Runon nimi on Kevätkukkien kilpailu, ja sen on kirjoittanut Anna-Mari Kaskinen. Runo löytyy kokonaisuudessaan teoksesta:
Kaskinen, Anna-Mari: Runometsä : kauneimmat lastenrunot. Kirjapaja 2004 (s. 61)
Navetan juhla -niminen runo löytyy teoksesta Kotiaapinen (toim. Martti Haavio, Aili Konttinen, Ohto Oksala, WSOY, 1937). Suositusta aapisesta on otettu 23 painosta, viimeisin vuonna 1981. Runo on lisäksi ainakin samojen tekijöiden teoksessa Iloinen aapinen (vuodelta 1933), viimeisin 15. painos on vuodelta 2004.
Navetan juhla menee näin:
Tässä kiehuu tee.
Härkä hymyilee.
Suuta nuoleksii.
Lehmä emännällä
hiki helmeilee.
Pikku vasa tuttisuu,
killisilmä, tähtipää
huutaa mää
ja huutaa möö.
Martti Haavion satu Tiina Tonttutyttö on useassa satukirjassa, mm. näissä:
Suomalaisten satujen helmiä 2 , Kirjapaja, 2001
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja , WSOY, 1999
Pieni aarreaitta 2 , WSOY, 1992
Tiitiäinen, metsäläinen--suomalaisia satuja...
”I did it my way” toistuu laulussa ”My Way”. Suomeksi laulun nimi on ”Minun tieni”. Suomenkieliset sanat löytyvät mm. nuottijulkaisuista "Uusi kultainen laulukirja","Laulufiilis" ja "Suuri toivelaulukirja",osa 9. Kappaleen ovat levyttäneet suomeksi ainakin Tapio Heinonen, Arja Koriseva, Eino Grön, Pentti Hietanen ja Kari Vepsä. Laulun englanninkielisen sanoituksen teki Paul Anka. Säveltäjät olivat ranskalaiset Claude Francois ja Jacques Revaux. Tunnetuin esittäjä on Frank Sinatra.
Lähteet: Kari,Virpi: Uusi kultainen laulukirja", Helsinki: Kirjapaja 2000, Laulufiilis, Helsinki: L-Kustannus, 2005, Suuri toivelaulukirja: 9 Helsinki: Suuri suomalainen kirjakerho, 1995
Suosittelen tutustumista painettuun, vuosittain ilmestyvään Taidepörssiin, joka sisältää huutokauppojen hintatietoja taiteilijoiden teoksista. Taidepörssi on ilmestynyt vuodesta 1985 lähtien.
Vuoden 1994 Taidepörssistä käy ilmi, että Särestöniemen öljymaalauksen "Lapin kylä jää tekojärven alle" lähtöhinta (Oy Arvohuutokaupat Hörhammer Värdeauktioner Ab lokakuu 1989) oli 170 000 mk, myyntihinta 370 000 mk ja nykyarvo 434 031 (vuonna 1994).
Samaisen Taidepörssin mukaan yli 200 000 mk myyntihinnan ovat ylittäneet seuraavat öljymaalaukset:
- Stalin galaktisessa ajantajussa signeerattu 1971 (255 000 mk) myyty helmikuu 1989
- Iltarusko Kiimauomalla 1979 (260 000 mk) myyty maaliskuu 1989
- Keritsijä 1966 (230 000 mk) myyty maaliskuu 1989
-...
Tuomas Kangasniemen artikkeli Rikosmyytti elää yhä: todellisuudessa rahan tuhoaminen on täysin laillista (Tekniikka & talous 30.9.2009, päiv.12.10.2010) http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/rikosmyytti+elaa+yha+todellisuude… käsittelee tätä aihetta. Suomen Pankin lakimies Pekka Somerkosken mukaan ”laillisesti omistettujen ja omassa hallinnassa olevien seteleiden polttamisesta ei ole rangaistuskäytäntöä, joka olisi tiedossani”.
Tämän mukaan rangaistuksia setelien tuhoamisesta ei ole koskaan aiemminkaan säädetty eikä asiaan liittyviä kannanottoja, jotka sitoisivat poliisi- ja syyttäjäviranomaisia tai tuomioistuimia, ole Somerkosken mukaan mistään saatavissa.
Sen sijaan Somerkoski muistuttaa, että Suomen Pankki pitää rahan tahallista...
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) Katri-nimestä kerrotaan seuraavasti: Nimipäivä on 25.11. ja suomalaisessa almanakassa nimi on ollut v. 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83. Nimi on lyhentymä Katariinan muunnoksesta Katriina, joka sekin on käynyt almanakassa 1890-1907 ja palautettu 2000.
Ensimmäisiä Katriksi kastettuja lienevät Hildur Katri Järnefelt (s. 1875) ja Katri Bergholm, o.s. Ignatius (s. 1875). Kerrotaan, että he ovat saaneet nimensä J. J. Wecksellin historiallisen näytelmän Daniel Hjortin (1862) Katrin mukaan. Katri on ollut Katariina-rypään suosituimpia nimiä, virallisena nimenä se on ollut runsaassa käytössä yli sata vuotta, erityisesti 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Sitten se taas yleistyi...
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Saunatonttu. Runo löytyy teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. Samoin runo löytyy vanhasta Larin-Kyöstin teoksesta Tarutarha (lapsille laatinut Larin-Kyösti, 1918). Teoksien saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta...
