Sari Hartosen kirja Sää ympäri vuoden (Kirjapaja 2008) tuntee termit sumu ja utu. Sumussa näkyvyys on alle yhden kilometrin ja ilman suhteellinen kosteus yli 90 prosenttia. Sumu on väriltään valkoista tai vaaleanharmaata. Udussa näkyvyys on 1-10 kilometriä ja ilman suhteellinen kosteus vähintään 70 prosenttia. Utu on väriltään vaaleanharmaata. Usvalle ei ole meteorologista määritelmää. Useimmiten sillä tarkoitetaan pintasumua tai utua.
Laskiaispulla on peräisin keskiajalta Saksasta 1600-luvulta paastonaikaan kuuluvana ruokana. Tuolloin pulla ruskistettiin voissa ja höystettiin rusinoilla ja korinteilla. Mantelimassainen pulla tuli tutuksi Ruotsissa 1700-luvulla. Suomessa laskiaispullaan tutustuttiin 1900-luvun alkupuoliskolla ja...
1. Serge ja Anne Golonin kirjoittamassa "Angelika"-sarjassa on ilmestynyt yhteensä 12 kirjaa. Seuraavassa listassa on sarjan kaikki kirjat ilmestymisjärjestyksessä; suluissa on kirjan alkuperäinen ranskalainen ilmestymisvuosi.
- Angelika, 1960 (ilmestyi kahdessa osassa 1957 ja 1958)
- Angelika ja kuningas, 1961 (1959)
- Angelika ja sulttaani, 1962 (1960)
- Angelika kapinoi, 1963 (1961)
- Angelika ja rakkaus, 1964 (1961)
- Kreivitär Angelika, 1967 (1964)
- Angelikan kiusaus, 1969 (1966)
- Angelika ja demoni, 1972 (1972)
- Angelika ja varjojen salaliitto, 1976 (1976)
- Angelika uhmaa kohtaloa, 1981 (1980)
- Angelika ja toiveiden tie, 1984 (1984)
- Angelikan voitto, 1986 (1985)
2. Serge ja Anne Golonin tuotantoon kuuluu sarjan ohella myös...
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
Niina on suomalainen muunnos venäläisperäisestä nimestä Nina, joka on muunnos nimistä Annina ja Anninka, jotka puolestaan ovat Anna-nimen hellittelymuotoja. Anna-nimen lähtökohtana on hepreankielinen nimi Hannah, joka tarkoittaa armoa.
Toisaalta Nina (suomalaistettuna Niina) gruusialaisperäinen nimi, joka pohjautuu Niniven kaupungin kreikkalaiseen nimeen Ninos, assyrian Ninua, Nina.
Läntisessä kristikunnassa Niinaa on pidetty mm. Antonia- ja Christiane -nimisten pyhimysten nimien lyhentymänä.
Niina-nimi tuli Suomessa suosituksi 1970-luvulla. Almanakkaan se otettiin 1973. Nimipäivää Niinat viettävät 26.10.
Ajan tasalla olevat tilastot nimien määrästä saa Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/...
Eveliina eri muotoineen on yleensä katsottu Eeva-nimen johdannaiseksi. Siksi myös Suomen nimipäiväkalenterissa Eevalla ja Eveliinalla on yhteinen nimipäivä. Muissa kielissä tunnettuja saman nimen rinnakkaismuotoja ovat olleet mm. Eveline ja Evelyn. On myös esitetty ajatus, että nimi Evelina olisi kehittynyt kelttiläisestä nimestä Aibhlin, joka tarkoittaa ystävällistä ja herttaista. Tai muunnos muinaisgermaanisesta Aveline-nimestä, joka on ollut hellittelymuoto Avi-nimestä ja tarkoittanut pähkinäpuuta.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Pentti Lempiäinen : Suuri nimipäiväkirja
Monikielinen väestötieteen sanakirja (Suomi - first edition 1962), verkossa (http://fi-i.demopaedia.org/wiki/Etusivu) määrittelee näin: Vanhemmat ja heidän lapsensa muodostavat yhdessä biologisen perheen 1. Veljistä 2 ja sisarista 3 käytetään yhteisnimitystä sisarukset 4. Mikäli lapsilla vain toinen vanhemmista on yhteinen, he ovat toisilleen velipuolia 5 ja sisarpuolia. Myös perintökaaressa katsotaan, että sisar- ja velipuolia toisilleen ovat sekä eri isän että eri äidin lapset riippumatta siitä, kumpi vanhemmista on yhteinen. www.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Kalle Isokallio on kolumnisti ja kirjailija ja entinen yritysjohtaja. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1996. Kuka kukin on -kirjasta käy ilmi, että hän on syntynyt 13.5.1948 Helsingissä. Puoliso on Ammi Tiivola, ja heillä on yksi tytär. Lisää henkilötietoja hänestä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio .
