Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Sofi on länsisuomalainen kansanomainen muoto nimestä Sofia. Sofia on alun perin kreikkalainen nimi, joka tarkoittaa viisautta.
Pohjanmaalla nimestä on ollut käytössä muoto Soffi ja ortodokseilla puolestaan Sofii.
Alkuperäisessä muodossaan nimi on yleisesti tunnettu ja siitä on useita muunnelmia eri maissa. Esimerkiksi Englannissa nimestä käytetään muotoa Sophy, joka lausuttuna on aika samankaltainen Sofin kanssa. Virossa nimestä on käytössä ainakin muodot Viiu ja Sohvi.
Ks. Sofia-nimen merkityksestä myös aiemmat vastaukset
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=1ee96edf-99c…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3cb26155-a79…
Arvo riippu täysin kunnosta. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatima "Suomen rahat arviohintoineen 2005" mukaan Suomen 1915 10 penniä on noin 10 euron arvoinen jos se on täysin kulumaton. Muuten sen hinta pyöri noin parista eurosta alaspäin. Hintaesimerkkejä voi löytää www.huuto.net "osastokohtainen haku".
Yllä mainittua teosta voitte tiedustella kotiseudun kirjaston kautta.
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan mukaan, ikra on venäläinen termi, joka tarkoittaa "aito eli musta tai mustanharmaa kaviaari, arvostettu ja kallis herkku, joka on sampikalojen [...] mätiä".
Optisen alan ammattilainen tiesi kertoa, että sarvisankaiset silmälasit tarkoittaa silmälasikehyksiä, joiden aisa kiertyy pitkälle lasien käyttäjän korvan taakse. Tällaiset kehykset pysyvät parenmmin kantajansa päässä kuin tavalliset ja siksi lapsille tehdyt kehykset ovat usein tätä mallia. Nimitys sarvisangat tai sarvisankaiset silmälasit on asiantuntijan mukaan ollut vakiintuneessa käytössä pitkään. Hän arveli nimityksen sarvi viittaavan kehyksen aisan muotoon.
Suomen kansalaine tarvitsee Schengen alueella matkustaessaan koko matkan ajan voimassa olevan matkustusasiakirjan. Periaatteessa siis kotiinpaluupäivään asti voimassa oleva passi riittää. Kohdemaa saattaa vaatia asiakirjalle pidempää voimassaoloa ja pian vanhentumassa olevasta asiakirjasta voi olla haittaa esim. valuutanvaihdossa tai muussa virallisessa asioinnissa.
"Suomen kansalaisella täytyy yleensä olla mukana passi, kun hän poistuu Suomesta. Viranomainen ei yleensä tarkista matkustusasiakirjaa, kun liikut Schengen-maiden välillä. Sinun on kuitenkin pidettävä mukana voimassa olevaa kussakin jäsenmaassa hyväksyttyä matkustusasiakirjaa, eli passia tai uudenmallista henkilökorttia.
Huomaa, että kuljetusyhtiöt saattavat kuitenkin...
Oliver-nimi on tullut viime vuosikymmeninä erittäin suosituksi (tietoa yleisyydestä https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1). Suomalaisessa kalenterissa se on ollut 15.4. vuosina 1792-1796. Vuodesta 2005 nimipäivä on 29.5. (Vanhat kalenterit luettavissa osoitteessa (http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/index.html). Nimen alkuperästä on kolme teoriaa. Se voi olla lähtöisin myöhäislatinan sanasta olivarius 'oliivipuu', se voi olla keskieurooppalainen muoto Olavista tai todennäköisimmin se on muunnos muinaissaksalaisesta nimestä Alfher 'keijuvihollinen'. Muinaissaksalainen vaihtoehto on todennäköisin sen vuoksi, että Oliver oli Kaarle Suuren ylimyksiä ja hänen kollegojensa nimet olivat yleensä muinaissaksalaisia. LÄHTEET: ///Kustaa...
Suomen sukututkimusseuran kirjaston sivuilta löytyy seuraava tieto:
"Kirjaston ydinosa ovat sukututkimukset, jotka kiinnostavat myös lainaajia eniten. Sukututkijat ovat kiitettävästi lahjoittaneet kirjastolle julkaisujaan, mutta moni tutkimus jää edelleen vain tekijänsä tai tämän sukulaisten hyllyyn. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sukututkimukset löytyisivät keskitetysti ainakin yhdestä paikasta. Melko usein kirjastosta kysytään tutkimusta, joka on aikanaan nähty jonkun sukulaisen kokoelmissa. Joskus se löytyy meiltä, joskus ei. Viimeksi mainitussa tapauksessa joudutaan työ usein tekemään uudelleen."
