Yleinen kirjasto hankkii kurssikirjoja, mikäli katsoo niiden sopivan kokoelmiinsa. Yleiset kirjastot eivät pääsääntöisesti hanki kurssikirjoja suuria määriä opiskelijoiden ja oppilaitosten tarpeita silmälläpitäen, vaan hankitaan pienempiä määriä ja vain sellaisia kurssikirjoja, joilla on myös yleisempää kysyntää.
Kannattaa tarkistaa yliopiston ja muiden oppilaitosten kirjastojen tilanne. Helsingin yliopiston kirjastoon saa kirjastokortin, vaikkei olisikaan yliopiston opiskelija.
Näytelmä, jossa hyönteiset käyvät sotaa, on Josef ja Karel Čapekin satiiri Ze života hmyzu, josta suomeksi on käytetty ainakin nimiä Hyönteiselämää, Hyönteisten elämästä ja Hyönteisten maailma. Yksi näytelmän hahmoista on hyönteiskotelo, jonka repliikit läpi näytelmän ovat latautuneet täyteen uhoa joksikin tulemisesta – Kalevi Ahon Hyönteiselämää-oopperalibretossa esimerkiksi "Tapahtuu valtavaa! Teen jotain suunnatonta!" ja "Teen jotain maineikasta!".
Radioteatteri toteutti ohjelmatiedoissa "fantastiseksi komediaksi" luonnehditun Ze života hmyzun vuonna 1965 Nelli ja Pertti Niemisen suomentamana nimellä Hyönteisten elämästä (ensiesitys maanantaina 15.11.). "Hyönteiskotelon" roolin siinä näytteli Elina Salo.
Kyseessä on hyvin todennäköisesti seuraava teos:
Lindgren, Barbro: Anna mun kaikki kestää (Tammi, 1991)
Kirjassa seikkailevat pieni Hansupoika, käpyjä ja kaameasti naurava kivikuula.
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Virallista tietoa Suomen kaukaisuuden navasta ei valitettavasti löytynyt, mutta koitin itse mitata kaukaisimman paikan merestä. Vaikuttaisi siltä, että kaukaisin maa-alue merestä on Pieni Hiekkasaari, joka sijaitsee Pielisessä. Etäisyyttä Liminganlahteen Perämerellä on 281 km, Viipurinlahteen 282 km ja Vienanmereen 284 km. Kaukaisin piste itsessään on vedessä saaren vieressä.
Metsästyksestä loukuttamalla löytyy kyllä tietoa, esim. hakusanalla "loukkukoulu" löytyy loukunrakennusohjeita YouTubesta. Verkkopyynnistä tietoa löytyy lähinnä kalastuksesta. Ehdotan, että käännyt Suomen Metsästysmuseon puoleen. Heille voi lähettää kysymyksen Kysy museolta -palvelun (https://kysymuseolta.fi/ ) kautta. Se on suomalaisten museoiden verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Vastaukset lähetetään kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Löysin Musasto-sivustolta kattavan listauksen. https://musasto.wordpress.com/2014/07/24/pianonsoiton-oppaita-aikuisille/
Listassa mainitusita ainakin Varpama, Jasse: Musiikki kuuluu sinulle (2008),
Jääskeläinen, Kristiina: Anna soida. Aikuispianokoulu : pianoskola för vuxna = Spela på (1992)
Kuoppamäki, Ritva: Kiehtovat koskettimet. Pianokoulu aikuisille ( 1985) sekä Iisit biisit: piano (2012) löytyvät Vaski-kirjastojen haulla. https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Suomeksi löytyy kaksi kriminologian perusteosta:-Kivivuori, Janne et al.: Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus, 2018 (Kriminologian opintosuunnan oppikirja Helsingin yliopistossa)-Laitinen, Ahti & Aromaa, Kauko: Rikollisuus ja kriminologia. Tampere: Vastapaino, 2005Näiden lisäksi voit selailla alla olevan linkin teoksia.https://tinyurl.com/Kirminologiakirjat
Saamelaisilla on käytössä kaksi rinnakkaista nimiperinnettä. Saamelaisiin kutsumanimiin kuuluu määriteosa, joka on usein vanhemman ja tavallisesti myös isovanhemman nimi: esim. Kaabi Isá Onni (Kaaperin Iisakin Onni). Saamelaisen nimen yhteydessä ei käytetä sukunimeä.
Lisäksi kaikilla on lähtökohtaisesti myös länsimainen nimi, joka koostuu etunimistä, mahdollisista välinimistä ja sukunimestä/nimistä. Saamelaisten sukunimien juuret ovat usein saamenkielisissä etu- tai paikannimissä, mutta niiden kirjoitus- ja äänneasu on Suomen puolella tavallisesti suomalaistettu (esim. Aikio, Näkkäläjärvi). Kolttasaamelaisilla ja Kuolan saamelaisilla sukunimet muodostuvat usein henkilönnimestä ja venäjänkielisestä -ov tai -ev -johtimesta (esim. Gauriloff...
Savonlinnan kirjastosta pyydettiin sinua ottamaan yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Sitä kautta laina voidaan uusia, jos siihen ei ole varauksia. Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/paakirjasto_joeli
Luulisin, että kyseessä on Eeva Kilven kirjoittama runo Legenda, joka sisältyy Kilven vuonna 1987 julkaisemaan runokokoelmaan Animalia. Kirja on puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta. Monet kiitokset Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kehumisesta.
Legenda
Illan hämyssä
Vapahtaja kulkee karjasuojissa
navetassa, sikalassa, tallissa, kanalassa,
tahtoo vilkaista synnyinpaikkojaan,
tervehtiä eläimiä
joitten seimessä hän kerran kapaloituna
sai nukkua ensimmäistä unta.