Hymni Sua kohti, Herrani, joka on nykyisen virsikirjan virsi numero 396 Käyn kohti sinua, löytyy useista eri nuottikokoelmista, esim.:
Virsihelmiä / Liisa Aroheimo-Marvia, Sini Rautavaara
Julktiedot Helsinki : WSOY, 2006
Suuri toivelaulukirja. 2 / Toimittanut Aapeli Vuoristo ; Kuvitus Marja Arvola, Satu Ilta
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus, 2005
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen
Julktiedot Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Taustatietoja virrestä löytyy virsikirjan verkkoversiosta, http://evl.fi/virsikirja.nsf , virsi 396 http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/49bfa5ce4…
Sen ensimmäinen versio on hyväksytty virsikirjaan ennen vuotta 1920.
Nykysuomen sanakirja (1996) määrittelee kauhun: ”Voimakas pelko, pelonomainen vastenmielisyys, kammo, kauhistus”.
Kauhu voi olla ulkoa päin tulevaa fyysistä ja psyykkistä pelkoa ja kauhua (terror) tai sisältäpäin tulevaa, moraalisesti kauhistuttavaa, metafyysistä kauhun tunnetta (horror). Tuntemattoman pelko on keskeinen osa kauhun tunteesta, jota kauhutarinat herättävät. ”Kun turvallisen arkirealismin rajat järkkyvät, olemme kauhun alueella”, kirjoittaa Matti Savolainen teoksessa Haamulinnan perillisiä (toim Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen, Helsinki 1992).
Kauhutarinoiden elementtejä ovat ihmisen ja luonnon pimeä puolen kuvaaminen, kaaos, irrationaalisuus, selittämättömät yliluonnolliset ilmiöt, yliluonnolliset olennot ja...
"Mr Beveridge's maggot" on vanhojen tanssien harrastajien suosima englantilainen tanssisävelmä, johon Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy vain nokkahuilunuotinnos kokoelmasta "The complete Scottish & English country dance master for recorders. Part one : The spring garden". Netissä on kuitenkin saatavilla "Pride and prejudice" -fanien keskustelu- ja informaatio sivuilla (http://www.pemberley.com) helppo pianonuotinnos osoitteessa:
http://www.pemberley.com/images/maggot1.gif
ja hieman haasteellisempi:
http://www.pemberley.com/images/maggot2.gif
Mahdollisesti niissä nuottikokoelmissa, joissa on kyseisen tv-sarjan musiikkia, "Mr. Beveridge's maggot" esiintyy jollain toisella nimellä. Tämän voi todeta vain itse nuottia...
Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että heidän kokoelmistaan löytyy tietoa asiasta. "The Oxford Companion to Sports & Games" kirjan mukaan ensimmäinen maininta tulosmaininta on Oxfordissa vuonna 1850 juostusta kisasta. Kisa juostiin maastojuoksuna, joten on mahdollista, että radalla on ollut vesieste aivan samoin kuin hevosten maastoradoilla. Suomen Urheilukirjaston yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Irlantilainen siunaus on myös uuden virsikirjan viimeisenä virtenä nro 979
https://virsikirja.fi/virsi-979-tulkoon-tie-sinua-vastaan/
(Vastausta päivitetty 2.3.2023)
Luka-nimen merkityksestä on kyselty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palstalla. Vastauksia voit katsella Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakulaatikkoon: Luka*
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi käydä katsomassa nimen yleisyyttä Suomessa:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Ruotsalaiseen almanakkaan (18.10.) nimi Lukas on otettu v. 2005. Suomalaisessa almanakassa nimi on ollut: 18.10.1326-1905, 17.10.1918-28. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005). Kustaa Vilkunan Suuressa nimipäiväkalenterissa (Otava, 1969) kerrotaan Luukas-nimestä ja sen muunnoksista s. 275-276. Kirjassa mainitaan Novgorodin piispa Luka (1036-1059).
Yliopiston...
Mikkelin kaupunginkirjaston luettelosta löytyvät hakusanoilla kirjaimet ja kirjaimistot esim. seuraavat teokset, joissa on kuvia ja tietoa vanhoista kirjainmalleista (esim. fraktuurasta):
Eriksson, Olof: Graafisen tyylin perusteet, 1974
Graafinen tietokirja, 1960
Stiebner, Erhardt D.: Alphabete, 1984
Kalligrafiaa käsittelevissä teoksissa on sekä kuvia vanhoista kirjaimista että niiden piirustusohjeita, esim.
Mehigan, Janet: The Illumination for calligraphy, 2001
Seligman, Patricia: The Illuminated alphabet, 2000
Shaw, Henry: Alphabets and numbers of the middle ages, 1995
Toni Edelmann on julkaissut 2CD:n boksin Armaan läheisyys - Nähe des Geliebtes, jolta tuo laulukin löytyy Edelmannin itsensä tulkitsemana ja siis saksan kielellä. Esim. pääkaupunkiseudun kirjastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2137793?lang=fin
Hilkka-nimen lähtökohta on naisen päähinettä tarkoittava sana hilkka. Kerrotaan, että Jalmari Finnen sisar Hilja luki lapsena veljensä kanssa innokkaasti Punahilkka-satua ja häntä alettiin sitten kutsua Hilkaksi. Myohemmin hän muutti nimensä ihan virallisestikin Hilkaksi. Hiljoja on erityisesti Itä-Suomessa kutsuttu Hilkoiksi. Hilja nimi on suomennos latinalaisesta nimestä Placidia, joka tarkoittaa tasaista, hiljaista.
Vilho on suomalainen kutsumamuoto nimestä Vilhelm. Vilhelm-nimi on ollut keskiajalta lähtien suosittu saksalainen miehennimi. Nimi tarkoittaa lujatahtoista kypäränkantajaa ( muinaissaksan wille=tahto ja helm= suoja, kypärä). Nimestä on runsaasti erikielisiä muunnoksia.
Lähde Pentti lempiäinen suuri etunimikirja
