Neelia on lyhennys nimestä Cornelia, joka on lähtöisin roomalaisesta suvunnimestä Cornelius. Kantasana voi pohjautua joko sanaan sarvi tai kirsikkapuu. Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan Suomessa on annettu nimi Neelia 36 naiselle vuosina 2020-2022. Epävirallinen nimipäivä on 11.7.
Lähteet:
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Ylppöön
https://dvv.fi/nimipalvelu
https://en.wikipedia.org/wiki/Cornelia_(name)
https://www.nimipaivat.fi/neelia.html
Hyvin yleisellä tasolla käsitettä "juntti" käytetään kai ilmaisemaan jonkinlaista maalaisuutta, rahvaanomaisuutta vastakohtana kaupunkilaiselle, hipsterimäisyydelle tms. Mielestäni ilmaisu "junttibändi" on täysin hihasta tempaistu mielipide, jonka esittäjän mielestä jokin bändi ei esitä tarpeeksi "hienoa" musiikkia. Musiikkikirjastonhoitajana olen jyrkästi tällaisten ilmaisujen käyttöä vastaan, koska se ei liity mitenkään itse musiikkiin, on ehkä loukkaavaksi tai ainakin vähätteleväksi tarkoitettu ja joka tapauksessa täysin mielivaltainen. Henkilökohtaisesti ei olisi tullut mieleenkään, että joku kutsuu Yötä tuollaisella nimellä, sehän on tyypillinen suomirockin bändi, alkuaikoinaan ehkä vähän myös uutta aaltoa. En tiedä, mistä olet moisen...
Mielenkiintoinen kysymys. Maailman väestössä punapäitä arvioidaan olevan kaksi prosenttia. Suurin osa lienee sukujuuriltaan skotteja tai irlantilaisia, sillä Skotlannin väestöstä noin 6 - 13 % on punapäitä ja Irlannin väestöstä heitä on noin 10 %.
Lukumäärällisesti eniten punapäitä lienee kuitenkin Yhdysvalloissa, mutta arvio vaihtelee 6 ja 18 miljoonan välillä.
What Percentage of the World Population Has Red Hair? - WorldAtlas
Ginger hair: 13 fascinating facts about redheads (cosmopolitan.com)
Red hair - Wikipedia
Kysymyksestäsi jäi epäselväksi, etsitkö tietoa siitä mistä Tolstoin kirjasta teos löytyy vai haluatko mahdollisesti siitä sisällönanalyyseja tms.
Lähetä jatkokysymys jos tarkoitit jälkimmäistä asiaa.
Tämä Tolstoin kertomus löytyy ainakin teoksesta:
TEKIJÄ TOLSTOI, Leo
NIMEKE Valitut kertomukset II/ Leo Tolstoi
suomentanut Juhani Konkka Tässä teoksessa novelli on nimellä Vanha ruuna : hevosen tarina
Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä.
Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.
Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin.
Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä.
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335
https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista
https://jkorpela.fi/refl.html
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan korkkaali (myös korkkaadi, korkkaani, korkkaari, korkkaarni) viittaa sanaan korttikaari. Korttikaari sanaa taas käytetään putkasta, tyrmästä tai kylmästä huoneesta. "Lortit lituu oves juur yhtänäs, ja tupa on kylmä kun korkkaari (Pyhämaa)."
Lähde: Suomen murteiden sanakirja : kahdeksas osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008.
Vaski-kirjastoista on saatavilla esimerkiksi seuraavia joulua, joulun aikaa ja joulunviettoa kulttuurihistoriallisesti käsitteleviä tietokirjoja:
Merja Leppälahden Perinnejoulu. Käsikirja kaikille (2019) käsittelee suomalaisia joulutapoja ja niiden historiallisia juuria
Perinnejoulu : käsikirja kaikille | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Eero Perungan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (2020) keskittyy joulupukin historiaan mutta myös siihen liittyvään kansainväliseen joulun ajan traditioon
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Jouluisia symboleita ja niiden perinteitä ruotsalaisesta näkökulmasta käsittelee Helen Egardtin Julens symboler (2015)
Julens symboler | Vaski-...
Sana meijeri tulee ruotsin kielen sanasta mejeri. Ruotsin kieleen sana on puolestaan tullut saksan kielisestä sanasta meierei. Sana on johdos tilanhoitajaa, isännöitsijää tai voutia merkisevästä sanasta meier.
Sanaa on käytetty ruotsin kielessä ensimmäisen kerran 1800-luvun alkupuoliskolla. Suomen kirjakieleen sana tuli 1800-luvun jälkipuolella. Sana mainittiin Ferdinand Ahlmanin sanakirjassa 1874 muodossa meijeria ja nykyasussaan Lönnrotin sanakirjan lisävihkossa vuonna 1886.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Tervehtiä voi aina ja kaikkialla sanotaan Valonen, Helena, Hyvä minä : luontevan käytöksen kirjassa.[Helsinki] : Majakka, 2008 (Hämeenlinna : Karisto), 978-951-9260-72-3
Pääsääntö on kuitenkin että paikalle saapuja tervehtii jo tilaisuudessa, huoneessa, samassa tilassa olijoita.
