Agneta Crasin kirjan Vad ska babyn heta? mukaan nimi Esbjörn on pohjoismaalainen nimi, joka tarkoittaa jumalaa ja karhua. Tanskalainen muoto on Esben. Wikipedian http://sv.wikipedia.org/wiki/Esbj%C3%B6rn mukaan Espen on Esbjörn-nimen norjalainen muoto.
Myös seuraavien internet-sivustojen mukaan Espen-nimi tarkoittaa jumalaa ja karhua:
http://www.meaning-of-names.com/scandinavian-names/espen.asp
http://www.meaning-of-names.com/dutch-names/espen.asp
http://www.babynames.com/name/espen
http://www.babynamescountry.com/meanings/Espen.html
http://www.babynamespedia.com/meaning/Espen
Internet-sivulta http://www.nordicnames.de/wiki/Espen löydät tilastoa nimen yleisyydestä Pohjoismaissa.
Etunimen on oltava nimilain mukainen (http://www....
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään 1900-luvun alun opiskelua:
- Heikel, Ivar A.: Helsingin yliopisto 1640-1940; osat Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808-1917 ja Helsingin Yliopisto 1917-1990
- Suolahti, Gunnar: Helsingin yliopiston alkuajoilta (julk. 1928)
Monet osakunnat ovat julkaisseet historiikkeja, joissa kuvataan opiskelijan elämää, kuten harrastustoimintaa, kansainvälistymistä ja illanviettoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyrki Rinteen kirjoittama Koti keskellä Helsinkiä: Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 (julk. 2006) ja Veli-Matti Aution kirjoittama Savo-karjalaisen osakunnan historia. 3, Roudan aika: 1888-1905.
Myös Helsingin yliopiston kausijulkaisussa Kertomus Suomen Keisarillisen Aleksanterin-...
Ainakin näitä kirjoja voisi kokeilla. Osa on hieman haastavampia kuin muut, mutta kaikissa on hyvä kuvitus.
Antony, Steve. Kiitos, herra Panda ja Herra Panda leipoo.
Davies, Benji. Toivo-kirjat.
Garhamn, Anna-Karin. Ruu-kirjat.
Gliori, Debi. Allu-kirjat.
Haughton, Chris. Ihan hukassa, Mitä jos..., Voi sinua, Sulo!
Inkpen, Mick. Possu Pallero -kirjat ja Tessu-kirjat.
Scheffler, Axel. Pete ja Pulmu -kirjat, esim. Iso ilmapallo, Lätäkkö lattialla, Mörköleikki tai Uusi ystävä.
Välivuotta voi viettää hyvin monella eri tavalla. Voit esimerkiksi hakeutua vapaaehtoistöihin Suomessa tai ulkomailla, hakea aupairiksi, opiskella kiinnostavia kursseja avoimessa yliopistossa tai hakeutua johonkin kansanopistoon sinua kiinnostavalle koulutuslinjalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Kaikki riippuu ihan sinusta ja siitä, mikä sinua kiinnostaa.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään mitään sellaista kirjaa, jossa olisi lueteltu vinkkejä välivuoden pitämistä varten. Internetistä löytyy kuitenkin paljon www-sivuja aiheesta. Olemmekin poimineet tähän alle linkkejä keskusteluihin ja uutisiin välivuodesta, sekä linkkejä opiskelumahdollisuuksista, vapaaehtoistöistä ja niin edelleen. Toivottavasti saat näistä ideoita omaan...
Netistä löytyy sivusto http://lyriikat.org/, jonka kautta löytää laulunsanoja yhdellä haulla eri sivustoilta. Kirjastot.fi:n Makupalat-linkkisivustolta löytyy Musiikin alta alaotsikko Laulut.Sanoitukset, johon on listattu monta lyriikkasivustoam https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…
Voisiko kyseessä olla "Robinson : jännittävä henkiinjäämispeli" (Young Genius 1999)?
