Laulun nimi on Kotini on kaukomaa. Kollegan mukaan sanat alkavat näin:
"Kotini on kaukomaa, kaipuu sinne kantaa, peurat missä vaeltaa tunturien taa. Järvein, vuorten karun maan konsa taas mä nähdä saan..."
Kappale löytyy ainakin Laulutuuli-nimisestä nuottikokoelmasta, jonka on toimittanut Timo Manninen (Lasten keskus, 1992)
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan se on kanadalainen intiaanilaulu:
https://finna.fi
Olisikohan kyseessä 'Käärmeet liituraidassa' (Paul Babiak ja Robert D. Hare), alkuteos 'Snakes in Suits, When Psychopaths Go to Work (2006)'?
Teos löytyy suomeksi HelMet-kokoelmastakin:
http://www.helmet.fi/record=b1841688~S9*fin
Kirja on kyllä ilmestynyt jo pari vuotta sitten, mutta pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona tarkoittamaksenne kirjaksi.
Hei,
Eepi on aika harvinainen nimi, josta ei löydy oikein tietoa. Kyseessä on pääasiassa miehille annettu nimi. Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun tietokannan mukaan nimeä on annettu joitain kymmeniä viime vuosisadan alkupuollella ja nyt 2000-luvun molemmin puolin. Joinain vuosikymmeninä nimeä on annettu niin vähän (alle viisi), että tieto merkitään molempien sukupuolten sarakkeisiin tietosuojan takia.
Todennäköisesti Eepi nimenä kuuluu Erik-nimen johdannaisiin joita Kustaa Vilkunan Etunimet-opus mainitsee mm. Eirikki, Erikka, Riikki, Era, Ero, Eeri, Eeru, Eka, Eke, Eki, Eko, Eku, Ekka, Ekke, Ekki, Ekku, Eekke, Eekki, Eekko, Eekku, Eppo, Eppu, Eetsa, Ertsa, Eirikka, Eiro, Eikka, Ierkka jne......
Eduskunnan kirjaston sivuilla on tietokanta ELKI, jossa on linkkejä oikeuden, politiikan ja hallinon alueelta: http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Elki/elki.html . Linkkejä voi hakea maittain ja aiheittain. Sieltä pääsee mm. Thomas-tietokantaan Yhdysvalloissa, josta voi etsiä lakitietoa: http://thomas.loc.gov/ . Suomen yhteisluetteloista Manda:sta ja Linda:sta en löytänyt suoraan aihetta käsitteleviä julkaisuja.
Tämä oli ainoa viite, joka sivuaa aihetta:
Tuliara, Merru
Työnhakijoiden huumetestauksesta ja oikeudesta yksityisyyteen Yhdysvalloissa
JULKAISUSSA: Työoikeudellisen yhdistyksen vuosikirja. 1996, s. 97-122
ASIASANAT:
testit - huumeet
työnhaku - testit
yksilönsuoja - työntekijät - Yhdysvallat
Eduskunnan kirjastosta voit saada muutenkin...
Agathan Christien Simeon Leen testamentti (alk. Hercule Poirot's Christmas, 1938) kertoo äreästä ja oikukkaasta miljonääristä, joka kutsuu luokseen joulunviettoon sekä perheensä että kaksi vierasta. Juhlan katkaisee raaka murha, joka vie myös Hercule Poirotin joulurauhan. Viidestä erillisestä tarinasta koostuvan Seikkaileva jälkiruoka -kokoelman nimikertomus (alk. The Adventure of the Christmas Pudding, 1960) sijoittuu myös jouluun.
1600-luvun Raamatusta on näköispainos (https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.879790?sid=2936565690). Tämän teksti noudattaa vuoden 1776 Raamatun tekstiä:
"Pane minua niinkuin sinetti sydämees, ja niinkuin sinetti käsivartees; sillä rakkaus on väkevä niinkuin kuolema, ja kiivaus on vahva niinkuin helvetti: hänen hiilensä hehkuvat ja ovat Herran tuli;" (https://www.bible.com/fi/bible/60/SNG.8.FI1776) .
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
1. Runo on kiinalaisen Xiu Ouyang (voidaan kirjoittaa myös Hsiu Ou-yang) -nimisen, vuosina 1007-1072 eläneen runoilijan runo, jonka Pertti Nieminen on suomentanut. Runo löytyy ainakin teoksesta Syksyn ääni - Kiinan runoutta III. Se on myös sävelletty. Säveltäjä on Olle Söderholm. Laulu on nimeltään Kukat niinkuin sinä, ja sen esittää Neilikka-yhtye levyllä Arkinen laulu rakkaudesta. Sekä kirja että levy löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
2. Helmet-kirjastoissa on paljon haikurunokokoelmia. Alla olevasta linkistä pääset luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28haikut%29%20l%3Afin_…
Ensimmäinen kirja voisi olla Taikamuusi. Tekijä on Peter Firmin, ilmestymisvuosi on 1991 ja kirja kuuluu helppolukuiseen Suihkari –sarjaan. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1242802
Kirjan kansi https://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/951210.jpg
HelMet-kirjastoissa teosta ei valitettavasti enää ole, mutta se on tilattavissa kaukopalvelun kautta. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lasten dekkarisarja tuntuisi olevan Tiger Team. Tekijä Thomas Brezina ja kirjojen ilmestymisvuosi 2001. Jokaiseen kirjaan kuuluu muutama salapoliisitarvike, mm. vihjekortti ja decoder. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiger%20team__Ff%3Afacetlan…
Kysymykseen ei ole aivan yksiselitteistä vastausta. Tässä vastaus Suomen vesiputokset -sivustolta:
Kysymyksen vastaus riippuu siitä, millaista vesiputousta haetaan.
