Ruoan pureskeleminen ja sylkeminen voi olla syömishäiriön oire. Sivuvaikutuksena tällaisesta tavasta saattaa seurata esimerkiksi hampaiden reikiintymistä tai vatsahaava.
Aivotutkija Shelly Fan kirjoittaa blogissaan, että ruuan pureskeleminen nielemättä tuottaa lisää greliiniä. Se on hormoni, joka lisää näläntunnetta ja ruokahalua.
Lisätietoa: Wikipedia (englanninkielinen)
Kirjassa Pusu, purkka & puucee viitataan enemmän kiroamiseen kuin kiroiluun. Kiroilua on aina pidetty huonona, negatiivisena tapana ja siksi siihen suhtaudutaan tuomitsevasti. Suomessa kiroilun ei ole, yleisellä tasolla, ajateltu aiheuttavan onnettomuuksia, ellei oteta huomioon saunassa kiroilua. Saunassa meluisa ja häiritsevä käytös oli sopimatonta ja epäkunnioittavaa, ja etenkin kiroilu oli kiellettyä, sillä kirosanojen uskottiin suututtuvan saunatontun, ja siitähän saattoi seurata jotakin ikävää, onnettomuuksia, esimerkiksi saunan palaminen.
Kiroilu on eri asia kuin varsinainen kiroaminen, joka on magian harjoittamista. Magian harjoittamisessa on monesti päämääränä juurikin onnettomuuden tuottaminen kirotulle. Kirouksen "vastakohta...
Runoa, jonka nimi olisi täsmälleen "Isänmaalle" en löytänyt, mutta tässä kaksi nimiltään melkein samaa:Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" löytyy runokokoelmasta: Valitut Runot, Lauri Pohjanpää (VALITUT RUNOT | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))Ja runo "Hymni isänmaalle" löytyy teoksesta: Sininen hämärä, Lauri Pohjanpää (Sininen hämärä : Uusi sarja metsän satuja ja muita runoja | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi))
Helsingin Uutisissa vuonna 2015 julkaistun jutun mukaan espanjansiruetanoita voisi syödä. Niiden mainitaan olevan sitkeitä ja etanan limassa voi olla listeriaa. Wikipedian mukaan etana saattaa kantaa myös kolibakteeria sekä koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/308982-tappajaetanoista-saa-herkkua-nain-laitat-ne
https://fi.wikipedia.org/wiki/Espanjansiruetana
Ylen uutisissa 2016 olleessa jutussa kaupunkiekologi ei suosittele niitä ihmis- tai lemmikkiravinnoksi
https://yle.fi/uutiset/3-8913152
Merirosvoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta suuri osa on lasten kirjoja. Aikuisille tarkoitettujakin on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on seuraavat teokset: Pirates, an illustrated history of privateers, buccaneers and pirates from the sixteenth century to the present (1996), Cordinglyn Pirates, fact & fiction (1992), Cochranin Karibian kaapparit ja merirosvot (1973), Exquemelinin Karibian merirosvot (1970) ja Hornborgin Merirosvoja, kuvauksia merirosvouden historiasta (1928). Kirjojen sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta.
Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.
Voit tilata kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja sen saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostitse.
Kaukopalvelupyyntölomake on Helmet –sivuilla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolaina Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 € / kpl.
Ilmoitit haluavasi kaukolainata jotakin Louna -kirjastoista. Pääsääntöisesti kaukolainoja tilataan Suomessa maakuntakirjastoista, joilla on kaukopalveluvelvoite. Jos etsittyä teosta ei löydy maakuntakirjastoista, niin kyllä niitä tilataan pienemmistäkin kirjastoista ja yleensä kirjastot antavat teoksiaan...
Toimeentulotuen perusosa on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin (ravinto, vaatteet, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus, puhelimen ja tietoliikenteen käyttö, harrastus- ja virkistystoiminta ja muut vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot). Perusosan määrän eri tilanteissa näet KELA:n sivuilta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara. Esimerkiksi yksin asuvalla lapsettomalla henkilöllä se on 504,06 €/kk.
Lisätietoa toimeentulotuesta: https://www.kela.fi/toimeentulotuki.