Siellä on kerrottu hänen urastaan Nokiassa, jonka toimitusjohtajana hän toimi ja jäi siitä toimesta eläkkeelle. Ennen sitä hän työskenteli pari vuotta Wärtsilässä, vuosina 1974-1981 IBM:llä, ja Nokian palvelukseen Isokallio tuli vuonna 1981.
Kirjailijatietoja löytyy Kirjasampo-palvelusta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176019403641 sekä Tammen sivulta: http://www.tammi.fi/...
Elina Karjalaisen Ilmapallossa -runo (alkaa sanoilla "Ilmapallon korista..") löytyy kirjasta Taivastelija. Kirjan sekä siis runon julkaisuvuosi on 1986.
Kysymiäsi kahta muuta runoa emme ole onnistuneet löytämään painetuista lähteistä.
Elefantti -runo puolestaan löytyy ainakin Taikurin hatun lorupankki -blogin sivuilta, ilman tekijätietoja: http://lorupankki.blogspot.com/2008_06_01_archive.html
Runojen hakemiseen ei ole olemassa tuollaista kuvaamasi palvelua, ikävä kyllä! Kirjastossa käytämme hakemiseen erilaisia hakuteoksia kuten Pikku Pegasosta sekä Mervi Kosken toimittamia Lastenrunojen hakemistoa 1 ja 2. Ainoastaan käännösrunoista on olemassa tietokanta, Linkki maailman runouteen, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tuulia on suomalainen nimi, joka ilmeisesti pohjautuu nimiin Tuulikki ja Tuuli. Kaikkien näiden nimien taustalla on yleiskielinen sana tuuli. Almanakkaan Tuulia otettiin vuonna 1950. (Lähde: Saarikalle ja Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007)
Kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, koska kolikkojen arvot määräytyvät erityisesti niiden kunnon perusteella. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan tällaisen kolikon hinnaksi 1 euro, jos se on virheetön. Toisessa raha-arviokirjassa Standard Catalog of World Coins 2007 tällaisen kolikon hinnaksi annetaan 0,10-1,25 euroa.
Lisätietoa saa Suomen Numismaatikkoliiton internet-sivuilta osoitteesta http://www.numismaatikko.fi Näillä sivuilla on esim. tietoja tulevista huutokaupoista, keskustelupalsta, yhteystietoja ja linkkejä muille alan internet-sivuille.
Nallerunoja ja lasten karhuaiheisia runoja löytyi ilmottamiesi
Tittamari Marttisen Nappisilmänallet ja Leevi ja nalle sekä Kaarina Helakisan
Nalle Kalle -runojen lisäksi muun muassa:
Milne, A.A. Kuninkaan aamiainen. A.A. Milnen kauneimpia runoja,
Nalle Puh. Sininen lorukirja.
Laulajainen, Leena: Satulintu lentää -kokoelmasta löytyivät runot: Nallen matkalaulu, Valkoisen karhun tähtilaulu ja Valkoisen karhun lyhtylaulu.
Lasten runoäänikirjasssa on Kaarina Helakisan runo Karhu, jolla oli knalli.
Pikku pegasos- antologiassa on Aale Tynnin runo Karhunpenikka.Martti Haavion saturunoelma Kolme karhua on itsenäinen kuvakirja
Vuoden 1866 10 pennin arvo vaihtelee sen mukaan, missä kunnossa kolikko on.
2€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä.
6€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
45€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
250€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, sen arvoa ei ole määritelty ja se kuuluu harvinaisiin rahoihin. Tällöin kolikon arvo on korkeampi.
Jos rahassa ei ole normaali vuosiluku (1866), vaan viimeinen "6" on stanssattu...
Ota yhteyttä Kymen vaalipiirilautakuntaan, jonka tehtäviin kuuluu mm. laskea vaalien tulos vaalipiirinsä alueella.
Kymen vaalipiirilautakunta
Kanslia:
postiosoite: PL 301, 45101 Kouvola
käyntiosoite: Salpausselänkatu 22, Kouvola
puhelin: 040 740 0907
telefax: 05 311 9110
Puheenjohtaja: Aila Potinkara, puh. 0400 657 713; aila.potinkara@aststo.fi
Sihteeri: Mika Viskari, puh. 040 590 3652; mika.viskari@luukku.com
Lue tietoa vaaleista oikeusministeriön vaalisivulta: http://vaalit.fi/index.htm
Tämän sanonnan alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa. Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja" (Otava, v. 1993) todetaan vain, että "hauki on kala" on itsestään selvä hokema.
