaa:
Ylva Wallin: 3 bommar och 1 spik (Tiden, 2001)https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au67782730-28a4-4782-b61e-8…
Ylva Wallin: Mika vs Mika (Tiden, 2004)https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e79a318-824b-4ca0-9258-4…
Ruotsiksi löytyisi myös pari lastenkirjaa aiheesta:
Mårten Melin: Spöket går vilse (Rabén...
"Step-in" voi olla mikä tahansa vaate, joka puetaan astumalla sen sisään. Sanaa on käytetty esimerkiksi sairaanhoitajien mekoista, vanhanaikaisista alushousuista ja avokkaan tyyppisistä kengistä (lähde: The Oxford English Dictionary).
Mikä yksi?-lorusta on olemassa useita erilaisia toisintoja. Eroavaisuuksia eri versioiden välillä on varsinkin lorun alkupuolella; kohdat 7-10 sen sijaan olivat osapuilleen samat useimmissa tutkimissani versioissa: seitsemän tähteä Otavassa (Seulasissa), kahdeksan kappaa nelikossa, yhdeksän kertaa (kirkonkelloja) läpätään, kymmenen käskyä laissa. Sellainenkin variantti tosin löytyy, jossa on "kahdeksan äyrii markass". "Kahdeksan kappaa nelikossa" on kuitenkin tavallisin vastaus kysymykseen "Mikä kahdeksan?" Riittäisiköhän se lievittämään kismitystä?
