Suurin osa Suomen historiaan keskittyvistä yleisteoksista käsittelee myös autonomian aikaa. Tällaisia teoksia ovat mm. seuraavat:
Vahtola, Jouko
Suomen historia : jääkaudesta Euroopan unioniin
Otava, 2003
Meinander, Henrik
Suomen historia : linjat, rakenteet, käännekohdat / Henrik Meinander ; suomentanut Paula Autio
WSOY, 2006
Jutikkala, Eino
Suomen historia
6. uud. p., WSOY, 2002
Ylikangas, Heikki
Suomen historian solmukohdat
WSOY, 2007
Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi
Weilin + Göös, 1987
Haku Helmet -tietokannasta hakusanoilla: Helsinki autonomia, antoi tulokseksi mm. seuraavat teokset:
Helsingin kaupungin historia. IV osa, ensimmäinen nide: Ajanjakso 1875-1918
Helsingin kaupunki, 1955
Engman,...
Kattavin apuraha-aiheinen sivusto lienee Suomen ylioppilaskuntien liiton apurahatietokanta:
http://apurahat.syl.fi/
Muita apurahatietokantoja ylläpitäviä sivustoja ovat mm. Suomen kulttuurirahasto ja Säätiöpalvelu.
http://skr.fi/
http://www.saatiopalvelu.fi/apurahan-hakijalle.html
Tunnetuista yli 9 500 matelijalajista ja 7 000 sammakkolajista vain murto-osalla on vakiintunut suomenkielinen nimi. Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen herpetologisen yhdistyksen yhteistyönä toimivan Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan tähän saakka julkaisemien nimien joukosta ei näille kahdelle vielä suositeltua suomenkielistä nimeä löydy. (https://www.herpetomania.fi/nimisto/)
Uusi zoo -eläinkirjasarjan matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja käsittelevä osa käyttää Pseudechis porphyriacusista nimeä 'mustakäärme'. Mark O'Shean ja Tim Hallidayn ensyklopedia Matelijat ja sammakkoeläimet (käännös Sari Welling-Hirvonen, käännöksen tarkastus Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas) antaa niille nimiksi 'täpläpyton' (...
Olisikohan kyseessä Liisa Komosen: Viisaat sukset. Tarinassa seikkailee Aslak ja lopussa on hieman surullinen. Jyväskylän kirjastosta löytyy tällä hetkellä vuoden 1956 painos. Tämän voi varata seutuvarauksena muihin Keskikirjastoihin. Kirjasto ei myy tätä teosta, mutta esim. Huuto.netissä näyttää olevan tällä hetkellä kaupan muutama kappale.
Sitaatti on Leena Krohnin teoksesta Rapina (1989). Katkelma löytyy teoksen kolmannesta osasta Silmän hiljaisuus, kappaleesta, jonka otsikko on Kieli on kolmas silmä, sivulta 103.
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että Ratamolainan eli Ratamo-kirjastoista tehdyn varauksen hinta on 2 euroa eli se ei ole varsinainen kaukolaina. Pahoittelut tästä väärästä tiedosta. Alla linkki kirjaston sivulle, josta löytyvät tiedot kirjaston maksuista
https://www.jarvenpaa.fi/--Maksut--/sivu.tmpl?sivu_id=481
SAR on lyhenne englanniksi sanoista search and rescue. SAR on yleinen kansainvälinen pelastustoiminnan lyhenne, jota käytetään muun muassa pelastusalusten ja -helikoptereiden kyljessä.TEPA-termipankki https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/meripelastus
Kirjastossa sukututkimus on luokassa 99.3. Oppaita ovat esimerkiksi Eine Kuisminin Sukua tutkimaan (2014) ja Marja Huovilan Sukututkimuksen käsikirja (2009).
Tietoa kirjastojen aineistoista löytyy netistä, esim. Päijät-Hämeen kuntien ja kaupunkien kirjastot ovat tietokannassa https://lastu.finna.fi/ . Suomen kirjastojen yhteistietokantoja ovat Melinda https://melinda.kansalliskirjasto.fi ja Finna.fi, https://finna.fi, josta löytyy viitteitä aikakauslehtiartikkeleihin ja kirjoihin.
Suomen sukututkimusseuran sivuihin kannattaa tutustua https://www.genealogia.fi/ Aloittaa voi vaikka sen Sukututkimuksen aloittaminen -sivusta: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Sivustolla on hyödyllisiä sukututkimukseen liittyviä ...
Kontulan kirjastossa neuvovat Enter ry:n opastajat tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kontulan kirjastoon, puh (09) 310 85094.
Enter ry:n opastuksia on myös monessa muussa kirjastossa. Samoin digitalkkarit neuvovat tietotekniikkaan liittyvissä pulmissa. Voitte tarkistaa kunkin kirjasto sivuilta, onko niissä opastusta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yleisellä tasolla ottoajoneuvoista löytyy tietoa esim. Jukka Vesterisen teoksesta:
Vesterinen, J. (2007). Ottoautot talvi- ja jatkosodassa: Siviiliajoneuvojen pakko-otto rintamakäyttöön. Alfamer.
