IIHF:n (International Ice Hockey federation) tiedotteet ovat melko niukkoja, niissä kerrotaan, että kisat on peruttu ja lähinnä pohditaan, mitä tämä tarkoittaa järjestäjämaan kannalta,
Tiedote https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18344/2020-iihf-ice-hockey-…
Usein kysytyt kysymykset, https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18345/iihf-worlds-cancellat…
Tällä hetkellä näkyvissä ovat vuoden 2020 joukkueet ja voisi ajatella, että luontevinta olisi, että nämä joukkueet pelaisivat vuonna 2021. Tästä ei kuitenkaan vielä erikseen mainita IIHF:n sivulla
https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/teams
En löytänyt nopeasti selailemalla IIHF:n sääntökirjasta, miten tällaisessa tapauksessa menetellään, IIHF official rule book, https://...
Paine kuvaa voimaa, joka vaikuttaa tietylle pinnan alueelle. Paine on sitä suurempi mitä suurempi on pintaan vaikuttava voima ja mitä pienempi on alueen alan suuruus eli pinta-ala. Painettaessa ilmapalloa yhtä nastaa vasten pallon koko paino kohdistuu pienelle pinta-alalle ja yksittäisen nastan aiheuttama suuri paine rikkoo pallon helposti. Kun nastoja on enemmän, sama paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Yksittäiseen nastaan kohdistuva paino on sitä pienempi mitä enemmän nastoja pallon alla on, eikä niiden aikaansaama paine riitä rikkomaan pallon pintaa. Kyseessä on siis sovellus klassisesta "piikkivuoteesta": vastaava painon jakautuminen suurelle pinta-alalle selittää sen, kuinka fakiiri pystyy makaamaan piikkivuoteella.
Pressure -...
Kyseessä on Taisto Summasen runo, joka alkaa Kun ammutaan – onko se kipeää?. Runo on julkaistu mm. Punalippu-lehden numerossa 9/1984 (s. 74).
http://library.karelia.ru/kalendar2021/html/more_info/19061931.pdf
Elonet-tietokannan mukaan Rautavaara soittaa elokuvassa kahta eri sävelmää. Ensimmäinen on Nils-Eric Fougstedtin elokuvaa varten säveltämä teemamusiikki, joka kuullaan elokuvassa useaan kertaan. Toinen on Fougstedtin sovitus kansansävelmästä Tuonne taakse metsämaan.
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/121432
Michael Connellyn Tunnelirotta (Black echo, suom. Mikä Tiirinen, Gummerus ) julkaistiin suomeksi vuosina 1998, 1999 ja 2001. Kyseessä on siis sen verran vanha teos, että sitä ei saa enää uutena. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Helpoiten se käy nettiantikvariaateista.Googlettamalla teoksen nimellä päädyt helposti nettiantikvariaattien sivuille.
Näyttää siltä, että Tunnelirottaa on tälläkin hetkellä myytävänä nettiantikvariaateissa.
Hei,
Muikku-sali löytyy muiden Joensuun kaupungin tilojen tavoin TilavaJoensuu-palvelusta. Alla linkki, josta löytyy kaikki tarpeelliset tiedot tilasta ja sen varaamisesta hintatietoineen.
https://tilavajoensuu.fi/onlinekalenteri/joensuu-kokous/guest.php?kt=ti…
Tiettyyn kirjastoon tai sen tiloihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa suoraan olla yhteydessä kyseiseen kirjastoon, jolloin saat vastauksen nopeasti. Tässä palvelussa ei välttämättä osata vastata kaikkiin yksittäisen kirjastojen asioihin.
Laulun nimi on "Heikin joulukuusi". Laulun sanat, jotka on kirjoittanut Aune Maunola, löytyvät "Alakansakoulu"-lehden vuoden 1934 numerosta 25 sivulta 231. Lehden mukaan laulua lauletaan "Maijan ja Kallen piirilaulun" sävelmällä, joka sisältyy Fanny Stenrothin kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille" (Otava, 1. painos 1921) ja saman tekijän kirjaan "Laululeikkejä lapsille ja nuorille : valikoima entisiä ja uusia" (Otava, 1930). Näissä kirjoissa melodianuotinnos on nimellä "Pieni joululeikki" ja sen alanimekkeenä on tuo "Maijan ja Kallen piirilaulu". Melodia on kuitenkin tuttu "Ukko Nooa" -melodia.
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Alakansakoulu, 15.11.1934. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi...
Kuopion pääkirjastolla ei ole tällä hetkellä tarjolla lukukoiran palveluita, emmekä valitettavasti osaa sanoa tarkkaa päivämäärää, milloin lukukoiralle taas pääsisi lukemaan. Pääkirjasto ilmoittaa verkkosivuillaan kuopio.finna.fi, mikäli saamme lukukoira-aikoja taas tarjolle.
