Esimerkiksi Vapaudenristien ja -mitalien myöntökirjat tilattiin sota-aikana Ab F. Tilgmann Oy:lta Helsingissä. Mannerheimin allekirjoitus oli painettu omistuskirjoihin valmiiksi. Palkitun nimi ja päiväys lisättiin käsin. Talvi- ja jatkosodassa myönnettiin yhteensä 572 981 Vapaudenristiä- ja mitalia, joten myöntökirjojen allekirjoittaminen käsin olisi ollut hyvin työlästä.
Sotamuseolta kerrottiin että heidän kokoelmissaan olevien Mannerheim-ristien, Vapaudenristien ja esimerkiksi Talvisodan muistomitalien myöntökirjojen allekirjoitukset ovat kaikki painettuja.
Mannerheim hyväksyi allekirjoituksellaan päiväkäskyt joissa palkitut listattiin.
Palkitsemisesta ja mitaleista kerrotaan enemmän teoksessa Vapaudenristin ritarikunta : isänmaan...
Tuntematonta sotilasta käsitellään esim. teoksessa Väinö Linna, toisen tasavallan kirjailija (1980). Tämän mukaan ainoastaan alikersantti Lahtinen oli poliittisesti ja ideologisesti tietoinen. Toisaalta taas mainitaan, että kirjailija itse voidaan samastaa yhtä hyvin Lahtiseen kuin Rokkaan tai Koskelaan. Tuntemattomaan sotilaaseen liittyviä kysymyksiä on esitetty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta sivustolla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a41a… .
Myös johtamiskirjoissa vertaillaan Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoja. Tom Lundberg kuvaa teoksessaan,Tuntematon sotilas ja johtamisen taito, Lahtista neuvonantajaksi ts. itsenäinen, kokonaisuuksia...
Nimenä Mea on sisar harvinaiselle miehennimelle Mio. Se kenties palautuu italian ja espanjan kielen sanaan 'mio', minun.
Mio voisi kuitenkin olla hyvin myös lyhentymä muista nimistä, sellaisista kuin Miro tai Milo. Näiden nimien merkityksiä voit jäljittää etunimioppaista, joista muutamia mainitsen tässä lähteinä. Mea taas saattaa olla pätkäisty jostain Me-alkuisesta nimestä.
Measta on muuten kysytty kirjastonhoitajalta aikaisemminkin. Katso vastausta arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2c678eec-f13…
Menalle on olemassa moniakin merkityksen vaihtoehtoja. Joissain tapauksissa se ehkä on Minan sisarnimi ja siten lyhennys Vilhelminasta. Saksan kielessä Mena on hellittelymuoto Mein-alkuisista nimistä, jolloin...
Maiju on alkuaan ollut Maijan lempinimi, mutta sitä on käytetty virallisenakin etunimenä jo 1800-luvulla. Almanakassa Maiju-nimi on ollut vuodesta 1984 saakka. Maiju onkin ollut erityisen suosittu nimi 1900-luvun loppupuolella. Maiju (ja Maija) on kansanomainen muunnos Maria-nimestä. Maria on alun perin heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitystä ei varmasti tiedetä. Nimen on tulkittu tarkoittavan mm. ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ ja ’herratarta’.
Irene on alkuaan kreikkalainen nimi. Kreikkalaisten mytologiassa Eirénee oli rauhanjumalatar ja kreikan kielessä nimi tarkoittaakin ’rauhaa’ ja ’rauhan edustajaa’. Suomalaisessa almanakassa Irene-nimi on ollut jo 1700-luvulta saakka. Irene on ollut Suomessa hyvin suosittu naisennimi...
Lammiolle Rokka esittelee kaverinsa Suen Tassuksi, joka taas omasta puolestaan sanoo olevansa "sotamies Sus":
- Mut kuule herra luutnantti. Sitähä mie vaan et myö päässää tään Suen Tassun keral sammaa porukkaa.
- Kenen?
- Suen Tassun.
- Mikä teidän nimenne on?
- Sus. Sotamies Susha mie oon.
- Siis Susi... Entä teidän nimenne?
- Rokkahan mie. Antero on etunim. Antikshan minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niihä mie sanon itsekkii.
Koskelalle Rokka esittelee kaverinsa näin:
- Ens kerrallaha myö paikalle satuttii. Komppa ukko hää sanokii jot mänkää Koskela luo. Sie varmaa sit oot Koskela. Sellasii terveisii hää lähetti jot tie mitä tahot meil. Myö ollaa täyvennysmiehii näät. Mie oon Rokka ja tää miun kaver, hää on Sus.
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilven runo "Morsiuspari"? Se löytyy Kilven runokokoelmasta "Kiitos eilisestä" (WSOY 1996).
Kirjastossa paikalla olevissa Tikan runoteoksissa (3 kpl.) ei runoilla ollut nimiä. Selaamalla en löytänyt etsittyä runoa. Netin runohakemistoista en löytänyt tietoa kysytystä runosta.