Eihän sitä tarvitse papukaijan lailla jankuttaa samaa lausetta päivästä toiseen, pieni nyökkäys hymyn kera käy pidemmän päälle yhtä hyvin tervehdyksestä.
Minikarjaa, hyönteiset ruokana -kirjan kirjoittanut Lena Huldén sanoo, että kaakaota (suklaan raaka-aine) ei voi valmistaa sillä tavalla, ettei siinä olisi hyönteisiä. Esimerkiksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto määrittelee, että 100 grammassa suklaata voi olla enintään 60 hyönteisjäämää. Vegaanisissakin suklaissa voi siis olla hyönteisjäämiä, mutta ehkä sen voi ajatella niin, että niitä ei ole tarkoituksella sinne laitettu, toisin kuin maitoa maitosuklaaseen. Toki tämä on varmasti jokaisen henkilökohtaisesti mietittävä. Hyönteisjäämiä voi olla myös esimerkiksi tomaattikastikkeissa ja hedelmämehuissa.
Sekä kaakao että kaakaovoi tehdään kaakaopavuista, jotka ensin paahdetaan ja sen jälkeen jauhetaan hienoksi. Sen jälkeen...
Pikku Pekan hammassärky- runon on kirjoittanut Rauha Kilpi ja runo löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi-Rauhamaa). Ikävä kyllä kyseistä kirjaa ei ole Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta se voidaan kaukolainata kirjastomme kautta.
Lyhenteellä MM tarkoitetaan tässä todennäköisesti Muntra Musikanter -mieskuoroa, jonka osoite Helsingissä on Liisankatu 2. Tietääkseni kuoro on pitkään käyttänyt huoneistoa tuossa osoitteessa, mutta varmuudella en pysty sanomaan, onko tämä juuri se paikka, johon tekstissänne viitataan. Asiaa kannattaisi tiedustella suoraan hilpeiltä musikanteilta itseltään. Toivottavasti asia sitä kautta saa varmistuksen. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.muntramusikanter.com/
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumikirja : siihen sopiwain kappalten kanssa. - Helsinki : [S.n.], 1857. - 352 s. : kuv.(sid.).
(Wasta uudesta ojennettu 1857.
Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1884.)
Virsi 273
1. Ah! Mik ompi elom´ tääll´? Tuska waiwa tuskan pääll´, Työ ja meno lewotoin, Silloink' kuin se paras on.
.
2. Mik´on aikam´ lyhyinen? Sota alinomainen; Yksi toistans` waiwalla, Witsaa pahall´ tawalla
3. Mikä jumalisuus meiss´? Heikko, wajaa, joka tiess´; Emme Herran tuomioll’ Sen kautt´ autuaaks´ taida tull´.
4. Mik’ on riista, tawara? Lika, multa katoowa; Rikas pian köyhtyy kyll´, Murhe myöt´ on molemmill´.
5. Mik´ on korkee kunnia? Kukkula kuin kukoistaa; Karsaast katsoo kadet pääll´, Jos on joku arwoss...
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään käyttö...
Kielitoimiston ohjepankin mukaan monikon genetiivi muodostetaan niin, että siinä on sama monikollinen runko-osa kuin muissakin monikkomuodoissa. Tällöin taivutetaan siis voima, voimien.
Joissakin tapauksissa monikon genetiivi perustuu poikkeuksellisesti sanan yksikkömuotoon. Tällaisia ovat monet yhdyssanojen alkuosat (esim. vanhainkoti, opettajainhuone, voimainkoetus). Joihinkin yksittäisiin nimiin ja nimityksiin on myös vakiintunut tämä taivutus, vaikka kyse ei ole yhdyssanoista. Näitä ovat juuri Puolustusvoimain komentaja ja esimerkiksi Helsingin Sanomain säätiö. Muissa yhteyksissä sanat taipuvat tavalliseen tapaan: Puolustusvoimien, Helsingin Sanomien.
Tällä tavoin sanaa taivutetaan myös Puolustusvoimien omilla sivuilla: "...
Apu-lehdessä on ollut 18.3.2008 artikkeli Sirkka ja Karoly Garamista. Kirjoituksen mukaan muusikkona elämäntyönsä tehneen Karoly Garamin sellonsoitto on jäänyt vähemmälle. Sen sijaan hän harrastaa nyt työpajassaan nahkatöitä http://www.apu.fi/ihmiset/article149502.html.
Garamin töitä löytyi seuraavalla sivulla http://www.paperihuone.net/Karoly.htm
Entinen sana on yleinen sananparsissa jonkun nimeltä mainitsemattoman henkilön attribuuttina, tarkoittaa samaa kuin eräs, muuan.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja II. s.75