Siinä päähenkilö on tosin ihminen, ei eläin.
Muita vanhoja autiolle saarelle sijoittuvia pelejä ovat myös
"Bing-Bong-saaren aarre : pääosissa Moppi ja Jehu" (2001)
Moppi ja Jehu etsivät Bing-Bong-saarelle piilotettua aarretta. Saaren prinsessa Leila apunaan he taistelevat merirosvokapteeni Kenkkua vastaan.
ja
"Gilbert ja kemystinen saari" (1999)
Lohikäärme Gilbert on joutunut mystiselle saarelle, jolta hän voi selviytyä vain kemian taitojensa ja mielikuvituksensa avulla.
"Leikiten"-nimellä en löytänyt nuottia kappaleeseen "Lady bird" (tai "Ladybird"), mutta toisella suomenkielisellä nimellä "Leppäkerttu" sävelmä löytyy nuotista "Opus. Musiikin työpaja" (Otava, 1994). Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Lee Hazlewood. "Leikiten"-sanoituksen on kirjoittanut Pertti Reponen. Se alkaa: "Nähnyt oon mä täydenkuun". "Leppäkerttu"-sanoituksen on kirjoittanut Jukka Alihanka. Se alkaa: "Mustaan minihameeseen". "Opus. Musiikin työpaja" -nuotissa on siis eri sanoitus kuin etsimäsi, mutta sävelmä on sama. Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit, Jukka Alihangan suomenkielinen sanoitus ja Petri Laaksosen sovitus.
Maija Louhivaaran kirja Tampereen kadunnimet vahvistaa, että Kolarinkatu on saanut nimensä Kolarin talosta ja tilasta. Kolarin talosta on maininta jo vuoden 1541 maakirjassa, jonka mukaan tilaa hallitsi Heikki Kolari. Talonnimi sisältyy vielä 1700-luvulla Takahuhdin tilojen luetteloon. Vuonna 1785 oli Irjalan talon yhteydessä vielä autiotalo Kålari. Myöhemmin talo on hävinnyt, mutta paikannimi on jäänyt elämään Linnan ja Irjalan talojen välillä olevalle vainiolle. – Lisätietoa Takahuhdin jakokunnan varhaisesta asutuksesta voi löytää esimerkiksi Tampereen historian I osaan (Tampereen kaupunki, 1988) sisältyvästä Seppo Suvannon kirjoituksesta Talonpoikainen Tampere keskiajalta 1600-luvun puoliväliin. Omaa aikaamme lähempänä olevia talojen...
Valitettavasti emme löytäneet virallista painettua tietoa asiasta, mutta kysyimme paikallisilta kauhajokilaisilta ja heiltä tuli tällaisia vastauksia:
"Raittilat tosiaan asuvat Raittikaupungilla, mutta luulenpa että nimi Raittikaupunki johtaa syvemmälle jo ennen kuin Raittilat ovat asuneet. Nimi voi tulla tien leveydestäkin, koska tiet olivat ennen enemmän kärrypolkuja. Ratikylässäkin asui aikoinaan Raitti-Hessa eli Hedvig Raittila jolle kyläläiset tekivät talkoilla pienen mökin 1928. Hessa asui ennen Ratikylään muuttoa Kainaston keskustassa. Hangaskylän tien varressa on siis Rati ja Raitti alkuisia nimiä."
"Olen Ratikylästä syntyjään eli ihan kiven heiton päästä Raittikaupungista. Kysyin isän lisäksi yhdeltä toiseltakin, mutta varmaa...
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Tulostimet ovat melko pieniä, joten tulosteen koko ei voi olla kovin suuri n. 20x20 cm.
Tulostuakoko vaikuttaa jyös aikaan. Tuloste pitää saada valmiiksi kirjaston aukioloaikana, joten kovin isoa projekstia ei kannata tehdä yhtenä kappaleena.