Seuraavastakaan teoksesta en löytänyt etsityn kaltaista runoa (tämä jatkoetsintää helpottavaksi tiedoksi): HÄÄVENE VESIÄ KÄYPI: RUNOJA JA RIIMEJÄ HÄÄPARILLE
Tekijä: AALTO, SATU (TOIM.)
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvien palkkatilastojen mukaan sähköasentajan peruspalkka on 2138 euroa. Tieto on vuoden 2004 tilastosta, jossa ovat valtion kk-palkat ammatti- ja virkanimikkeen mukaan. Miehillä ja naisilla on tilaston mukaan sama palkka.
Tilastot löytyvät tilastokeskuksen sivuilta http://www.tilastokeskus.fi . Asiasanalla palkat pääsee etenenmään kohtaan palkkarakenne, josta voi tutkia eri alojen ja eri työnantajaryhmien palkkoja.
Kysymistäsi kappaleista ei tuntunut löytyvän suomenkielisiä painettuja sanoituksia kuin The Phantom of the opera (Oopperan kummitus, san. Mali, Turkka), kirjasta Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005).
The phantom of the operan kappaleita toki on levytetty suomeksi seuraavasti:
Vain näitä pyytäisin (=All I ask of you) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998)
Oopperan kummitus (=The phantom of the opera) / Lund, Tamara: Rakkauden siivin (AXRCD1158, 1998) san. Lund
Opperan kummitus (=The phantom of the opera) / Kaitila, Harri, kokoelmalla 20 suosikkia/ Taattua kotimaista! (SECD107, 1992), san. Mali, Turkka
Kuuntele kun soittaa meille yö (=The music of the night) / Kaitila, Harri (single, SES112, 1991)
Kappaletta Angels ei tietojemme...
Ohjeita taitoluistelupukuihin löytyy ainakin parista käsityölehdestä:
Suuri käsityölehti 2005, nro 1, sivu 22-23, 60
Tekijä: Kolehmainen, Teija
Nimeke: Esiintymispuvut jääprinsessoille
Huomautus: Elina Kiviojan suunnittelemat merihenkiset, sifonkihelmaiset esiintymisasut, naisten ja lasten mallit. - Ompelumallit kaava -arkilla
Toinen lehti:
Muotimuksu 2004, nro 4, sivu 33, 42-43
Hei katsokaa jääprinsessaa!
Huomautus: Lasten luisteluasu. - Ompelumallit kaava-arkilla
Näitä lehtiä voi tilata Helsingin kaupunginkirjastosta.
Suomessa äänestysprosenttia laskettaessa otetaan huomioon kaikki vaaleihin osallistuneet äänestysikäisten ikäluokista. Tyhjät tai muusta syystä ääntenlaskussa huomiotta jäävät äänestysliput ovat - yhtä kaikki - ääniä tarkasteltaessa yksinomaan äänestysaktiivisuutta.
Perinneruokien keittokirjoissa selostetaan erilaisia maidonhapatustapoja - sehän se näiden ruokien taustana on. Esimerkiksi Hilkka Uusivirran kirjassa Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja kerrotaan että "Idässä piimä sai hapantua itsekseen, jolloin se kokkaroitui." Samassa kirjassa on ohje perinteisen viilin valmistukseen:
4 tl hyvää pohjapiimää taia viiliä
8 rkl kermaa
8 dl maitoa
Otetaan neljä astiaa, kuhunkin rkl pohjapiimää & 2 rkl kermaa & 2 dl maitoa. Hapatetaan sekoittamatta vuorokauden ajan viileässä paikassa.
Valion sivuilla kerrotaan että "viili valmistetaan pastöroidusta maidosta maitohappokäymisen avulla " ja "jogurtti on valmistettu maidosta jogurttihapatteella."
Aiheesta, vaikkapa kokkelipiimän ja rahkan...
Nimeä Emili ei löytynyt etunimikirjoista. Internetistä Baby names -sivulta http://www.thinkbabynames.com/ löytyi seuraava tieto: Emili on muunnelma nimestä Emily, merkitykseltään kilpaileva, työteliäs, innokas. Nimen mainitaan olevan harvinainen. Nimi Emily tulee roomalaisen suvun nimen Aemilius feminiinistä muodosta Aemilia. Suvun nimen pohjana on latinan aemulus, merkitykseltään kilpaileva.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväsivuilta löytyvät nimipäivät, http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/
Haussa käytetty suomalainen ja ruotsalainen nimipäiväluettelo ovat vuoden 2010 viralliset täydelliset luettelot, jotka ovat muuttumattomina voimassa vuoden 2014 loppuun asti.
Aurora viettää nimipäiväänsä 10. maaliskuuta. Saagalle ei...
Kirjaa, johon olisi koottu eri kirjoittajien puutarha-aiheisia aforismeja, ei valitettavasti löytynyt. Tässä pari kirjaa, joissa on kirjoittajansa ajatelmia aiheesta:
- Paavilainen, Kukkanainen
- Exley, Pienen pieni puutarhakirja
Monissa puutarhakirjoissa on myös aforismeja, esimerkiksi näissä:
- Jacobs, Peace of Mind
- McDowell, The sanctuary garden
Tässä vielä joitakin yksittäisiä aforismeja ja aihetta sivuavia ajatelmia:
Mikään ei ole kovin tärkeää paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää (kiinalainen sanonta)
Jos omistat puutarhan ja kirjakokoelman, sinulta ei puutu mitään. (Cicero)
On vaikeampi rikkoa tapaa kuin luontoa vastaan. (Pythagoras)
Et voi astua kahdesti samaan jokeen (virtaan, suihkulähteeseen tms.), uudet...
