Laulun nimi on "Aurajoella" ja sen on sanoittanut A. Nisunen. Melodia on kansansävelmä. Laulu löytyy äänitteenä LP-levyltä "Työväen lauluja". Sanat lauluun löytyvät kirjasta "Me laulamme".
Kokeile sanahakua kirjaston tietokannassa: Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/, kirjastot Finna.fi, https://finna.fi/ tai monihaku, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/. Helmet, http://www.helmet.fi/
Esimerkiksi Venetsiaan liittyvää jännityskirjallisuutta löydät kirjoittamalla hakulaatikkooon sanat jännityskirjallisuus Venetsia, voit vielä rajata kieleksi suomen ja kokoelmaksi kaunokirjat, Helmetistä hakutulos https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=d:(Venetsia)%20and%20d:(….
Näin löytyvät esimerkiksi Donna Leonin dekkarit
Lisa Hiltonin dekkarit, Ultima, Domina
Dan Brown, Inferno
Markus Falk, Aleppon kirjuri
Ian McEwan, Vieraan turva
Tess Gerritsen, Joka tulella leikkii
Kirjasammossa voit selailla romaaneja, joissa on...
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta LINDA:sta löytyy opinnäytetöitä asiasanalla: syväjohtaminen.
Tässä listaus niistä:
Kinnunen, Tommi
Johtamisen kehittyminen : kokeellinen pitkittäistutkimus
johtamistaidon kehittymisestä puolustusvoimissa syväjohtamisen mallin mukaisesti
[Helsinki] : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2003
Väitöskirja: Helsingin yliopisto
Anttalainen, Jarno
Kokemukset Syväjohtaminen® -valmennusprosessista : tapaus
Iittala ryhmän Suomen myynti ja markkinointi
[Rovaniemi], 2006
Pro gradu -työ : Lapin yliopisto
Hautala, Tiina M.
Personality and transformational leadership : perspectives
of subordinates and leaders
Vaasa : Vaasan yliopisto, 2005
Väitöskirja: Vaasan yliopisto
Nybergh, Marcus
Varusmiesaikaisen...
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Niccolò Machiavellin Il principe – teoksen suomennosten vertailu vaatisi käännöstieteen, valtiotieteen ja historian asiantuntemusta sekä italian kielen taitoa. Mitään suomennoksista tehtyä kriittistä vertailua ei löydy.
O. A. Kallion suomennos on vuodelta 1918, mutta vaikuttaa käännösajakohtaan nähden kieleltään yllättävän tuoreelta. Aarre Huhtalan suomennos on vuodelta 1969 ja sen kieli varmaankin aukeaa kuitenkin helpommin nykylukijalle. Käännökset on tehty alkutekstien eri laitosten pohjalta. Huhtalan suomennoksessa on hiukan enemmän selityksiä, jotka ovat hyödyllisiä teoksen ymmärtämiseksi. Antti Hautamäki antaa kuitenkin ymmärtää pro gradu -tutkielmassaan, että Huhtala on painottanut suomennoksessaan proosallista muotoa käsitteiden...
Suomen kielen kirjaimistoon liittyvistä tilastotiedoista kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Matti Pääkkösen kirja Grafeemit ja konteksti : tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta (SKS, 1990). Pääkkösen aineistona on ollut Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen vuosina 1968-70 kerätty tilastolliseen otantaan perustuva laaja tutkimusmateriaali nykysuomen yleiskieltä mm. sanoma- ja aikakauslehdistä, alkuperäisestä suomenkielisestä tieto- ja kaunokirjallisuudesta sekä radio-ohjelmista. Tiivistetty versio tutkimuksesta löytyy Kielikello-lehden numerosta 1/1991.
Pääkkösen aineistossa yleisin grafeemi oli a, jonka frekvenssi koko tutkimusmateriaalissa oli 11,62%. Seuraavaksi yleisimmät olivat i (10,71%), t (9,88%), n...
