Jerry on englantilaisella kielialueella käytetty muunnos Jeremia -nimestä. Hepreaksi nimi on Jirmeja ja merkitsee Jahve korottaa, Jahve on korkea. Jeremia on yksi Vanhan Testamentin suuria kirjaprofeettoja. Hän eli n 650-585 eKr. Suomen almanakassa nimen kreikkalainen muoto Jeremias on ollut 1705-1928 ja uudelleen v:sta 1980. Lyhentymiä ovat mm. Jere, Jeremi, Jerkko, Jero, Jermi, Jermo ja Jerri, muuntumia Jarmo ja Jorma. Jeremiaa on pidetty Vanhan Testamentin Valitusviersien kirjoittajana ja hänen nimestään on siksi muovattu kaikenlaisten valittelujen ja voivottelujen nimitys jeremiadi.
Ulrika on Ulrikin sisarnimi, joka tuli Suomessa suosituksi Kaarle XI:n tyttären Ulrika Eleonoran (1688-1741) myötä. Ulrik on lyhentymä germaanisesta...
Adelina on peräisin saksalaisesta Adelheid -nimestä, jotka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Tämä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuressa etunimkirjassa, joka on ilmestynyt vuonna 1999.
Sukunimen Hiirisalmi alkuperästä ei löytynyt tietoja. Ritva Korhosen kirjan Alastarolla ja Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus, jonka Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on julkaissut vuonna 1990, mukaan Hiirsalmi-niminen kylä ja salmi sijaitsevat Piikkiössä Varsinais-Suomessa.
Ruotsalaisesta Kielen ja kansanperinteen instituutista (Institutet för språk och folkminnen) kerrottiin, että nimi Hagert on saksalainen, mutta nimen omistajia on myös Amerikassa. Kirjan Dictionary of American Family Names (2003) mukaan Hagert on muunnos...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyi muutosjohtamisesta seuraavaia teoksia (2010-2011):
Kukkola, Eero
Peruspeliä johtaja! Peruspeliä! : johtaminen on
Books on Demand, 2011
Paasivaara, Leena
Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa / Leena Paasivaara, Marjo Suhonen, Petri Virtanen
Tietosanoma, 2011
Salminen, Jari
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen
Talentum, 2011, 2.p
Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa / Anneli Eteläpelto, Tuula Heiskanen & Kaija Collin (toim.)
Kansanvalistusseura: Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2011
Aikuiskasvatuksen ... vuosikirja, ISSN 1237-2951 ; 49
Tuominen, Kari
Johtajuus: itsearvioinnin työkirja : 59 hyvää kysymystä ja esimerkkiparia
Benchmarking, 2010
Johtamisen...
Reijo Mäen suosio on kasvanut koko ajan tasaisesti ja hänen kirjojaan on myyty Suomessa yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta. Seuraavassa listassa ne ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Enkelipölyä 1985, Moukanpeli 1986, Satakieli lauloi yöllä 1987, Marraskuu on musta hauta 1988, Sukkanauhakäärme 1989, Jäätynyt enkeli 1990, Kuoleman kapellimestari, 1991, Liian kaunis tyttö 1992, Kaidan tien kulkijat 1992, Rahan kääntöpiiri 1994, Kruunun vasikka 1994, Enkelit kanssasi 1995, Tatuoitu taivas 1996, Pimeyden tango 1997, Pahan suudelma 1998, Keltainen leski 1999, Mullan maku 2000, Aito turkki 2001, Kolmastoista yö 2001, Tukholman keikka 2002, Pitkä lounas 2002, Black Jack 2003, Huhtikuun tytöt 2004 ja Nuoruustango 2005.
Huhtikuun tytöt,...
Kukaan ei ole varmaan laskenut tätä... Se on kuitenkin tiedossa, että suomen kieli on "Paras palindromikieli. Suomen kieli on ylivertaisin palindromien kehittelemiseen. Tästä käy todisteena maailman pisin tunnettu palindromisana ”saippuakivikauppias” sekä Simo Frangénin ja Dave Lindholmin Tana! Hitit ihanat, maailman ensimmäinen palindromilevy. Palindromi on sana tai sanojen joukko, joka on sama etu- tai takaperin luettuna." https://www.aamulehti.fi/a/200583236 (Lista asioista, jossa Suomi on paras)
Pasi Heikura on Simo Frangénin kanssa julkaissut kokonaiset Palindromi-runokirjan Retki / Dikter https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-sananani-ain-ananas
Palindromit ovat Kotimaisten kielten keskuksen määritelmän...