Ottoajoneuvojen sotapolun kartoittamisen problematiikkaa on avattu myös Kampiveivi -sivustolla:
https://kampiveivi.fi/talvi-ja-jatkosodan-sa-tunnukset-seka-suojeluskuntapiirit/
Yksittäisen ajoneuvon palvelushistorian selvittäminen vaatii todennäköisesti jalkautumista Kansallisarkistoon. Kansallisarkistoon voi tehdä myös tietopyynnön.
Etsimäsi runo on Eino Leinon Halla Helkavirsien toisesta sarjasta (1916)
Kyseinen säe kuuluu runossa kuuluu näin:
"Ja oli yksi pieni piika,
lemmen lehti, tammen terhi,
syntynyt sydänkesällä,
kesäpuussa keinuteltu."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906886?term=syntynyt%20…
Suomeksi pitäisi kirjoittaa "Syynä oli se, että liian paljon ihmisiä oli tuppautunut pienelle alalle, eikä rakennelma kestänyt heidän painoaan."
"Kun" viittaa ajalliseen suhteeseen (esim. "Laiva lähti, kun viimeinenkin matkustaja oli päässyt kannelle."), ei kausaaliseen suhteeseen, jollainen tässä esimerkkilauseessa on kyseessä. Lasten puhekielessä sanaa "kun" käytetään usein myös kysyjän lauseen tyyppisesti, esimerkiksi "Miksi ette halua Villeä mukaan? No kun se haluaa aina määräillä kaikkia muita!". Kirjakielessä sama kirjoitettaisiin "No koska hän haluaa aina...".
Alkuperäisen virkkeen kaksi viimeistä sanaa muuttaisin, koska ihmisiin ei normaalisti viitata sanalla "ne" vaan "he". Possessiivisuffiksi ("heidän painoaan") kuuluu...
Paperilehtenä Talouselämä-lehteä säilytetään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata, mutta voit lukea ja ottaa kopioita lehdestä kirjastossa.
Digitaalisessa muodossa ainakaan Helmet-kirjastoilla lehteä ei ole. Talouselämä-lehdellä on maksullinen digitaalinen arkisto, jonka kautta artikkelisi löytyy:
http://lehtiarkisto.talentum.com/lehtiarkisto/tilaa.jsp
Korpiselän sankarihautausmaa on herättänyt ajan lehdissä keskustelua. Karjalan maa uutisoi jo tammikuussa 1942 uudesta Korpiselän kreikkalaiskatolisen kirkon viereen suunnitellusta hautausmaasta, johon siirrettäisiiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka olivat tuolloin haudattuina noin kilometrin päässä kirkosta sijaitsevaan hautausmaahan.
Karjalan Maa, 01.01.1942, nro 1, s. 4https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2560322/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Laatokka-lehti uutisoi elokuussa 1943 kirkollishallituksen suostuneen siihen, että sankarihautausmaa järjestetään kreikkalaiskatolisen hautausmaan alueelle.
Laatokka, 13.08.1943, nro 183, s. 3https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/...
Ei löytynyt tietoa, että kyseistä spesiaalijaksoa oltaisiin näytetty Suomessa. Ainoa jouluaiheinen mikä on varmasti näytetty Suomessa on Mupettien joulu (The Muppet Christmas Carol, ilmestynyt 1992).
Pirkko-valssi löytyy Dallapén vihkosesta Dallapé 70 : suosituimmat humppasävelmät N:o 3 ja samoin nuottijulkaisusta Dallapé-orkesteri : Tanssiorkesteri Dallapé ; 38 (1937). Edellinen on myös Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Öljyalan keskusliiton tilaston mukaan Suomessa öljytuotteista 53% kuluu liikenteeseen, 18% raaka- ja voiteluaineisiin, 12% teollisuuden energiaksi, 10% maa- ja metsätalouteen ja rakennustoimeen ja 7% rakennusten lämmitykseen (http://www.oil.fi/fi/tilastot-3-suomen-oljymarkkinat/36-oljytuotteiden-…).
EIA:n (U.S. Energy Information Administration) tilastossa erilaisten öljytuotteiden osuudet eritellään tarkasti: http://www.eia.gov/dnav/pet/PET_PNP_PCT_DC_NUS_PCT_A.htm.
Muovin valmistukseen kuluu nykyään noin 4% maailman öljytuontannosta. Muoveja valmistetaan myös muista hiilivedyistä. (http://www.muoviteollisuus.fi/fin/muovitieto/muovit/)
Kirja saattaisi olla Kersti Juvan Seikkaileva leikkimökki. Se on ilmestynyt alun perin vuonna 1956, mutta siitä on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin vuonna 1973. "Hittisen perheen lasten rakas leikkimökki on vanha linja-auto Pelitoosa, jolla sisarukset lähtevät etsimään isäänsä. Matkatessaan ympäri Suomea he tapaavat monenlaisia ihmisiä ja kokevat seikkailuja."