Sinun kannattaisikin ottaa yhteyttä Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon. kirjasto@genealogia.fi
Kirjasto sijaitsee Kruununhaassa...
Nopeasti luettuna Henry Millerin teokset keskittyivät seksiin ja erotiikkaan. Naiset olivat kohteita, usein prostituoituja, mutta myös suuria rakkauksia. Kirjoja voi tietenkin tulkita monella tapaa. Kun alat tutustua Henry Millerin naiskuvaan, voisit aloittaa tutustumalla elämäkertateoksiin.
Esimerkiksi teoksissa:
Dearborn, Mary V. : Henry Miller - mailman onnellisin mies (Helsinki, 2002) ja Elämäkerrassa Ferguson, Robert : Henry Miller (Jyvaskylä, 1991). Kuvataan sekä kirjojen syntytaustaa että Millerin henkilökohtaista elämää. MM. naissuhteita. Jälkimmäisen kirjan alussa esitellään mm. feministisen kirjallisuuskoulukunnan osoittamaa kritiikkiä.
Voi olla monia eri käsityksiä siitä, mistä Millerin lukeminen kannattaisi aloittaa. Varmin...
Kiusaus -sana käyttö suomenkielisissä ruokien nimissä juontanee alkunsa ruotsin sanasta 'frestelse', jonka suomenkielisinä käännöksinä voidaan käyttää sanoja 'kiusaus, viettelys, houkutus'(Studia: suomi-ruosti-suomi, Weilin + Göös, 1997), esim. Janssons frestelse = janssonin kiusaus.
Ruokaa, keittoaitoa tai gastronomiaa ja sen historiaa käsittelevistä kirjoista ei varmistusta em. oletukselle kuitenkaan löytynyt.
'Janssonin kiusauksen' historiasta löytyy monipuolista tietoa Tekniikan viestintä Rahola Oy:n ylläpitämästä ruokasanastosta, johon pääset seuraavasta linkistä http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/ij.html
Tieliikennelain mukaan
"kuljettajan ja matkustajan on ajon aikana käytettävä istuinpaikalle asennettua turvavyötä tai heidän liikkumistaan estävää muuta turvalaitetta".
Liikenneturvan sivuston mukaan:
"Alle 15-vuotiaan turvavyön tai -laitteen käytöstä on vastuussa samassa autossa matkustavan lapsen holhooja tai huoltaja. Muulloin auton kuljettaja vastaa tällaisten matkustajien turvavyön käytöstä."
Maallikkotulkinnan mukaan 15 vuotta täyttäneet, terveet matkustajat vastaavat itse turvavyön käytöstään. Laki määrää kuitenkin esim. ilmoittamaan turvavyön käyttövelvollisuudesta linja-autossa.
Tieliikennelaissa sanotaan:
"ajoneuvon ovea ei saa avata eikä ajoneuvoon nousta, siitä poistua taikka sitä kuormata tai sen kuormaa purkaa siten, että...
Veijo Riistama ja Esa Jyrkkiö kirjoittavat kirjassaan Operatiivinen laskentatoimi seuraavasti: "Palveluyrityksen kannattavuuden keskeisiä tekijöitä ovat riittävä asiakasmäärä ja palvelukapasiteetin riittävän korkea toimintasuhde (käyttöaste). Laskentatoimen tehtävänä onkin suoritekohtaisen kannattavuuden ohella selvittää asiakas- ja asiakasryhmäkohtainen kannattavuus."
Käyttöasteen laskeminen ei mitä ilmeisimmin ole kaavalla ilmaistavissa, joten sinun kannattaa hakea opastusta alan kirjallisuudesta. Vaikkapa em. Riistaman ja Jyrkkiön kirjasta tai jostain muusta vastaavasta. Käytä hakusanoina yritykset ja laskentatoimi kun etsit aineistoa lähikirjastosi tietokannasta / -kannoista.
