Arvelet aivan oikein.Lehdet haluavat lukijoidensa tietoja mm. lukijoiden profiloimiseen, lehden käytön seurantaan ja tietysti myös mainontaan. Mainonta voi olla joko suoraan lukijalle suunnattua tai hänen lukemiensa sivujen mainosten kohdentamista.
Suomen tietotoimisto kertoo tietosuojasivuillaan tietojen käytöstä näin:"
STT-konserni: Voimme käsitellä käyttäjän henkilötietoja STT-konsernin sisällä. STT-konserniin kulloinkin kuuluvat yhtiöt ovat nähtävillä täällä.
Suostumus: Voimme luovuttaa käyttäjän tietoja kolmansille osapuolille, mikäli käyttäjä on antanut siihen suostumuksensa.
Journalismi: Voimme luovuttaa käyttäjän henkilötietoja, kuten henkilöstä otetun valokuvan, journalistisia, taiteellisia tai kirjallisen ilmaisun...
PressReader-palvelussa oli viime viikolla teknisiä ongelmia. Palvelu saatiin nopeasti toimintakuntoon, mutta sisältö ei ollut heti kaikilta osin ajan tasalla. PressReader päivittää uusinta sisältöä mahdollisimman nopeasti, painottaen ensin eurooppalaisia, afrikkalaisia ja Lähi-idän alueen lehtiä ja sen jälkeen amerikkalaisia ja aasialaisia julkaisuja.
Jussi on saatu ruotsalaisperäisestä Jussesta, joka on taas nimen Johannes kutsumamuoto. Nimeä Johannes on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=734c1112-8… .
Tietoa löytyy Opetushallituksen Edu.fi-palvelusta http://www.edu.fi > Erityisopetus > Ammatillinen erityisopetus http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6981
Katso myös sivun kohtaa Linkkejä.
Opintoluotsissa on kerrottu vammaisten opiskelijoiden tukipalveluista http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/erityinen_tuki/palvelut/
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa, julkaisija Lastensuojelun keskusliitto v. 2002
Esteetön korkeakouluopiskelu ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Opetushallitus v. 2004
Kirjojen saatavuus selviää Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Kysyin asiaa lihakauppiaalta, joka suositteli vakuumipakatun kinkun säilytysajaksi noin neljää viikkoa. Verkkolähteissä suositeltu säilytysaika vaihteli noin kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Luuton kinkku olisi paras säilyttää jääkaapissa esimerkiksi kelmuun, keittiöpyyhkeeseen tai tuotteen alkuperäiseen pakkaukseen käärittynä.
Lähteitä:
http://www.fsis.usda.gov/wps/wcm/connect/d1df4c79-ad2b-4dd4-a802-ed78cd…
http://www.orceserranohams.com/how-to-store-spanish-ham/
http://www.tienda.com/dons-travels/jamonslicing.html
Näyttäisi kovasti siltä, ettei Kaari Utrion kirjoista ole tehty elokuvia. Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi mainitsee Kaari Utrion ainoastaan lyhytdokumentin ”Historian helminauha” (1993) esiintyjänä. Jos Utrion kirjojen perusteella olisi tehty elokuvia, ne luultavasti löytyisivät Elonetistä.
Egyptin historian ja sen monumenttien arkeologista tutkimusta ovat huomattavasti auttaneet muinaiset egyptiläiset itse. Kuvanveistäjät ja kirjurit jättivät jälkeensä temppelien seiniin ja papyruskääröihin kirjoitettuja seikkaperäisiä kuvauksia omasta ajastaan. Niiden avulla on saatu selville Egyptin eri kuninkaiden hallitusvuodet, mikä puolestaan on tehnyt mahdolliseksi historiallisten tapahtumien järjestyksen määrittämisen. Vaikka tällaiset ajoitukset eivät ehkä ole olleet ehdottoman tarkkoja, ne ovat kuitenkin suhteellisen hyvin vastanneet todellisuutta.
Ensimmäinen Egyptin historia kirjoitettiin jo ennen ajanlaskun alkua: sen laati kuningas Ptolemaios Filadelfosin aikana (285–246 eaa) Manetho-niminen kirjuri kuninkaansa käskystä....
Ainakin joitakin myös verkon kautta luettavia artikeleita ja tutkimuksia löytyy.
- ”Oon hiphop-lohikäärme, syljen tulta”: Suomiräpin poeettiset ja rytmiset piirteet suhteessa musiikin biittiin sekä niiden kehitys 2000-luvun alusta 2010-luvulle / Mira Willman. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2015:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/155202/oonhipho.pdf?se…
- Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985-1999 / Susanna Laamanen. Väitöskirja. University of Eastern Finland 2021:
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24342
- "Tuhansien laulujen maa": maisema ja identiteetti 1980- ja 1990-lukujen suomenkielisessä rocklyriikassa / Susanna Laamanen. Artikkeli. Jyväskylän yliopisto, 2017:
https://jyx.jyu.fi/handle/...