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century
Kyseessä on Kontiomäen hyppyrimäki "Sikkis" Vartiokylässä, Kontionmajan ja Kehä I:sen välissä. Mäki rakennettiin vuonna 1956. Mäellä nykyisin sijaitseva ”torni” on matkaviestitukiasema.
http://www.kotikaupunkipolut.fi/hyddat/kartta/
http://www.nouseva.com/index.php?mod=31&recordID=120
https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2019-004894/u511051003010vh4-2019-43/
Toivo Kuulan laulu Yö (op33, nro 22) vuodelta 1906 Eino Leinon runoon on ruotsinkieliseltä nimeltään Natt. Runo on Nino Runebergin ruotsintama.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Kuula.pdf
Hei,
juurikin mainitsemastasi kirjasta löytyy Kalmolaskos (tunnetaan myös nimellä elävä käärinliina), joka on käännetty englanniksi Lethifold -olennoksi. Tieto löytyy ainakin vuoden 2001 painoksesta. Kirja on lainattavissa Helsingistä tai saatavilla kaukolainaksi useammasta kirjastosta, mikäli haluat lisätietoa muiden Wizarding World -maailman olennoista ja näiden käännösnimistä.
Kyseinen kirja kuuluu Tampereen ja Mikkelin kaupunginkirjastojen kokoelmiin, joista se on kaukolainattavissa myös ulkomaille. Voit tilata kirjan oman lähikirjastosi kautta. Tässä vielä tarkat teostiedot ja linkit yllämainittujen kirjastojen verkkosivuille:
Tekijä(t): Nojonen, Uolevi
Teoksen nimi: Kylän synty : Virrat, Vaskivesi, Keihäslahti-Nojonen / Uolevi Nojonen
Julkaistu: [Tampere] : [U. Nojonen], 1984 (Tamprint)
Ulkoasu: 118 s. : kartt. ; 21 cm
ISBN: 951-99561-6-6 (nid.)
http://mikkeli.kirjas.to/
http://www.tampere.fi/kirjasto/
Näyttää valitettavasti siltä, että kumpaakaan näistä Kaija Koon lauluista ei ole julkaistu nuottina. Kaija Koolta julkaistiin 1995 nuottikokoelma (951-757-348-0), mutta molemmat kysyty kappaleet ovat tätä uudempia. Sen jälkeen on julkaistu vain yksittäisiä kappaleita eri kokoelmanuoteissa.
Laulu on nimeltään "Siunaa meitä", ja sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanoittanut Anna-Mari Kaskinen. Se alkaa: "Herramme, siunaa meitä, työssä kun aherramme." Muistamasi kohta on laulun kolmas säkeistö.
Laulu (melodia, sointumerkit ja sanat) sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Simojoki, Pekka: Tänään häneen uskon : kootut laulut (Suomen Lähetysseura, 1996)
Simojoki, Pekka: Jumis : lauluja koululaisen arkeen ja juhlaan (Lasten Keskus, 1994)
Nykyinen lainsäädäntö ei estä myrkkykäärmeiden maahantuontia tai hallussapitoa. Ainoat rajoitukset laissa liittyvät uhanalaisten eläimien kauppaan, tartuntatauteihin ja eläinsuojeluun. Käärmeiden tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä vaarallisistakaan lemmikeistä ei pidetä Suomessa minkäänlaista rekisteriä. Useimmat myrkkykäärmelajit lisääntyvät vankeudessa, ja poikasilla käydään myös Suomessa kauppaa. (Turun Sanomat, 5.9.2008)
Esimerkiksi seuraavat 1800-1900-luvuille sijoittuvat romanttiset historialliset sarjat voisivat kiinnostaa sinua:Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas -sarja, ensimmäinen osa Puuvillatehtaan varjossa, 2021Harriet Hegstad: Emma ja Johannes -sarja, ensimmäinen osa Haaveita, suom. 2023 (sijoittuu Norjaan)Virpi Hämeen-Anttila: Synnyinmaa-sarja, ensimmäinen osa Sarastus, 2023Kaisa Ikola: Betty-sarja, ensimmäinen osa Betty 2020 (sijoittuu Skotlantiin)Sara Medberg: Silkkisisaret -sarja, ensimmäinen osa Kamarineitsyt, 2020, uudemman painoksen nimeke CharlottaHelena Steen: Parempaa väkeä -sarja, ensimmäinen osa Paikka hyvässä perheessä, 2021(suomalaistyttö lähtee piiaksi Englantiin)Karen Swan: Kesytön saari -sarja, ensimmäinen osa Kesytön saari, suom...
Katkelma on Kantelettaresta. Tarkalleen ottaen se menee "Nosta lapset laavitsalle, pese silmät, pää silitä..."
Kokonaisuudessaan voit lukea tekstin Kantelettaren laulusta 152. Tapa toinen ottaminen.
Kanteletar löytyy vapaasti luettavana e-kirjana Project Gutenbergin kautta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Gustav Hasfordin teosta The Phantom Blooper: A Novel of Vietnam (1990) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