Hei,
Vanhan rahan arvon määrittäminen sitä näkemättä on aina vaikeaa ja vähän riskialtistakin. Esimerkiksi setelin kohdalla rahan kunnon ja yleisyyden lisäksi sen arvoon saattavat joissain tapauksissa vaikuttaa esimerkiksi setelissä olevat nimikirjoitusyhdistelmät, vesileiman asento, mahdolliset painovirheet… jne.
Tavanomainen 100 markan seteli vuodelta 1957 on huippukuntoisena (=uuden veroisena) noin 15-20 euron arvoinen, kuluneena kappaleena muutaman euron. Jos kyseessä on ns. tähtiseteli, jossa numeron yhteydessä on tähtimerkki, on rahan arvo huippukuntoisena noin 100 euroa.
Tähtisetelit olivat seteleitä, joita käytettiin korvaamaan setelipainatuksessa syntyneet vialliset setelit. Setelinipussahan setelit ovat numerojärjestyksessä. Kun...
Anu on lyhennelmä nimestä Anna. Anna on kreikkalainen muoto hebrealaisesta sanasta hannah, joka merkitsee armoa.
Neitsyt Marian äidin nimi oli Anna.
Anna on kristikunnan eniten käytettyjä nimiä ja siitä on kymmenittäin muunnoksia. Anu on nimen karjalainen muunnos.
Uskonnonhistoriassa Anu -nimellä on aivan toinen merkitys: Anu oli muinaisten babylonialaisten taivaan, myrskyjen ja aaltojen jumala.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja,WSOY 1999
Päähineiden käyttö on kulttuuri- ja tapahistoriaa. Eri aikakausina, eri konteksteissa ja eri yhteiskuntaluokissa hatut ja päähineet ovat merkinneet eri asioita.
Päähineen käyttöä on perusteltu paitsi tyylikeinona (esim. asustehatut, pukeutumisetiketti) myös suojakeinona (mm. talvipakkanen, peltotyöt) ja uskonnollisilla syillä (mm. hijab, kipa). Suomessa hatun riisuminen on historiallisesti ollut ennen kaikkea kunnioituksen ele: miehet riisuvat hattunsa astuessaan kirkkoon, taloon tai ruokapöytään. Naisilla päähinekäytäntö on ollut erilainen, ja esimerkiksi koristehattuja on suvaittu kirkossakin.
Nykyään, kun Euroopassa ei ole enää olemassa niin selviä ”miesten” ja ”naisten” pukeutumis- ja käyttäymisetikettejä, myös päähineen riisumista...
Amélie on ranskalainen muoto nimestä Amalia, joka taas on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä ”amal” (työ, taistelutyö). Nimipäivää vietetää 19.5. Lisätietoa löytyy kirjoista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Satu on todellisen elämän rajat ylittävä mielikuvitukseen vetoava kertomus. Sadun henkilöt, paikat ja tapahtuma-aika ovat yleensä epämääräisiä. Niitä ei siis kerrota totena. Sadut kuuluvat pääasiassa lastenkirjallisuuteen. Vanhimmat kansansadut ovat yli 40000 vuotta vanhoja. Muita satutyyppejä ovat mm. ihmesadut (sisältävät yliluonnollisia aineksia), legendasadut ja novellisadut. Kansansadun perinteen pohjalta syntynyt taidesatu (tarkoitettu alun perin aikuisille) välitti elämänkatsomuksellisia, eettisiä tai moraalisia näkemyksiä. (Lähteet: Mattila, Pekka: Kirjallisuuden tutkimuksen avainsanoja, Kirjayhtymä 1984; Facta 2001, WSOY)
Fantasia-sana viittaa mielikuvitukselliseen, ihmeelliseen, johonkin, joka ylittää arkitodellisuuden....
Helsingin nimikkoeläin on orava ja nimikkokasvi on vaahtera. Nimikkoeläin ja -kasvi valittiin vuonna 1996 Suomen kuntaliiton aloitteesta järjestetyssä kansanäänestyksessä. Nimikkolajien valinnan vahvisti Helsingin kaupunginhallitus. Tiedot löytyivät sivulta http://www.hel.fi/wps/portal/Ymparistokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE… .