Tiettävästi kukaan Abban kiertueilla soittaneista kitaristeista ei ole ollut suomalainen. Kiertuekokoonpanoon kuului kyllä vuosina 1974 - 77 kitaristi Finn Sjöberg, mutta nimestään huolimatta hän on ruotsalainen.
Monikansallista jazzrockyhtyettä Made In Sweden kuulemma pyydettiin Abban taustayhtyeeksi vuoden 1977 maailmankiertueelle, mutta yhtyeen suomalaiset jäsenet, basisti Pekka Pohjola ja rumpali Vesa Aaltonen, hylkäsivät tarjouksen.
Lähteet:
https://felpin80.tripod.com/ata/id41.html
https://www.themusicofabba.com/abba-musicians/
Huhtamäki, Mikael. Live in Finland: Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955 - 1979. Gummerus, 2013. S. 272.
Hei,
Kiitos palautteestasi. Ikävää kuulla kirjan kulman aiheuttamasta vahingosta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston muovituksessa on käytäntö, että muovituksen jälkeen kirjan kulmia "kopautetaan" esimerkiksi viivoittimella tavoitteena välttää terävät kulmat. Kurssikirjoihin meillä laitetaan yleensä ns. kovamuovi.
Aikuisten aineistosta iso osa tulee meille valmiiksi muovitettuna. Jatkossa otamme tavaksi "kopauttaa" myös näiden kirjojen kulmat ennenkuin ne lähtevät lainaukseen.
Toivomme Sinulle lukemisen iloa jatkossakin!
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta...
"Katajainen (aidan)seiväs kestää miehen iän" on suomalainen sananlasku. Vanha kansa tiesi katajapuun hyvin sitkeäksi ja kestäväksi. Katajaiset aidanseipäät kestivät viisi kertaa pidempään kuin kuusesta tehdyt, kokonaisen ihmisiän.
On toki mahdollista, että joku runoilijakin on tätä ajatusta työssään hyödyntänyt. Valitettavasti en kuitenkaan onnistunut löytämään yhtään runoa, joka sisältäisi tällaisen säkeen.
Kirjallisuutta:
Hendrik Relve, Puiden juurilla : puut ja pensaat luonnossa ja kansanperinteessä. Atena, 2002
Kustantamo Avain on julkaissut viisi Cafe Voltare-sarjan kirjaa vuosina 2008-2012, muilta kustantajilta en niitä löytänyt. Viimeinen Cafe Voltare-kirja oli Ristiaallokoissa : esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SCaf%C3%A9%20Voltaire__Ff%3…
https://www.finna.fi/Record/rutakko.254934
Balalaikan soitonoppaita on kirjastoissamme vain pari tarjolla:
Ekkel, Bibs: Mel Bay's complete balalaika book: a comprehensive guide & tutor. Tämä on nuotti ja soitto-opas. Toinen, vanhempi opas on: Alexander Dorozhkin: Elementary method for the balalaika. Molemmat ovat kaupunginkirjaston musiikkioasatolla, josta voit tehdä hyllyvarauksen verkkokirjastossa, mikäli sinulla on siihen tarvittava salasana kirjastokortin lisäksi, tai käymällä paikan päällä.
Olisikohan etsimäsi runo Lauri Pohjanpään "Yhteisvoimin"? Runo alkaa näin:
"Talon naurishautahan mennehet
oli kuomat kurki ja kettu."
Tämä viisas runo kertoo siitä, miten kettu ja kurki yhteisvoimin selviävät naurishaudasta. Runo päättyy säkeeseen
Mitä tämäkin tarina opettaa?
Sitä vaan: mitä yksin toimin
ei aikaan saa ees viisaskaan,
se saadaan yhteisvoimin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (1928). Se on luettavissa myös teoksesta Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
Kyseessä on Jára Benešin ja Karel Hašlerin kappale Gramofooni ja muita ihmeitä (Ich hab' zu Haus ein Grammophon). Kansallisdiskografiassa sanoittajiksi mainitaan M. A. Numminen ja Palle.
Laulun voi kuulla M. A. Nummisen esittämänä esimerkiksi CD-levyiltä Klassikot: ne parhaat (1990), Love Records : kaikki singlet. 1 (2016), Kiusankappaleita. 1 : Singlet, ep:t ja erillisäänitteet 1966-73 (2000).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin käytetyt ruiskut...