Kenkäaiheisia runoja (tai runoja, joissa jalkineet ovat jollain lailla mukana):
Arnold Eidslott: Hylätty silmänräpäys (teoksessa Lähteenkirkas hiljaisuus: uskonnollista runoutta 1900- luvun Euroopassa, s.169)
Matthias Johannessen: Jokapäivänrunoja: 9 (teoksessa Ja tunturin takaa kuulet – Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa, s. 120)
Tuntematon tekijä: Kengät on tehty sopimaan jalkoihin (teoksessa Yön häntäluu: maailmanrunouden antologia, s. 80)
K’o-chiu Chang: Kevätyö sävelmään ”Punaisiksi kirjaillut kengät” (teoksessa Virralla, s. 43)
Gertrud von Le Fort: Minä viskaan pois äärellisen (teoksessa Suurempi kuin sydämeni: uskonnollista runoutta 1900-luvun Euroopassa, s. 77)
Eva-Stina Byggmästar: Täytän saappaat vedellä (teoksessa Etupainoinen...
Poistokirjoja lukuun ottamatta kirjastosta ei voi juurikaan ostaa kirjoja. Joillakin – lähinnä tieteellisillä – kirjastoilla saattaa olla omaa julkaisutuotantoa, jota myydään kirjaston yhteydessä. Pääsääntöisesti muita kuin poistokirjoja ei kuitenkaan voi ostaa.
Kirjojen korvaaminen on asia erikseen. Jos hävittää tai turmelee kirjaston kirjan, sen joutuu korvaamaan maksamalla sen korvaushinnan tai mahdollisesti toimittamatta ehjän kappaleen samaa kirjaa. Turmeltuneen kirjan saa silloin omakseen. Harvinaisemmissa kirjoissa korvaushinnat pyritään määrittämään sen mukaan, paljonko kirja maksaisi antikvariaatista ostettuna, joten kirjan ”kadottaminen” ei ole mikään kätevä tapa ostaa harvinaisia kirjoja.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei...
Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä.
Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta:
http://vihti.kirjas.to/
Sadun nimi on hieman versiosta riippuen Kun kettu sai valkoisen hännänpään tai Ketun valkoinen häntä. Löydät sadun vaikkapa satukokelmasta Suomen lasten eläinsadut tai Suomen kansan satuja. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta osoitteessa https://www.helmet.fi.
Vittu on paitsi kirosana myös voimasana siinä merkityksessä, että vitulla, sikäli kun se ymmärretään synnyttäneen naisen sukuelimenä, on aiemmin katsottu olevan jopa maagisia suojeluvoimia. Esimerkiksi tässä Terve.fin artikkelissa kerrotaan vitun hyvistä ja pahoista voimista.
Vittu juontuu ruotsin kielen sanasta fitta, joskaan länsinaapurissa sanaa ei viljellä yhtä hanakasti. Jyväskylän yliopistossa tehdyn kandidaatintutkielman mukaan vittu on suomen kielen yleisin kirosana. Sen suosiota on selitetty monikäyttöisyydellä ja sillä, että se viestittää tehokkaasti asenteita. Onhan se kieltämättä helpompi, nopeampi ja painavampi sanoa, kuin vaikkapa jokin raamatullisempi voimasana.
Monikäyttöisyydestä esitetään tutkielmassa mm. seuraavia...
Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa.
Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’...
Sekä myyrät että rotat ovat jyrsijöihin kuuluvia nisäkkäitä.
Myyriä on Suomessa useita eri lajeja. Yleisimpiä myyrälajeja ovat metsämyyrä ja peltomyyrä. Ne ovat hyvin pieniä nisäkkäitä, jotka painavat noin 15-80 grammaa. Myyrälajeista suurin on vesimyyrä, joka voi painaa jopa 300 grammaa. Se muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran rottaa. Vesimyyrän häntä on kuitenkin aina selvästi ruumista lyhyempi, sillä on huomaamattomat pienet korvat, hyvin tylppä kuono, pienet silmät ja tummanruskea, lähes musta turkki. Sekä rotta että vesimyyrä pitävät vedestä ja osaavat uida. Myyrät ovat pääasiassa kasvinsyöjiä.