Kaikki on muuttunut.
Eläimet katsovat häneen rautojen välistä,
vankeuden nöyryyttäminä,
silmissä tuska ja toivottomuus.
Tuntevat Hänet, korottavat äänensä:
Synny uudestaan, Vapahtaja,
synny meille.
Ihmiset veivät sinut.
Pitivätkö he sinua hyvin?
Sään ennustaminen on meteorologin työtä. Tuuli ja ilmankosteus vaikuttavat lämpötilan tuntuun iholla. Esimerkiksi tuulen voimistuminen talvella saa lämpötilan tuntumaan kylmemmältä ja toisaalta sitten lämpimällä ilmalla suuri ilmankosteus vähentää kosteuden haihtumista ja ilma tuntuu siksi tukalammalta kuin mitä lämpömittari näyttää.
Lisätietoa:
Mitä tarkoittaa "tuntuu kuin" -lämpötila? - Forecan SääpediaIlmatieteen laitos
Tämäntyyppisiä kirjoja on varmasti useitakin, mutta vosiko etsimäsi olla Eva Ruszin kirja Oikea kumppani: löydä parisuhteen mahdollisuudet (2007)? Kirjassa esitellään terveen parisuhteen kulmakivet: varmuus ja vakaa perusta, ennustettavuus ja samanlaiset arvot, avoin ja suora kommunikaatio, molemmilla vastuu suhteesta, kummankin tarpeet tärkeitä, seksi on molemminpuolista nautintoa, hyväksynta ja arvostus, vapaus ja oma kehitys ja todellinen ystävyys.
Kirja on käännetty ruotsin kielestä.
Kyseessä on Michael Cunninghamin Villijoutsenet ja muista kertomuksia (A wild swan and other tales, kuv. Yuko Shimizu, suom. Kristiina Drews, Gummerus, 2016).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä Helmet-hakuun.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512403332&qtype=b
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuningatarta pidetään voimakkaimpana nappulana shakissa. Tässä pätkä Wikipediasta:
Nappuloiden arvot
Kuningatar on yleensä hieman vahvempi kuin torni ja lähetti yhteensä, mutta hieman vähemmän vahva kuin kaksi tornia. Sen katsotaan vastaavan voimakkuudeltaan 9 sotilasta. Joskus matin voi tehdä sommitelmalla, joka edellyttää kuningattaren uhraamista, mutta muutoin on lähes aina epäedullista vaihtaa oma kuningatar mihin tahansa vastapelaajan nappulaan.
Kuningatar on vahvimmillaan, kun pelilauta on avoin, vastapelaajan kuningas huonosti suojattu tai kun vastapelaajalla on suojaamattomia nappuloita. Torniin tai lähettiin verrattuna se on huomattavasti vahvempi myös suljetuissa asemissa.
Yrjö-Koskinen määritteli fennomanian valtiollisena puolueena vuonna 1863 Helsingin Uutiset -lehdessä julkaisemassaan kirjoituksessa 'Suomi-kiihko valtiollisena puolueena'. Kun hän tässä esitti yhden jäsennellyimmistä ja ohjelmallisimmista fennomaanien toimien ja tavoitteiden perusteluista, oli kyseessä oikeastaan vain kolmen miehen, Yrjö-Koskisen, hänen veljensä Jaakko Forsmanin ja Agathon Meurmanin "triumviraatti" - ei puolue sanan varsinaisessa merkityksessä.
1870-luvulle tultaessa alettiin yhä yleisemmin puhua Suomalaisesta puolueesta, ja Yrjö-Koskinen käsitettiin alusta pitäen "puolueen" itseoikeutetuksi johtajaksi. Hänen asemansa perustui kuitenkin vain henkilökohtaiseen auktoriteettiin: tässä vaiheessa ryhmällä ei varsinaisesti...
Sinun kannattaisi kysyä lähimmästä kirjastostasi mahdollisuudesta kaukolainata aineistoa Suomen kirjastoista. Kaukonlainauksen periaatteet vaihtelevat valtiosta toiseen, joten en osaa sanoa olisiko se sinulle maksullista vai ei. Toimisit tällöin vakituisen asuinpaikkakuntasi kirjaston asiakkaana, joka lainaisi aineistoa Suomesta. Kannattaa myös tarkistaa löytyykö paikkakuntasi kirjaston omasta kokoelmasta suomenkielistä aineistoa. Varsinkin eurooppalaisten suurkaupunkien kirjastoissa saattaa olla yllättävänkin laaja kokoelma tuoretta suomalaista aineistoa.
Toisena vaihtoehtona voisi olla käyttää suomalaisten kirjastojen e-kirjapalveluita. Tämä edellyttää tosin kirjastokortin hankkimista jostakin suomalaisesta kirjastosta. Kirjastokortin...
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään 1900-luvun alun opiskelua:
- Heikel, Ivar A.: Helsingin yliopisto 1640-1940; osat Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808-1917 ja Helsingin Yliopisto 1917-1990
- Suolahti, Gunnar: Helsingin yliopiston alkuajoilta (julk. 1928)
Monet osakunnat ovat julkaisseet historiikkeja, joissa kuvataan opiskelijan elämää, kuten harrastustoimintaa, kansainvälistymistä ja illanviettoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyrki Rinteen kirjoittama Koti keskellä Helsinkiä: Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 (julk. 2006) ja Veli-Matti Aution kirjoittama Savo-karjalaisen osakunnan historia. 3, Roudan aika: 1888-1905.
Myös Helsingin yliopiston kausijulkaisussa Kertomus Suomen Keisarillisen Aleksanterin-...