Tällaista listaa ei valtakunnallisesti ole eikä ole mahdollistakaan ylläpitää, sillä Suomen yleiset kirjastot eivät ole yksi laitos, vaan lukuisa joukko itsenäisiä kunnankirjastoja. Niillä toki on laajaa yhteistyötä ja joista suurin osa toimii isommassa ryhmässä, niin sanotuissa kimpoissa.
Sinänsä puutelistan laatiminen olisi tietysti periaatteessa mahdollista. Niitä voisi luoda esimerkiksi kysynnän perusteella, monessa kirjastossahan on pitkät varausjonot. Suurin osa varatusta materiaalista on kylläkin uutuuskirjallisuutta. Tällaista voisi ehdottaa esimerkiksi omalle lähikirjastolle.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia eli esimerkiksi loppuunkulunut kirja voidaan korvata parempikuntoisella lahjoituksella. Myös lahjoituksista ...
Joukko kääntäjiä ja tulkkeja on koonnut Kääntäjämestarin kirjan, josta löytyy vastauksia moniin kääntämistä koskeviin kysymyksiin. Kirja löytyy verkosta: http://www.kaantajamestarinkirja.fi/
Kääntämiseen liittyvistä käytännön asioista kannattaa kysyä Kääntäjien ja tulkkien liitosta. Liiton sivuilla on myös paljon tietoa kääntämisestä: https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/
Mikä on kouluesitelmän tarkoitus? Tai ammattikorkeakoulun päättötyön? Tai yliopistossa tehtävän pro gradu- työn? Valmis työ ei ole esitelmän teon tarkoitus, vaan tiedonhaun ja tutkimuksen tekemisen oppiminen. Joskus tuntuu, että tämä asia ei ole valjennut kaikille opettajillekaan saati koululaisten vanhemmille tai koululaisille ja opiskelijoille. Jos äiti, isä tai kirjastonhoitaja hakee aineiston esitelmää varten ja sinä vain kirjoitat sen puhtaaksi, et ole oppinut tärkeintä eli sitä miten ja mistä tietoa löytää. Tiedonhakua on opeteltava ja sitä opetetaan kirjastoissa ja myös tämän palvelun kautta.
Tietoa jostain aiheesta etsiessään ei välttämättä tarvitse tulla kirjastoon, vaikka kirjojen ja aineistotietokantojen selailu on...
Alkuperäisessä Martti Haavion runossa Laulu nukkumatista nukkumatti "ovehen nyrkillä lyö". Tässä muodossa runo esiintyy satu- luku- ja runokirjoissa. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokanta löytää runon yli 20 eri kirjasta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snkirja.htm
Lauluna runo on nimeltään Sininen uni, ja laulun sanoissa nukkumatti tosiaan "ovehen hiljaa lyö".
Nyrkillä oveen lyöminen kuuluu siis alkuperäiseen versioon. Syytä runon muuttamiseen laulunsanoina ei löytynyt, mutta ehkäpä haluttiin laulusovituksen sanoista tehdä alkuperäistä unettavammat.
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,...
Digitukea annetaan monessa paikassa Helsingissä, joten monenlaista apua on myös tarjolla, https://digituki.hel.fi/fi/. Paikat, joista tukea saa, on helpoin löytää Digituki-sivun kartan avulla, https://palvelukartta.hel.fi/fi/service/483 ja sen jälkeen kysyä, millaista tukea saa ja varata aika. Digituki toimii myös etänä, jolloin tukipyynnön voi lähettää lomakkeella, https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=wWvrPyLXJkeWbFtYtk3…
Voit lähestyä myös Helsinki-infon chatin tai puhelimen kautta, https://www.hel.fi/kanslia/neuvonta-fi
Marko Hjeltin säveltämän ja sanoittaman häävalssin nimi on "Parhaimman vierellein saan". Yhtye Jokapaikan Höylät, joka kappaleen esittää, on julkaissut nuotin omalla Facebook-sivullaan:
https://fi-fi.facebook.com/jokapaikanhoylat/posts/1562566020461261/
Suuri käsityölehti 1/1997 sisältää kaavat kahteen luistelupukuun, koot: 128/134, 140/146, 152/158 cm, S=36. Toinen on esiintymisasu ja toinen treenipuku, lisäksi damaskit ja tikkiliivi sekä luistinpussi. Lehteä voitte kysyä lähimmästä kirjastosta. Yleisten kirjastojen verkkopalveluista http://www.kirjastot.fi löytyvät linkit kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin.
