Kaksitoista kurkea -kappaleen on säveltänyt Pedro de Pajaro (salanimi)ja Teuvo Nummela sekä sanoittanut Pertti Mäenpää.
Sanat ja nuotit löytyvät kirjasta: Suosituimmat nuotteina 3.
Yleisradion Fono -tietokannasta löytyy seuraava tieto:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=rakkaus+on+lumivalkoinen&ID=…
Esittäjä: Kääriäinen, Jamppa (laulu, yhtye). (Jamppa Kääriäinen ja Taastaorkesteri).
Kappaleet: - Satasen laina
- Rakkaus on lumivalkoinen
Kokonaiskesto: 6 min 0 sec
Musiikkilaji: POP JA ROCK, VIIHDEMUSIIKKI
Äänitetyyppi: Äänitetiedosto
Julkaisija: AXR (Edel)
Julkaisuvuosi: 2010
Kaupallinen tunnus: AXR (Edel) EDELPR 520
Tätä Jamppa Kääriäisen äänitettä ei löydy kirjastosta.
Kappaleen ovat nauhoittaneet myös Aikamiehet ja toinen kuoro Canto Finlandia, ne löytyvät CD-levynä myös Kajaanista.
Voit itse hakea Internetistä vuoteen 1787 asti Sallassa kirkonkirjoja Suomen sukututkimusseuran historiakirjojen Hiski-luetteloa osoitteessa http://www.genealogia.fi/ valitse historiakirjojen hakuohjelma
Kannattaa ottaa hakuun mukaan myös naapurikunnat Kemijärvi, Kemi ja Kuusamo.
Sallan rippikirjoja 1832-1862 on mikrofilminä olemassa ja kaukolainattavissa lähimpään kirjastoosi katseltavaksi. Rullan tunnus (Ik 195)
Kuolajärvi on ollut itsenäisenä seurakuntana olemassa 1857-1936 ja sen puhtaaksikirjoitettuja historiakirjoja
on Mikkelin maakunta-arkistossa mikrokortteina vuoteen 1900 asti. Numero SSS 210 (Kemijärvi). Niitäkin voi lainata ainakin lähimmän maakunta-arkiston kautta.
Oulun maakunta-arkisto taas voi neuvoa viimeisten sadan...
Lauri-Kalle Kallunki on sovittanut ruotsalaisesta kansansävelmästä etsimäsi hengellisen laulun ”Mun kotini taivaassa ihana on”. Suomenkieliset sanat ovat Edla Pöyryn. Laulun sanat ja nuotit löytyvät kokoelmista "Musiikkia kaipaukseen ja toivoon" (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 2008) ja "Chorus ecclesiae, 1." (Bells Publishing, 2010).
Laulu alkaa näin: ”Mun kotini taivaassa ihana on ja sinne mun mieleni palaa.” Saat laulun sanat kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Chorus ecclesiae, 1. (Bells Publishing, 2010)
Risto Vatajan Lobotomia : taustatietoa ja selvitys leikatuista potilaista Suomessa 1946-1969 (Stakes, 1997) esittää, että Suomessa tehtiin "suurimmissa mielisairaaloissa ja Töölön sairaalassa lobotomia arviolta yhteensä 1500 potilaalle". Vataja listaa yli 20 sairaalaa, joissa lobotomialeikkauksia tehtiin (1435 potilasta), minkä lisäksi hän mainitsee, että Niuvanniemen sairaalan tietoja ei ole kyetty saamaan. Eniten leikkauksia tehtiin Seinäjoella Törnävän sairaalassa (391); muut yli sadan leikkauksen sairaalat ovat Kellokosken sairaala (176), Oulun keskusmielisairaala (150) ja Hattelmalan sairaala (127).
Ensimmäiset lobotomiat tehtiin vuonna 1946 Töölön sairaalassa. Aluksi leikkauksia tehtiin vain Töölössä, mutta 50-luvulla niitä alettiin...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.
Aava-nimeä en löytänyt Lempiäisen kirjasta (en myöskään Vilkunan tai Kiviniemen teoksista). Ava-nimen Lempiäinen kuitenkin mainitsee: ilmeisesti lähtöisin muinaissaksilaisesta sanasta aval, mutta germaanisilla kielialueilla ja Venäjällä nimi on myös monien etunimien kuten Avelinen(ransk.pähkinäpuu tai kelttil....
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja löytyy paljonkin eri kirjastoista. Suurin osa helppolukuisista kirjoista on ala-asteikäisille suunnattuja, mutta nuortenkirjojakin löytyy jonkin verran, esimerkiksi Graffix- ja Surfers -sarjojen kirjat tai Mary Hooperin kirjoittama Letters to Liz -sarja.
Nuortenlehtiäkin löytyy, esimerkiksi Tikkurilan kirjaston lastenosastolta: J-14, Sugar, White dwarf, Dragon ja Seventeen. Lehtien uusimpia numeroita voi lukea vain kirjastossa, mutta vanhempia lainattavia numeroita voi myös tilata kirjastosta toiseen.