Lähes kaikissa kirjastoissa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. Kopiontimahdollisuudet Helsingin kaupunginkirjastossa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet
Kopioiden hinta Helmet-kirjastoissa 0,30 €, paitsi Vantaa 0,40 €. Maksut löytyvät Helmet-haun ohjeista http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tiedonlähteistämme ei valitettavasti löydy suomalaisen RÄÄVELI-nimen merkitystä.
Tallinaa tarkoittavasta Rääveli-nimestä löytyy tietoa seuraavasta blogista.
http://sana-analyysi.blogspot.fi/2009_05_01_archive.html
Blogissa mainitaan Lennart Meri ja
Lennart Meren kirjassa Hopeanvalkea pohditaan Tallinan vanhoja nimiä sivulta 398 alkaen.
Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta.
Sekä haveri että haaveri pohjautuvat ruotsin sanaan haveri. Alunperin myös haaksirikkoa ja merellä tapahtunutta onnettomuutta nimitettiin haaveriksi (suomen kirjakielessä sana on ensi kertaa mainittu Albin Stjerncreutzin vuonna 1863 ilmestyneessä merisanakirjassa), mutta sanan alettua merkitä pikku onnettomuutta tai vahinkoa yleisemminkin on siirrytty käyttämään muotoa haveri.
Haveri-sana juontuu alasaksan ja ranskan kautta italian sanaan avaria, joka tarkoitti merimatkasta koituvia kaikenlaisia lisäkustannuksia, myöhemmin etenkin merillä tapahtuneesta onnettomuudesta aiheutuneita kuluja. Tämän sanan on selitetty perustuvan arabian vahinkoja merkitsevään sanaan 'awār'. 'Awārīja' tarkoitti vahingoittunutta omaisuutta.
Haverin alussa oleva h...
Emme ole löytäneet nöösi-sanan alkuperästä mitään tietoa. Arvelusi siitä, että se juontaisi juurensa englannin newsie-sanasta kuulostaa kyllä hyvin järkeenkäyvältä. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskuksesta http://www.kotus.fi/ .
Ulkoasiainministeriön sivuilta löytyi seuraavanlaista tietoa:
Norjassa koulu aloitetaan kuusivuotiaana. Peruskoulu kestää kymmenen vuotta. Lukio on kolmivuotinen ja jakautuu kolmeen opiskeluihin valmistavaan (studieforberedende) linjaan ja yhdeksään ammattiin valmistavaan (yrkesforberedende) linjaan. Opiskeluihin valmistavat linjat vastaavat karkeasti Suomen lukiota valinnaisine aineineen ja ammattiin valmistavat linjat Suomen ammattikouluja.
Lukuvuosi alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy juhannuksena. Sekä joululoma että pääsiäisloma ovat norjalaisissa kouluissa lähes kahden viikon mittaisia.
Norjan menestys PISA-tutkimuksessa on ollut varsin kehno. Suomen menestystä onkin ihailtu ja Suomen mallia käyty tarkastelemassa usean toimijan...
Keräilijän oppaassa Suomen rahat arviohintoineen (2002) ilmoitetaan tämän juhlarahan arviohinnaksi 10-12 euroa sen kunnosta riippuen. Teoksessa korostetaan, että arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Vuoden 2006 Standard Catalog of World Coins –teoksessa ilmoitetaan juhlarahan hinnaksi 3-7 euroa kunnosta riippuen. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Laturin sähkönkulutus on erittäin vähäistä, n. 1 W. Lisätietoja: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus http://www.sahkoturva.info/sahkon_kaytto_kotona/kodin_elektroniikkalait…
Kuningaskuluttaja-ohjelma http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2490
Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska veteraaneja ei ole erikseen luetteloitu sotien mukaan. Joulukuussa 2019 Suomen Sotaveteraaniliiton tiedottoja Ariela Säkkinen on arvioinut talvisodan veteraanien määräksi noin 1300. Yhteensä rintamalisän saajia oli tuolloin 8500. Vuoden 2021 alussa veteraanien määrä oli enää 6000.
Talvisodan veteraaneihin sisältyvät arviossa myös myöhemmässä vaiheessa palvelukseen astuneet. Luku riippuu myös siitä miten alusta asti mukana ollut määritellään.
Lähteitä:
https://veteraanit.fi/ukk/
https://www.mantsalanuutiset.fi/paikalliset/1212395
https://www.verkkouutiset.fi/veteraaneja-on-taas-2500-vahemman-kosketta…
