On hyvinkin tarkkaan määritelty, mitä ruoan prosessointi tarkoittaa, mutta miten terveellisiä menetelmät ovat ja mikä niistä olisi parempi ja mikä huonompi, on ristiriitaista tietoa.
Elintarviketeollisuuden liitto kertoo:"Prosessi on eri yhteyksissä käytetty yleiskäsite ja tarkoittaa sarjaa tapahtumia, joiden lopputuloksena on tuote. Tapahtumat voivat olla erilaisia soveltamisalan mukaan ja niitä voidaan tehdä esimerkiksi käsin, teollisesti, juridisesti, kemiallisesti ja tietoteknisesti. Prosessointi-sana soveltuu huonosti ilmaisemaan ruuan valmistusta. Elintarvikkeiden ja ruuan valmistusta kutsutaan jalostamiseksi. Siellä missä valmistetaan ruokaa, käytetään erilaisia jalostusmenetelmiä, joiden mittakaava, tekniikka ja volyymit...
Ristin juurella kulkee nimellä Pitkäperjantai.
Sanat ja sävel löytyvät nuotista
Ääni läheltä : lauluja Aaro Hellaakosken runoihin / Kaj Chydenius
Suku-forum sivustolle (http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10128.html) oli lisätty myös runon sanat:
PITKÄPERJANTAI
Ristin juurella, taakkani alla
huohotan, mielellä musertavalla:
Herra, armahda mua.
Sanasi minulle oudoiksi jäivät.
Tuttuja vain oli turhuuden päivät.
Herra, armahda mua.
Kaukana kuljin sun tahtosi tieltä
käyttäen pöyhkeän kerskurin kieltä.
Herra, armahda mua.
Itseni tunnossa huumaavassa
olin sua ristiinnaulitsemassa.
Herra, armahda mua.
Ristisi juurella, murskana aivan
nyt olen, maahan lyömänä vaivan.
Herra, armahda mua.
Aaro Hellaakoski
Tabermannin...
Ymmärtäisin tämän niin, että reellä kirkkoon matkaava seurue poimii jalkaisin taivalta taittavan Miinan kyytiin ja tälle tilaa tehdäkseen Taavetti ja Tiina saavat siirtyä reestä "kannoille" eli jalaksille seisomaan.
Nimi Dina, Dinah (oikeus, naistuomari) tulee hepreasta. Dina oli Vanhassa testamentissa patriarkka Jaakobin tytär. Euroopassa Dina on tavallisimmin käsitetty lyhentymäksi dine-, tina- ja tine-loppuisista nimistä (esim. Adina, Albertina, Bernhardine, Claudine, Konstantine ym.).
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Verkossa olevan kansainvälisen nimipäiväkalenterin mukaan Dinalla nimipäivä esimerkiksi Latviassa 24.2. ja Norjassa 30.12. https://www.namecalendar.net/?name=dina&lang=en#.YVb8cueU-Uk
Suomen murteiden sanakirja määrittelee sanan lastikka = lasta, liiste tms. Sanan käyttö on Pohjois-Karjala painotteista. Linkki sanakirjaan
Sukunimi-info sivusto kertoo Lastikoiden syntymäpaikkojen olleen 1890-1927 Kalajoella ja Pirkanmaalla. Linkki sivustoon
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet, kerrotaan Lastikka nimestä näin: "Ainakin enin osa Lastikka sukunimistä palautuu Alavieskan Lastikan taloon. Samanniminen talo on myös Joutsenossa ja Orimattilassa, samannimistä sukua myös Heinolan seuduilla. Roomalaiskatolisen kirkon ristimänimi Skolastika, josta Lastikka on lohjennut, on tunnettu nii idässä kuin lännessäkin. Esim. Loimaalla 1551 vaimo Scholastica, Muolassa 1693 Lastika eli Scholastica, Kanneljärvellä...
Löysin muutamia oppaita ADHD:sta, mutta erikseen ADD:sta ei juurikaan löytynyt erikseen materiaalia. ADHD : kuinka hallita ADHD / Russell A. Barkley ; [suomennos: Kirsi Kankaansivu] Barkley, Russell A. on tarkoitettu oppaaksi vanhemmille. Netistä löysin Ajatuksia ADD:sta/ADHD:sta ja nuoren kohtaamisesta, https://www.tampere.fi/liitteet/k/68PRzLNwi/osmo_opas.pdf
ADHD-liiton sivulta löytyy esitteitä oppaista, https://adhd-liitto.fi/julkaisut/esitteet/ ja kirjoista https://adhd-liitto.fi/julkaisut/kirjat, liitosta voisi saada opastusta ja neuvontaa muutenkin, yhteystiedot ovat täällä https://adhd-liitto.fi/yhteystiedot/
Lisäksi kirjastosta löytyvät nämä:
ADHD : diagnosointi, hoito ja hyvä arki / [Virpi Dufva ja Mirjami Koivunen (toim. Kirja...
Tietokannasta hakusanoilla tuhoeläimet tai rikkakasvit löytyy aineistoa.
Suurissa puutarhanhoitoa yleisesti käsittelevissä kirjoissa on myös tavallisesti oma lukunsa näille ongelmille. Tässä muutamia aiheen teoksia:
Jansson, Lasse;Lindqvist, Bengt; Markkula, Irmeli: Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (2012). "Sopii kiinteistön hoidosta vastaaville henkilöille, omakotiasujille ja viljelijöille."
Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013)
Suomalainen viherpiha : ammattilaisten ohjeita pihanhoitoon (2006, 5.p.2019)
Turunen, Merja: Puutarhanhoito poropeukaloille (2010)
Fanqvist Skubla, Eva: Puutarhan ystävät ja viholliset : hyötyeläinten ja tuholaisten luonnollinen tasapaino (2014). Kirja on...