Voit katsoa, mitä nuortenlehtiä pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy klikkaamalla tätä linkkiä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuortenlehdet&m=9&l=eng&Da=&Db…
Helppolukuisia...
Kirjailijoiden lainauskorvauksia kirjastoissa tapahtuvasta lainaamisesta hallinnoi Sanasto. Sanaston sivuilla osoitteessa https://www.sanasto.fi/lainauskorvaus/ kerrotaan, että korvaus oli 25 eurosenttiä jokaista lainaa kohti. Alle 10 euron korvauksia ei kuitenkaan tilitetä. Kirjailijan saama korvaus riippuu sitten kokonaan kirjojen lainausmäärästä. Pienin summa on siis tuo 10 euroa, ja yksi kirjailija voi saada korvausta enintään 30 000 euroa, kuten osoitteessa https://www.sanasto.fi/sanaston-joulukuun-tilitys-2018-lukuina/ kerrotaan.
E-kirjoista tai e-äänikirjoista ei makseta korvauksia samalla tavalla kuin painetuista kirjoista tai fyysisistä äänikirjoista. E-aineistojen lainaaminen ei ole nimittäin perinteisessä mielessä lainaamista,...
Suomen taiteilijaseuran Suomen kuvataiteilijat -tietoverkkomatrikkeli http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ löytyy kuvataiteilija Kaarlo Luukkonen. Varmistaaksesi, onko kyse samasta Luukkosesta, taulusi singneerausta tulisi verrata Kaarlo Luukkosen muuhun tuotantoon.
Tietoverkkomatrikkeli on mahdollisimman kattava hakemisto kaikista Suomen ammattitaiteilijoista. Sen sijaan harrastelijataiteilijoista on valitettavasti vaikea löytää tietoa. Artikkelitietokanta Aleksi ei tunnistanut taiteilija K V Luukkosta, myöskään hakukone Googlella löytynyt hänestä tietoa.
Rastafari-liike on poliittisuskonnnollinen liike, joka syntyi Afrikassa ja liitetään usein myös Jamaikan köyhimpään mustaan väestöön. Rastafarit vastustavat köyhyyttä, sortoa ja epätasa-arvoa Raamattu, ennen kaikkea Vanha Testamentti, ohjekirjanaan. Heidän tärkein uskomuksensa on että Haile Selassie, Etiopian entinen keisari, on mustan rodun jumala, eräänlainen Messias. Itse Selassie ei ollut rastafari, ainoastaan vakaumuksellinen kristitty. Rastafarien Jumalasta käyttämä nimitys on Jah. Juudan leijona edustaa Haile Selassieta, valloittajaa. Babylon on rastafarien käyttämä termi valkoisesta valtarakenteesta, joka on alistanut mustaa rotua vuosisatoja. Nykyään rastat katsovat että mustia alistetaan köyhyyden, lukutaidottomuuden ja epätasa-...
Aaro on lyhentymä nimestä Aaron. Aaron oli Vanhassa testamentissa Mooseksen vanhempi veli, israelilaisten ensimmäinen ylipappi. Nimen lähtökohtana lienee muinaisegyptistä saatu heprean sana aharon = vuori, vuorella asuva. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua. Nimen latinankielinen versio on Aronus, joka oli Suomessakin käytössä jo ainakin 1500-luvulla.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’.
Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä...
Teoksista: Heikkilä, Taina, Saippuasta nykyaikaisiin pesuaineisiin (useassa pääkaupunkiseudun yleisen kirjaston kokoelmassa) sekä Coss, Melinda, The handmade soap book (ainakin Kauniaisten kirjaston kokoelmassa) löytyy tietoa saippuan kotivalmistuksesta. Suomenkielinen teos on meillä Kannelmäen kirjastossa Helsingissä paikalla, mutta lipeä näyttäisi olevan yksi tarveaine.
Lisäksi joissakin aikakauslehdissä on asiaa käsitelty, esim. "Suomen luonto"
vuodelta 1997,numerossa 8, sivulla 52. (Artikkelin nimi: "Kotitekoista saippuaa")
Lisäksi aikakauslehti "Koti" vuodelta 1992 numerossa 10, sivuilla 44-45, "Tehdään saippuaa kotikonstein". Tässä artikkelissa on saippuan teko-ohje.
Ottakaa yhteyttä omaan kirjastoonne jos esim. kaukolainaus on...
Opastusta siviiliseremonioiden järjestämiseen häistä hautajaisiin löytyy Anneli Aurejärvi-Karjalaisen teoksesta Perheen omat juhlat, WSOY, 1999.
Teos sisältää lyhyen esimerkkipuheen sekä muita inspiraation siemeniä siviilivihkimisen järjestämiseen.
Vihkipuheissa usein siteerattuja runoilijoita ovat mm. Anna-Mari Kaskinen, Kahil Gibran, Tommy Tabermann
Muita lähteitä:
http://www.naimakaupat.com/haaopas/vieraat/puheet.php
ohjeita hääpuheen laatijalle, muutamia mallipuheita
http://www.rakkausrunot.fi
Suomen suurin netissä toimiva jatkuvasti päivittyvä runokokoelma
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19836-jotain-pientae…
http://www.naimisiin.info/yhteiso/index.php?/topic/19834-runoja-ajatuks…
-www.naimisiin.infon...