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10....
”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että Punkaharjulla sijaitsevan Kulennoinen-nimisen kylän nimi saattaa tulla sanasta ”kulkea” ja sen itämurteissa käytetystä tavutusmuodosta ”kulen” (= kirjakielen ”kuljen”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1560-luvulta. Seudulta löytyy myös Kulennoisjärvi, Kulennoisharju ja Kulennoislahti, mutta sitä ei tiedetä, mikä noista on saatu nimensä ensin. Luultavasti siis kuitenkin kulkemisesta tuossa on ollut kyse.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sekä sukunimenä että talonnimenä tunnettu ”Purho” lieneen peräisin sanasta ”purha”, jonka merkitys on ’kosken kuohupaikka, putous’. Sanalle löytyy...
Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee.
Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi."
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Etsitty kirja lienee brittiläisen Will Selfin Kuinka kuolleet elävät (Otava, 2001).
"Kun amerikanjuutalainen vanharouva Lily Bloom kuolee, tuonpuoleinen osoittautuu tuikitavalliseksi koillislontoolaiseksi lähiöksi. Pahansisuinen Lily huomaa kuolleiden valtakunnan olevan täynnä arkipäiväisiä joutavuuksia ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Eikä pian malta olla edes kuollut." (takakannen esittelyteksti)
Selfin kuolleiden valtakunta sijaitsee "Dulstonissa", jonka maantieteellistä sijaintia kuvaa oivallisesti seuraava keskustelu Lilyn ja hänen oppaansa Phar Lap Dixonin välillä:
"Entä missä on tämä Dulston?" Taksi on kääntänyt keulansa Pentonville Roadille. "Tarkoitan vain, että näytämme olevan menossa Dalstonin suuntaan."
"Just eikä melkein...
Näytelmävinkkejä esseeanalyysiin:
Jessika - vapaana syntynyt / Leea Klemola.
Kolauksia / Marita Hauhia.
Kuokkavieraat / Emilia Pöyhönen.
Kylmät kylkiluut / Kari Vaijärvi.
Missä aalto jatkuu : neljä uutta näytelmää /(toimittanut Salla Taskinen.
Perillä / Otso Huopaniemi.
Sexton / Heini Junkkaala.
Viilletty elämä / Marita Hauhia.
Ohessa pari ehdotusta Jukka-Pekka Pajuselta, joka on ansiokkaasti suomentanut saksankielistä kirjallisuutta:
Jokapäiväinen leipä / Gesine Danckwart.
Pianonsoittaja / Elfriede Jelinek.
Suosittelen näitäkin käännöksiä:
Kreisi / Benjamin Lebert.
Lukija / Bernhard Schlink.
Nuorta valoa / Ralf Rothmann.
Tapaus Kalteis / Andrea Maria Schenkel.
Tiikeri olkapäällä / Günter Ohnemus.
Kaikkien edellä mainittujen teosten...
Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen.
Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
Asiasta ei löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani lähteistä. Ilkka Malmbergin teoksessa Tuntemattomat sotilaat (Helsingin Sanomat, 2007) Rokan kuvauksessa ei juuri muutoksista puhuta vaan pikemminkin esitetään Rokka melko samanlaisena pysyvänä hahmona, joka on toisaalta kylmäverinen tappaja, toisaalta perhettään rakastava ja vankia hyvin kohteleva mies. Malmberg kuvaa Rokkaa jopa melkein äidilliseksi hahmoksi, joka pitää huolta toisista
Näkisin itse, että Rokka muuttuu sodan edetessä pessimistisemmäksi ja auktoriteetteja yhä enemmän uhmaavaksi hahmoksi. Rokan pontimena sotimisessa on menetetyn Karjalan, hänen oman kotiseutunsa, ottaminen takaisin. Kun alkaa olla selvää, että sota hävitään eikä Rokan kotiseutua saada takaisin, hänen...