Monet mallinnusohjelmat kertovat arvioidun tulostusajan esim Thingiversestä löydät valmiita malleja aikoineen.
Ensimmäiselle yritykselle kannattaa varata koneen lisäksi opastaja. puh. 0438 2711 85
Vinkkejä 3D tulostukseen löydät Helmetin Paja-sivuilta:http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
3D-tulostuksen pikaohje
1.Suunnittele esineesi mallinnusohjelmalla tai etsi valmis tulostusmalli verkosta (vinkkejä alla linkkilistassa). Tulostettavat mallit ovat .stl- tai .obj-...
Ruotsinkielinen ilmaus on "den ekologiska skuldens dag".
"Den ekologiska skuldens dag (Earth Overshoot Day) räknar ut när världens befolkning förbrukat de resurser som jorden producerar."
"Den ekologiska skuldens dag (eng. Earth Overshoot Day) infaller kalkylmässigt den dag då vår förbrukning överskrider jordens förmåga att producera förnybara naturresurser och hantera de växthusgasutsläpp som användningen av fossila bränslen ger upphov till."
Svensk levnadsstandard har nu förbrukat årets resurser | NatursidanDen ekologiska skuldens dag infaller redan den 1 augusti – WWF Suomi
Vexi Salmi teki myös Markku Arolle tekstejä. Näistä tunnetuimmat taitavat olla kappaleet Anna kaikkien kukkien kukkia, Pois sun vien ja Oo mikä nainen.
Todennäköisesti kyseessä on Suomen ns. vanhan sotaväen sotilaspuku autonomian ajalta. Vastaava asukokonaisuus oli käytössä reservikomppanioilla 1880-1890-luvuilla. Ole Gripenberg kertoo teoksessaan "Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler" (WSOY 1966) että kyseiset valkoiset housut olisi tunnettu piimähousujen nimellä ja lakki piirakkamyssynä. Lakkityyppi olisi Gripenbergin mukaan jäänyt pois käytöstä n. vuonna 1892, mikä tarkentaa kuvan ajoitusta.
Finnasta löytyy valokuvia:
https://finna.fi/Record/albumitauki.E4RMYRIonbpPhttps://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19491020:7https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:201615:6https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19700502:385
Tilastokeskuksen taulukoista voi valita haluamansa vuoden ja tarkastella elävänä syntyneiden lukumäärää.
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/statfi…
Vuonna 1938 elävänä syntyneitä oli 76 695.
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, haluatko vain suomenkielisiä kirjoja vai lukisitko myös muita kieliä. Tässä kuitenkin joitakin vaihtoehtoja. Tiedot löytyvät pääasiassa Kirjasampo-palvelun kautta. Aluksi marokkolaisten kirjailijoiden romaaneja.
Tahar Ben Jelloun syntyi Marokossa vuonan 1944, mutta hän asuu Ranskassa ja kirjoittaa ranskaksi.
Suomennetut romaanit:
Lahjottu mies (sijoittuu Marokkoon). Suomenkielinen teos 1994. Sijoittuu Marokkoon. "Insinööri Murad on valtion virkamies, töissä rakennusvirastossa. Hän vaatii itseltään nuhteettomuutta ja rehellisyyttä, suorastaan kamppailee helppoa rahaa vastaan. Kaikki muut hänen työpaikallaan ottavat auliisti vastaan lahjuksia. Kaikki olisi hyvin, ellei rehellisyys olisi niin halveksittu...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta voi etsiä eri kielille käännettyjä suomalaisia teoksia.Alla olevasta linkistä löydät listan Mika Waltarin teosten tanskannoksista.Mika Waltarin teosten tanskannoksiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FINLisäksi Waltarin tuotannosta on tanskannettu myös Mikael Karvajalka (Mikael Karvajalka : hans ungdomsoplevelser og eventyr i mange lande indtil år 1527, sandfaerdigt berettet af ham selv i ti bøger, 1950) ja Kultakutri (Guldhår, 1955). https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
