Koska Luolakarhun klaani on fiktiivinen teos, vain sen kirjoittaja Jean M. Untinen-Auel voisi antaa vastauksen siihen, miten on nämä tekstinkohdat tarkoittanut tulkittaviksi. Lukija voi tietysti halutessaan tehdä omat tulkintansa - esimerkiksi, että "polttopuu" tarkoittaa neandertalinihmisille mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kuivaa puuainesta, jolloin kerättäviä karahkoja yhdistävä tekijä olisi kuivuus. "Polttopuu" olisi tällöin siis käsitteellisesti ikään kuin oma puulajinsa. Tämä on kuitenkin pelkkää spekulaatiota. Mahdollista on sekin, että kirjailijalle on yksinkertaisesti tullut ajatusvirhe - sellaistakin sattuu.
Neandertalinihmisistä on nykyään olemassa enemmän ja tarkempaa tutkimustietoa kuin kirjan alkuperäisenä ilmestymisvuonna...
Jos puolisot on vihitty avioliittoon ennen 1.1.1986, vaimolla on oikeus avioliiton aikana ottaa sukunimekseen se nimi, joka hänellä oli naimattomana ollessaan, ilmoittamalla siitä kirjallisesti sille maistraatille, jonka toimialueella hänellä on kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
Nimiasioista löytyy tietoa maistraatin sivuilta, https://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/
HelMet-kirjastojen lainattavat esineet pitäisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu ja jonka kokoelmiin ne kuuluvat. Joten jos olet lainannut mittarin Kallion kirjastosta, sinun tulisi myös palauttaa se sinne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Nimi on ollut käytössä ainakin myöhäisantiikin aikaan naisen nimenä, esim. filosofi Plotinoksella oli Gemina -niminen oppilas sekä Gemina -niminen tytär.
Nimi on alunperin latinaa ja tarkoittaa kaksosta (Lansky, Bruce: The best baby name book in the whole wide world, ISBN 0915658836.)
Nimipäivää ei suomalaisista almanakoista löytynyt, ruotsinkielisistä eikä myöskään englannin- tai italian nimipäiväsivustoista. Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjastakaan ei löytynyt Geminaa, joten nimipäivää täytynee viettää oman valinnan mukaan.
Valitettavasti tuollaisia runohakemistoja ei tietääkseni ole olemassa. Hakemiston tekeminen olisi ongelmallista jo tekijänoikeudellisista syistä: runot ovat teoksia, joiden osienkin julkaisemiseen tarvitaan tekijän lupa, jollei kyse ole lain sallimasta sitaatista tai jolleivat runon tekijänoikeudet ole jo vanhenneet.
Kenties paras keino etsiä runoa, jonka nimeä, tekijää tai ilmestymispaikkaa ei tiedä, on kirjoittaa siitä pieni osa Googleen ja katsoa, olisiko sitä mainittu missään Internetissä. Etenkin vanhempaa runoutta on digitoitu nettiin, ja Google-haku saattaa antaa siitä osuman. Uudempaa runoutta taas ei ole ainakaan laillisesti yhtä suuressa määrin tarjolla Internetissä, mutta joskus säkeitä on saatettu mainita keskusteluissa tai...
Ainakaan Hessen nimissä julkaistun suomeksi käännetyn lyriikan joukosta tällaista runoa ei löydy. On mahdollista, ettei sitä ole lainkaan suomennettu.
Hermann Hesse on tavallisesti ilmoitettu tämän Das Leben, das ich selbst gewählt -nimisen runon kirjoittajaksi, mutta täyttä varmuutta sen tekijästä ei ole. Se ei ole peräisin yhdestäkään Hessen julkaisemasta kirjasta, eivätkä sitä tiettävästi ole Hessen kirjoittamaksi pystyneet vahvistamaan sen paremmin hänen saksalainen kustantajansa Suhrkamp kuin Hesse-museoiden asiantuntijat Saksassa ja Sveitsissä.
Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijan nuotit on julkaistu alkuperäisen levytyksen pianosoolon mukaisena versiona useassa kokoelmassa: esimerkiksi Ihanimmat ikivihreät (F-kustannus, 2013), Musiikkia maestrot (F-kustannus, 2015). Tässä muodossa kappale ei ole kuitenkaan kovin helppo eikä melodiaa kahdentaessaan välttämättä sovellu säestämiseen - ellei ole tarkoitus säestää yhteislaulua.
Jos on tarkoitus säestää laulajaa tai muuta solistia esim. kitaralla tai pianolla, ja jos vapaa säestys onnistuu, helppolukuisin on pelkän melodian ja sointumerkit sisältävä nuottiversio. Sellainen löytyy ainakin kokoelmasta Suomen toivelaulut (F-kustannus, 2017). Kappale on siinä alkuperäisessä a-mollissa.