Suomessa elävä rottalaji on isorotta. Se on vesimyyrän kokoinen, mutta sillä on vaaleampi turkki ja pitempi häntä, joka on suomupeitteinen...
Runoa ei ikävä kyllä ole tunnistettu. Kastetilaisuuksiin sopivia runoja voisi löytyä ainakin seuraavista kirjoista: Ihmettä ja iloa : runoja vauvakotiin / Anna-Mari Kaskinen, Marika Maijala; Pienokaisen omat runot / Anna-Mari Kaskinen; Silkkipaperitaivas : rakastamisrunoja vauvoille / Eppu Nuotio; Uuden elämän aamu : runoja lapsen syntyessä / toimittanut Katarina Yliruusi. Myös esim. runoilija Aaro Hellakosken kokoelmasta Jääpeili voisi löytyä sopivia.
Tiedot Suomen Pankin johtokunnan jäsenistä (mukaan lukien pääjohtajat) löytyvät Suomen Pankin vuosikertomuksista, jotka löytyvät mm. Suomen Pankin kirjastosta.
Tässä myös luettelo pääjohtajista (johtokunnan puheenjohtajista) vuodesta 1812 alkaen:
Claes Johan Sacklén 1812 — 1816
Carl Johan Idman 1817 — 1820
Otto Herman Lode 1820 — 1827
Johan Gustaf Winter 1827 — 1840 1840 — 1841
Carl Wilhelm Trapp 8.7.1841 — 2.2.1853
Axel Ludvig Bom 1853 — 1856
Alex Federley 1853 — 1854
Robert Trapp 1854 — 1856
Frans Ivar Edelheim 7.5.1856 — 29.4.1858
Wilhelm Blidberg 29.4.1858 — 5.10.1861
Carl Isak Björkman 8.1.1862 — 30.6.1866
Victor v. Haartman 28.11.1866 — 1.10.1870
August Florin 20.10.1870 — 30.6.1875
Gustaf Samuel von Troil 17.12.1875 — 12.1.1884...
Tässä muutamia hyviä tietokirjoja, joista voit aloittaa:
Venturo, Piero & Ceserani Cian Paolo: Kreeta, tarukuningas Minoksen saari. WSOY 1985. ISBN 951-0-13394-9.
Levanto, Marjatta: Taivaallinen tungos - kuvia muinaisista myyteistä. Teksti Marjatta Levanto, kuvitus Julia Vuori. Otava 2001, ISBN 951-1-17296-4
Laine, Vesa: Hermes -- antiikin lukemisto. WSOY 1988.
ISBN 9510216763 |
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita. WSOY 1984 (sarja: Maailman taruaarteet - Kreikka) : ISBN 951-0-12748-5
Bellingham, David: Kreikan mytologia. Gummerus 1990. ISBN 951-20-3599-5
Hauska satukirja aiheesta on Elina Karjalaisen Uppo-Nalle ja merikarhun tytär. WSOY 1990 : ISBN 951-0-16407-0.
Nuortenkirjan aiheesta on kirjoittanut Liisa...
"Jussi Vares" on kirjailija Reijo Mäen luoma kuvitteellinen henkilö, joka esiintyy lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa. Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa on mm. seuraava lyhyt luonnehdinta: " Vareksella on ystäviä lain molemmilta puolilta ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä."
Todennäköisesti Vares-hahmon luonteen ja sen vahvuudet määrittelee lukija hyvin pitkälle oman näkemyksensä ja odotustensa pohjalta, kun kyseessä kuitenkin on fiktiivinen hahmo. Vareshan ei ole mikään perinteinen vakava, ahdistunut tai työhullu etsivä, vaan pikemminkin hiukan...
Soitin suomen Netflixin ilmaiseen palvelunumeroon 0800 915 563.
Sieltä vastattiin, ettei heillä vielä ole tietoa siitä, koska kausi 6 olisi katseltavissa Suomen Netflixissä.
He vinkkasivat, että Netflixin sivustalla on palautelomake, jolla voi toivoa palveluun ohjelmia.
Kyseessä on laulu nimeltä ”Jos rakastat”. Sen on sanoittanut Matti Rossi ja säveltänyt Kaj Chydenius. Laulun ”Jos rakastat” sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997).