Petri Virtasen lauluun ”Minun ystäväni” (laulun alkusanat: Minun ystäväni on kuin villasukka) on nuotit seuraavissa kirjoissa: MUSICA 3-4 : Oppilaan kirja. - [Espoo] : Warner/Chapell Music Finland, 2003. - ISBN 952-461-016-7. sivu 42. Tätä kirjaa ei ole Jokioisten kirjastossa, mutta Forssan kirjastossa se näyttää olevan hyllyssä musiikkiosastolla. MUSIIKIN mestarit 3-4 : [Oppilaan kirja] - Helsingissä : Otava, 2002. - ISBN 951-1-17492-4. sivu 6.
Googlaamalla "ystäväni on kuin villasukka" löytyi ainakin yksi blogi jossa laulun sanat ovat.
Perunapuuroon (potaattihuttu, pottupuuro) käytettiin vanhaan aikaan karkeita ohraisia puurojauhoja, mutta myöhemmin on ruvettu käyttämään ruisjauhoja tai ohra- ja ruisjauhojen sekoitusta. Tästä eri puolilla Suomea tunnetusta ruokalajista löytyy useita ohjeita, jotka pikku vivahde-eroja lukuunottamatta ovat pääpiirteissään melko samantapaisia keskenään. Alla pari esimerkkiä, ensimmäinen Kainuusta, toinen Savosta:
POTTUPUURO
"Kuoritut perunat keitettiin kypsiksi. Keitinvesi otettiin talteen ja perunat survottiin. Survokseen lisättiin keitinliemi ja suola. Seos sai kiehua, ja siihen lisättiin jauhot voimakkaasti vatkaten."
(Götha Rannikko, Puukkolihaa, imellusvelliä ja muita evväitä)
POTAATTIHUTTU
5 suurta perunaa
1 l vettä
1,5-2 dl...
Laulu on nimeltään Kaunein ruusu ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Timo Vuori.
Laulun sanat löytyvät vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 10, sivulta 25.
Murteissa käytetyt sanat 'vaivihkaa' ja 'salavihkaa' tarkoittavat 'salaa, hiljaa, huomaamattomasti'. Niiden alkuperä on verbissä vihkata ('suhista, mennä vauhdikkaasti') ja vihkaista ('mennä tai käydä nopeasti')
Verbi 'vihkaista' sekä 'vihistä' ('sihistä, havista') kuten myös 'viheltää' ja 'vihma' ovat samaa onomatopoeettista (eli toiminnasta aiheutuvaa ääntä jäljittelevää) alkuperää.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä 3: R-Ö. (SKS 2000)
Perraultin sadun alkuperäisessä versiossa (Cendrillon ou la petite pantoufle de verre) ei kerrota Tuhkimon ristimänimeä. Ranskankielisessä tekstissä viitatataan vain "häneen" (ransk. "elle").
Verotukseen vaikuttaa se, onko aviopuolisoiden keskinäinen testamentti omistusoikeus- vai hallintaoikeustestamentti. Omistusoikeustestamentilla siirtyy omistusoikeus, hallintaoikeustestamentilla ainoastaan hallintaoikeus vainajan omaisuuteen leskelle. Koska kysymyksessä mainitaan lasten maksavan perintöveron, kyse lienee hallintaoikeustestamentista, jonka mukaan leski ei maksa lainkaan perintöveroa. Omistusoikeuden saaneiden perillisten kannalta lesken hallintaoikeus vaikuttaa heidän perintöverojaan pienentävästi, sillä hallintaoikeuden pääomitettu arvo pienentää sitä arvoa, josta heidän perintöveronsa lasketaan.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajilla ei ole lainopillista pätevyyttä, joten tarkempien tietojen tarpeessa on syytä...
Kustaa Vilkunan Suuri suomalainen nimikirja kertoo Aarni-nimestä seuraavaa.
16.11.(1929- almanakassa) vaihtelee yleisesti Aarnen ja Aarnon kanssa Arnoldin puhuttelumuotona. Aarni saattaa olla omperäinenkin, sillä suomalaisessa kansanuskossa aarni on "henkiolento, aarteiden vartija, aarre". A.A. Granfelt sijoitti nimen Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 "omaisuuden vartijan", Edmundin, paikalle.
Aarnesta kerrotaan vielä, että se on suomalainen asu muinaisskandinaaviseen sanaan arn "kotka" pohjautuvasta nimestä -> Arne, Arni. Skandinaavisesta Arnesta on muutamia tietoja 1400- ja 1500-luvulta uudeltamaalta ja Pohjanmaalta. Satakunnan vanhojen Arn-nimien on epäilty olevan saksalaista lähtöä (Arnd).
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa...