Toinen vastaava nuotti on vanhassa koulun...
Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet.
Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa:
Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen. Ihmeseppiä...
Seuraavissa teoksissa on jonkin verran MTV:n historiaa:
YLEISRADION historia, osa 2, 1949-1996, 1996
RADIOAMATÖÖREISTÄ tajuntateollisuuteen, toim. Pirkko Tulppo, 1976
PESARI, Pentti: Näköradiosta digitelevisioon, 2000
JOUKKOVIESTINTÄ Suomessa, toim. Kaarle Nordenstreng, Osmo A. Wiio
Mainostelevision omassa julkaisusarjassa Mtv, julkaisuja (ilmestynyt vuosina 1971-1983) on esim. 20 vuotta tv-mainontaa ( 3/77).
Ohjelmatarjonnasta löytyy jotain seuraavista:
HELLMAN, Heikki, Sauri, Tuomo: Suomalainen Prime-Time : Tutkimus televison uudesta kilpailutilanteesta sekä Yleisradion ja MTV:n parhaan katseluajan ohjelmarakenteesta vuosina 1970-1986.
JOUKKOVIESTIMET 2000. Suomen virallinen tilasto, kulttuuri ja viestintä 2000:1
Oulun...
Dylan Thomasin runon "Fern Hill" suomennos löytyy useammastakin teoksesta.
Tuomas Anhavan suomennoksena runo sisältyy mm. seuraaviin teoksiin:
Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa (toim. Maunu Niinistö, WSOY , 1967)
Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa (toim Jarkko Laine, otava, 1991)
Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta : runosuomennoksia (toim. Helena ja Martti Anhava, Otava, 2003)
Aale Tynnin suomennos sisältyy kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa" (WSOY, useita painoksia)
Saat runon Tuomas Anhavan suomennoksena kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähde:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Mainostaminen on kallista, joten mainostajalla ei ole mitään yleistä syytä jatkaa ajallisesti ohimennyttä kohdetta. Mainoksen näkyminen yli oletetun ajan voi johtua sopimusteknisistä syistä eli että tarjolla on ollut vain paketti, joka menee ajallisesti välttämättömän yli. En usko, että tällainen kuitenkaan on tavallista, niin kallista varsinkin television mainosaika on aina ollut.
Heikki Poroila
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/430/430-456/430-456.html
https://...
"Koskaan rakkaus kuole ei", alun perin Francis Goyan "Daddy's Bolero", on nuotinnettu ainakin kokoelmalle Pop tänään. Vol 26 (Fazer, 1983). Kokoelmaa näyttäisi löytyvän myös Siilinjärven pääkirjastosta.
https://siilinjarvenkirjasto.finna.fi/Record/siilinjarvi.43385
Sipoon kirkkona tunnetun rakennuksen purkamisen mahdollistanut asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 19.6.1974 äänin 53-15.
Helsingin Sanomat 20.6.1974.
Purkutyöt aloitettiin toukokuussa 1978. (HS 27.5.1978) Valokuvassa 27.06.1978 työmaa näytti tältä: https://www.finna.fi/Record/hkm.CEF01EB5-1D84-45BD-9C63-83F00020D442?si… (Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Johnny Korkman)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki)
Heimolan talon kohtaloa on tutkinut Hanna Marjoranta tutkielmassaan seikkaperäisesti: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/56b7d5ce-563f-4ea1…
Talon suojelusta keskusteltiin kaupunginvaltuuston lisäksi myös eduskunnassa keväällä 1969. Purkaminen aloitettiin 4.5.1969....
Ilmeisesti teosta ei ole muualla kuin Rautatiemuseon kirjastossa. Jos teosta olisi olemassa useita kappaleita, sitä pitäisi periaatteessa olla vapaakappalekirjastoissa; tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei teosta ole kuin yksi kappale.Vaikuttaisi siltä, että rata on Venäjän puolella kulkenut ainakin Kantalahteen.
Kirjastoihin hankittu uusi aineisto on "käsittelyssä"-tilassa niin kauan, kunnes se on käsitelty lainauskuntoon (luetteloitu, muovitettu jne.). "Käsittelyssä"-tilassa olevaa aineistoa voi varata Helsingin kaupunginkirjaston Helmet-järjestelmässä.
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Portit löytyy Hellaakosken kokoelmasta Huomenna seestyvää (WSOY, 1953). Se on julkaistu myös Hellaakosken omassa kokoelmateoksessa Runot sekä monissa eri runoilijoiden tuotantoa sisältävissä kokoelmissa, mm. Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2006) ja Mies joka luki runon : suomalaisten miesten valitsemia runoja (Otava, 1995).