Tietojeni mukaan Suomen korkein vesiputousten sarja on tällä hetkellä Enontekiöllä sijaitseva Kitsiputous, jonka kokonaiskorkeus liikkuu 100 metrin kieppeillä. Jos taas haetaan korkeinta yksittäistä vesiputousta, on Maaningan Korkeakoski (36 m) virallisesti korkein – joskaan pudotus ei ole vapaa.
Toisaalta karttojen korkeuskäyrien perusteella myös mm. Auttinojan putous Posiolla ja Kevolinkka Utsjoella ovat korkeudeltaan vähintään samaa luokkaa tai korkeampia kuin Korkeakoski. Kummassakaan näistä pudotus ei niin ikään ole vapaa....
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein...
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Irja Rane itse on syntynyt Ikaalisissa, jonka murre, samoin kuin Kiikankin, kuuluu Ylä-Satakunnan murteiden alueeseen. Irja Ranen Naurava neitsyt –romaani koostuu kolmesta osasta, joiden tapahtumat ja henkilöt elävät eri maissa ja eri aikoina. Olisiko Irja Rane henkilöidensä erilaisista taustoista huolimatta kuitenkin halunnut antaa teoksensa kielelle samantyyppisen pohjan, jonka sinä äitisi kielen tuntijana tunnistit?
Isäsi lausuma runo on tosiaan Juhani Ahon, ja nimeltään Karhunnahka. Se on julkaistu ainakin Einar Fieandtin ja Helmi Krohnin kokoamassa runokirjassa Ilvola: eläinopillinen runovalikoima (1924) ja kirjassa Lukutunnin kirja. V, Lukemisen oppikirja kansakoulun V tai VI luokalle (1964). Kysele kirjoja kaukolainaan...
Kysymyksesi on aika vaikea, koska 12-vuotiaat tytöt ovat keskenään hyvin erilaisia, samoin kirjat. Oletan, että pidät fantasiasta, koska kerrot lukeneesi Potterit ja Narniat. Pysytellään tällä kertaa fantasiakirjoissa. Oikein kovalle fantasiafanille voi aina suositella Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjaa ja sen johdanto-osaa Hobitti. Muita alan klassikoita ovat esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ja Ursula Le Guinin Maameren tarinat -sarja. Vähän ehkä satuun päin kallellaan on John Masefieldin Keskiyön kansaa -tarina, mutta siinä on yllättäviä yhteyksiä Pottereiden maailmaan. Cornelia Funken Mustesydän ja sen jatko-osat ovat perinteisiä, muhkeita fantasiatarinoita, samoin Lohikäärmeellä ratsastaja ja Rosvoruhtinas....
Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin...
Vaski-kirjastoilla on yhteinen varausjono, joten varaus voi tärpätä mistä tahansa Vaski-kirjastosta, joita on Uudestakaupungista Sauvoon ja Kustavista Paimioon. Isoimmista kirjastoista kuljetetaan aineistoa kolme kertaa viikossa, pienimmistä kerran viikossa. Turun pääkirjastossa kuljetukset käyvät joka päivä. Varausta ei voi kohdistaa tietyn kirjaston niteeseen, joten kuljetusaika riippuu siitä, mistä kirjastosta varattu aineisto lähtee. Käytännössä varatun aineiston saa muutamassa päivässä, alle viikossa.
Kieliä, niiden kielioppeja ja näiden vaikeutta on loppujen lopuksi aika vaikeaa vertailla. Se, mikä yhdelle on helppoa, voi toiselle olla vaikeaa ja päinvastoin. Kansainvälisesti saksaa tunnutaan kuitenkin pitävän englantia helpompana kielenä oppia. Vertailtaessa englantia ja saksaa onkin löydettävissä yksi hyvin selkeä kriteeri, jonka perusteella tämä voisi olla selitettävissä: saksan kielioppisäännöt ovat hyvin täsmällisiä ja yksiselitteisiä: poikkeuksia on hyvin vähän; englannin kieliopissa taas poikkeukset ovat niin sanotusti enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaikka saksa sukuineen ja sijamuotoineen saattaakin lähtökohtaisesti vaikuttaa englantia monimutkaisemmalta, tekee sen säännönmukaisuus siitä perusasioiden oppimisen jälkeen...
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