Suomen sähköntuotannosta tuotetaan pieni osa myös öljyllä. Energiateollisuus ry:n sivuilla on taulukko sähköntuotannosta energialähteittäin (7/2018-8/2020):
https://energia.fi/files/1414/a_Sahkontuotannon_kk_polttoaineet_Elokuu…
Tilastokeskuksen sivuilla on taulukko sähkön ja lämmön tuotannosta tuotantomuodoittain ja polttoaineittain vuonna 2018:
http://www.stat.fi/til/salatuo/2018/salatuo_2018_2019-11-01_tau_001_fi…
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. - Virittäjä 1939, s....
Ensimmäisen kerran Tuovi-nimi tavataan Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen novellissa Pohjan piltti (1859). Ilmeisesti Yrjö-Koskinen kehitti nimen pohjalaisesta paikannimestä Tuovila, jonka taustalla on puolestaan skandinaavinen nimi Tove.
Tove on todennäköisimmin johdettu joko ukkosenjumalan nimestä Tor tai kyyhkystä tarkoittavasta sanasta Due.
Almanakkaan Tuovit saivat nimensä ensimmäisen kerran vuonna 1863. Aluksi nimeä käytettiin sekä tytöille että pojille, mutta vähitellen se vakiintui naisen nimeksi.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/tuovi
Etunimet (toim. Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen, 1990)
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on voinut...
Kun puhumme kärpäsestä, kyse on yleensä huonekärpäsestä, joka on harmaa, vaatimattoman näköinen, koko maapallolla yleinen peruskärpänen. Sillä ei ole pistintä, mutta kärpäslajien joukosta löytyy myös sellaisia, joilla on terävä, pistintä muistuttava imukärsä. Niistä tutuin lienee 60-luvun alussa maan kaakkoisrajan yli Suomeen tullut ja sittemmin lähes koko maahan levinnyt hirvikärpänen.
Huonekärpäsen pistimettömyys saa selityksen, kun tarkastellaan sitä, mihin pistintä hyönteismaailmassa tavallisimmin käytetään: ravinnonhankintaan ja puolustautumiseen. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaisnaarailla ruumiin takapään munanasetin on muuntunut myrkkypistimeksi. Ampiaiset lamaannuttavat sillä saaliin, ja ne voivat sileällä piikillään pistää lukuisia...
Jarkko Sipilän kirja " Helsingin pimeä puoli : 100 karua tapausta" on tällä hetkellä lainattavissa monesta Helsingin kirjastosta, esim. Pasilan, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastoista. Myös Keskustakirjasto Oodin hyllystä kirjan pitäisi löytyä. Näinä korona-aikoina kirja kannattaa varata soittamalla. Voi myös tehdä varauksen www.helmet.fi -sivulla, josta kirjastojen puhelinnumerot myöskin helposti löytyvät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet -kirjastojen aineistoja voi selata ja varata sivustolla www.helmet.fi. Sivustolla on paljon käytännön tietoa uudelle lainaajalle. Tervetuloa lainaajaksi!
Etsitty teksti lienee Matti Rossin suomennos Federico García Lorcan runosta "Ratsastajan laulu". Kokonaisuudessaan runo löytyy esimerkiksi García Lorcan teoksesta "Andalusian lauluja" Andalusian lauluja | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Matti Rag Paananen on säveltänyt ison osan García Lorcan runotuotannosta. Anneli Saaristo lauloi 1998 ilmestyneellä Paanasen levyllä "Federico García Lorca", jonka kaikki sävellykset ja sovitukset ovat Matti Rag Paanasen tekemiä Matti Rossin suomentamiin Federico García Lorcan runoihin Federico García Lorca | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Kyseiseltä levyltä löytyy kappale "Córdoba", joka nuottijulkaisussa "Federico García Lorcan runoja" on nimellä "Córdoba (Ratsastajan laulu...
Enlannissa ei ole vastaavia muotoja kuin ruotsinkielen hans ja sin.
Jos halutaan erityisesti korostaa, että Matin takki on hänen omansa, voidaan sanoa:
Matti takes his own coat to the coat rack.
Muuten sisältö selviää asiayhteydestä eli takin omistajaa ei erityisesti painoteta:
Matti takes his coat to the coat rack.
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englannin-kielioppi/pronominit/
http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e6_lesson5.htm
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Olemme yrittäneet etsiä tällaista rekisteriä mm. internetistä, mutta emme ole löytäneet. Hakuteoksia kirjailijoiden salanimistä kyllä löytyy asiasanalla salanimet. Näiden kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kajaanin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.kajaani.fi/kirjasto
Kansallisbibliografian sivuilta löytyy UDK-hakemistot ja luokituskaavio. https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
Mitä aihepiiriä tai UDK-luokkaa olet etsimässä?
Leskeneläkettä on meillä maksettu perhe-eläkejärjestelmän alusta saakka eli vuodesta 1967. Silloin tehtiin Suomessa työeläkelakeihin lisäys perhe-eläkkeistä yhtenä viimeisimmistä maista Euroopassa. Perhe-eläke muodostuu lesken- ja lapseneläkkeestä. Eläkkeeseen oikeutettuja olivat naislesket ja edunjättäjän lapset 18 ikävuoteen asti. Kesällä 1990 astui voimaan perhe-eläkeuudistus. Siinä myös miehille laajennettiin oikeus leskeneläkkeeseen.
Lähde:
Mervi Takala (toim.), Katsaus perhe-eläkkeeseen