Suomen perustuslain (11.6.1999/731) mukaan tasavallan presidentti valitaan syntyperäisistä Suomen kansalaisista.
Tiettyihin valtion virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalaisia. Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisesta viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään eri asemaan syntyperän tai kansalaisuuden tähden.
Valtion virkamieslain (19.8.1994/750) 7 § (17.3.2000/281) mukaan seuraaviin virkoihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen:
1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka;
2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja...
Tehdas on toiminut Seinäjoella 1931-1966 ja sitä aiemmin mm Lahdessa (lähteenä Mäki, Aki, Kauppa kävi jotta pirellä piti : Seinäjoen liiketoiminnan varhaishistoriaa, 1988).
Logosta ei Seinäjoen kaupunginkirjaston henkilökunnalla ollut mitään muistinvaraista tietoa.
Yritys ei siis ole enää elossa. Tarkistimme asian Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä http://www.ytj.fi sekä Seinäjoen alueen elinkeinokeskuksen yrityshakemistosta http://yritykset.seinanaapurit.fi/ . Tosin tuo Seinäjoen elinkeinokeskus voisi tehtaan vaiheista jotain tietää. Yhteystiedot sivulta http://www.seinajoki.fi/elinkeino/ .
Suomen rekisterikilpimuseon verkkosivuilla oli aikaisemmin hyvin informatiivinen artikkeli kotimaisten rekisterikilpien poikkeuksellisista kirjainyhdistelmistä (se on yhä luettavissa joistakin sivun arkistoiduista versioista). Sen mukaan kilpisarjoja, joita ei ole valmistettu, on verrattain vähän: BMV, FBI, HIV, KGB, RIP (rest in peace), SYF (syfilis, sukupuolitauti), TYH (tyhmä!). Jossain vaiheessa jätettiin julkaisematta SA-alkuisia kilpiä, koska niiden ajateltiin viittaavan Suomen armeijaan. Valituksia on joskus esitetty sarjoista NAI, GAY, AIZ (vrt. HIV), LIK (ruumis ruotsiksi), HYI, HYH. Kaiken kaikkiaan "sensuroitujen" rekisterikilpiemme määrä on melko pieni verrattuna esimerkiksi naapurimaahamme Ruotsiin, jossa paikallisen...
Sana viittaa samanimiseen Akka-tunturiin, joka sijaitsee Ruotsin pohjoisosissa. Henkilöhahmon molemmat nimet viittaavat siis korkeisiin paikkoihin.
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssonin ihmeellisessä matkassa siis myös ruotsinkielisessä versiossa nimi on Akka ja usealla muullakin villihanhella on pohjoisen nimistöön viittaavat saamelais/suomalaisperäiset nimet (Yksi, Kaksi jne.). Akka-tunturin nimen on selitetty johtuvan äitijumalattaresta. Sana on siis sama kuin suomen kielen akka.
Tutkimus saamelaisista Nils Holgerssonissa, Strandgling Jonas, De bevingade samerna, http://www.diva-portal.se/smash/get/diva2:290717/FULLTEXT02.pdf
Selma Lagerlöfin Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, teksti https://litteraturbanken.se/f%C3%...
Suomeen tulleista Romanian romaneista löytyy netitse luettavia lehtiartikkeleita ainakin englanniksi ja saksaksi:
http://www.hs.fi/english/article/Beggars+on+their+knees+cause+consterna…
http://yle.fi/uutiset/news/2008/04/finlands_roma_discuss_situation_of_r…
http://www.iht.com/articles/reuters/2008/08/07/news/OUKWD-UK-EUROPE-ROM…
http://libidopter.twoday.net/stories/5435447/
Sisäasianministeriö julkaisi vuonna 2008 julkaisun nimeltä Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta, jossa on englanninkielinen tiivistelmä. Julkaisu on lainattavissa mm. Eduskunnan kirjastosta.