Termi depolarisoiva (de- latinaksi pois + polus latinaksi kiertopiste, napa) tarkoittaa polarisaatiota poistava, esim. impulssin kulkuun liittyvä, hermo- tai lihassolun solukalvolle ominainen lepopotentiaalieron hävittävä lyhyeksi ajaksi. Lähde: Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. 3. uud. p. Helsinki, 1999.
Termistä nondepolarisoiva (non- latinaksi ei) on runsaasti tietoa teoksessa Anestesiologia /toim. Per Rosenber et al.) 2. uud. p. Helsinki, Duodecim, 2006, ss. 140-149.
Neelia- ja Eden-nimiä ei löytynyt kirjaston nimikirjoista.
Serafia pohjautuu heprean sanaa serafim, joka tarkoittaa liekehtivää ja tulista. Nimeä kirjoitetaan myös muodoissa Serafiia, Serafiina ja Serafina. Nimi oli yleinen 1800-luvun lopussa, mutta harvinaistui sen jälkeen. 2000-luvulla nimi on yleistynyt uudelleen. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Neelia on tai on ollut nimenä alle 103 suomalaisella, Eden alle 227:llä ja Serafia 2243:lla. Kaikki ovat olleet niminä niin miehillä kuin naisillakin.
Behind the name -sivuston (http://www.behindthename.com/) mukaan Eden-nimi liittyy Vanhan testamentin Eedeniin,...
Kotimaani ompi Suomi -laulun vaiheista löytyy tietoa Terttu Kaivolan artikkelista "Kotimaani ompi Spanja" (Hiidenkivi 1/2012, http://www.hiidenkivi-lehti.fi/Digipaper/OldNews.aspx?id=3467). Siinä on julkaistu myös ilmeisesti laulun alkuperäisin Jooseppi Riipan sanoitus:
Kotimaani ompi Suomi,
Suomi on mun kotimaa,
siellä valkolatva tuomi,
järven rannalla tuoksuva.
Ahon laidat armahimmat
mansikoista punertuu.
Ruusut siell’ on kaunihimmat
siell’ on kirkkahampi kuu.
Siellä äiti hymyhuulin
tuuti pientä kehdossa,
Siellä ensi kerran kuulin
lintuin laulun lehdossa.
Siellä myöskin ensikerran
lempi syttyi sydämeen.
Liekö ollut tahto Herran,
kun se päättyi kyyneliin.
Synnyinmaani heitin silloin
huolissani huokaillen.
Milloin taasen näen oi milloin...
Hei!
Kielitoimiston määritelmän mukaan yksityisyrittäjä on henkilö joka hoitaa omaa yksityisyritystä t. harjoittaa itsenäisesti ammattia. Yksinyrittäjä-hakusananalla ei löytynyt määritelmää.
Erona termien välillä saattaa olla se, että yksinyrittäjä tekee töitä yksin omassa yrityksessään, kun taas yksityisyrittäjällä voi olla palkattuja työntekijöitä, esimerkiksi apteekkari. Suomalaisessa asiasana- ja ontologiapalvelu Fintossa käytettävä asiasana on pelkkä yrittäjä.
www.finna.fi -haussa hakusanalla yksinyrittäjä tuli 374 osumaa, hakusanalla yksityisyrittäjä 2134.
Kirjassa Rapatessa roiskuu, nykysuomen sanaparsia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988 on muoto: Vaikka menis viimeisekki siemenperunat, joka on tallennettu Pelkosenniemeltä. 1993 on valmistunut Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Viimeiset siemenperunat. Tuotanko on Yleisradio, TV 1, Viihdetoimitus. Sanonta on kovin yleinen. Ennen peruna oli välttämätön ravintokasvi, jota kasvatettiin omassa pellossa. Aina oli jäätävä edellisen vuoden perunoita siemeneksi, jotta voitiin keväällä istuttaa uusi sato kasvamaan. Viimeiset siemenperunat olivat erittäin tärkeitä ja niiden menettäminen kohtalokasta.
Tärkeintä on lähteminen -sanonnan alkuperä ei selvinnyt. Jo Antero Vipunen Kalevalassa korostaa Väinämoiselle lähtemisen välttämättömyyttä laivaa...
Arabian Pitsi-astiasto ei ole enää yrityksen tuotannossa. Arabian sivuilla kerrotaan, että "mitään absoluuttista hintaahan tuotannosta poistuneella esineellä ei enää ole, vaan se määräytyy ja muuttuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan." Hinta-arvioita kannattaa kysellä mm. antiikkiliikkeistä.
http://www.arabia.fi/web/arabiawww.nsf/pages/50C7056DF87CDD76C2256BE600…
http://www.arabianmuseo.fi/web/museumarabia.nsf/pagesbyid/4E00CE0E21C8B…
