Esim. seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" (Suomen numismaattinen yhdistys 1999) tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" (Rahaliike Holmasto 1999). Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Tekemällä tiedonhaun asiasanalla rahat, saatte viitteitä rahoja käsittelevistä teoksista.
Urho Kekkosen käyttämät nimimerkit ja salanimet:
Homo Ludens
Laaksonen, K.Y.
Laaksonen, R.Y.
Liimatainen
Peitsi, Pekka (osin yhteisnimimerkki Wolf H. Halstin ja Kaarlo Ilmari Turjan kanssa)
Suomalainen, Mies
Tampio, Olli
U.K.
Veljenpoika
Lähdeteos: Maija Hirvonen: Salanimet ja nimimerkit, BTJ Kirjastopalvelu (2000), kirjassa mainitaan myös missä lehdissä ja milloin nimimerkkejä on käytetty.
Vuoden 1992 ortodoksisen kalenterissa kerrotaan, että "kalenteri pohjautuu kirkon vanhaan perinteeseen, jonka mukaan vuoden jokainen päivä on omistettu jonkun pyhän ihmisen muistolle. Ortodoksisen perinteen mukaan lapselle annetaan vain yksi ristimänimi. Se valitaan sellaisen pyhän ihmisen mukaan, jota muistellaan lähellä lapsen omaa syntymäpäivää, tai sellaisen pyhän mukaan, joka on perheessä läheinen ja rakas."
Johanneksilla (Juha, Juhana, Juhani, Juho, Jukka) on 25 eri nimipäivää: 7.1., 15.1., 27.1., 30.1., 31.1., 24.2., 30.3., 18.4., 19.4., 8.5., 25.5., 29.5., 2.6., 24.6., 28.6., 21.7., 29.8., 30.8., 2.9., 7.9., 23.9., 26.9., 12.11., 13.11., 4.12. "Nimipäivää vietetään ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu."...
Nimi Ilkka on ollut kalenterissa vuodesta 1929. Ilkan nimipäivä on 16.3. Kyseessä on vanha suomalainen nimi. Ensimmäinen historiassa tunnettu Ilkka on kuuluisa nuijasodan pohjalaispäällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkka, joka kuoli 1597.
Kun on tutkittu miten suosittu nimi Ilkka on alle 15-vuotiailla pojilla, on tilanne lähihistoriassa ollut seuraava: Vuonna 1975 35. sijalla ja vuonna 1984 44. sijalla.
Väestörekisterikeskuksen tilastotiedon mukaan nimi Ilkka oli erittäin suosittu 1940 - 1959 syntyneiden poikien joukossa. Tällöin 6604 poikaa sai nimeksi Ilkka. Vuosina 2000 - 2005 nimi Ilkka annettiin 211 pojalle.
Lähteet :
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
https://192.49.222.187/...
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää....
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella.
Käytännössä riittää, että takaaja (joka yleensä on lapsen jompi kumpi vanhempi) esittää oman henkilöllisyystodistuksensa ja lapsen Kela-kortin.
Lapselle voidaan tehdä oma kirjastokortti heti kun hänellä on henkilötunnus. Mitään varsinaista ikärajaa ei ainakaan pääkaupunkiseudulla ole käytössä. Lapsen vanhemmat voivat itse päättää, milloin heidän mielestään on sopiva aika hankkia lapselle kirjastokortti.
Suomalaisten sukunimien alkuperiä ja merkityksiä löytyy sukunimikirjoista. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) lienee laajin esitys niistä. Vanhempia teoksia ovat ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ja Mikkosen ja Paikkalan ”Suomalaiset sukunimet” (Weilin+Göös, 1993). Ulkomaalaisten nimien alkuperiä löytyy Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://surnames.behindthename.com.
Välttämättä kaikkien sukunimien alkuperiä ei kirjoista löydy, mutta yleisimmät sukunimet lienee otettu mukaan aika kattavasti. Kirjojen selityksiin kannattaa suhtautua riittävällä varauksella, koska ne saattavat olla välillä vain arveluita. Sukunimillä voi olla myös useita eri alkuperiä, joten kirjojen selityksiä ei voi ihan...
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 4-5) Aadamilla ja Eevalla oli useita lapsia. Ensin syntyivät Kain ja Abel. Aadam ja Eeva olivat elossa silloin, kun Kain tappoi Abelin, sillä heidän kolmas lapsensa Set syntyi vasta veljessurman jälkeen. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Aadam eli Setin syntymän jälkeen vielä 800 vuotta, jona aikana hänelle syntyi lisää poikia ja myös tyttäriä.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/GEN.4/1.-Mooseksen-kirja-4
Helsingin kaupunginkirjasto on löytänyt vastauksen kysymykseen "Mistä löytyy Suomen pisin maantiesuora ja miten pitkä se on" Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä/Torsti vastaa palstalta 1.10.2006. Tiehallinnon mukaan pisin viivasuora pätkä Suomessa maanteillä sijaitsee valtatiellä kahdeksan, Vaasan tiepiirissä, välillä Kaskinen-Närpiö-Ylimarkku. Tällä tiellä on suora, jonka pituus on melkein 20 kilometriä, tarkemmin 19,365 kilometriä. Tämä suora on kirjaimellisesti viivottimella vedetty. Epävirallisen tiedon mukaan Ii:n suora on 9 kilometriä.
Teoksesta Suomalaista urheilurunoa (toim. Suomela 1958) löytyy runo Pyörälleni /Klaus U. Suomela
Kokoelmasta “Olympia”, 1920), joka alkaa säkeellä
Ny eespäin, ratsuni rautainen,
koin kesäisen kimmeltäissä!
Sinä ystävä yhtä uskollinen
niin myötä- kuin vastamäissä!
Käykö myös laululyriikka? Nämä kaksi muistuivat mieleen:
Ajetaan tandemilla (säv. Leo Friman, san. Heikki Harma)
Kertosäe menee näin:
"Ajetaan me tandemilla,
melutaan ja syljeskellään.
Kotikylän tanhumilla,
kysellään missä häät pidetään."
Einarin polkupyörä (säv. ja san. Juice Leskinen)
"Einari, hän polkupyörän löysi aitan alta
Pyörän joka jäänyt oli vaarivainajalta
Pyörä oli hyvin huonokuntoinen
Mutta Einarihan kuntoon laittoi sen
Sitten ajeli hän pitkin raittia
Meni kioskille...
Suomen kielen ilmaus "kirjoittaa ylös" tulee ruotsin kielen ilmauksesta "skriva upp". Suomen kielen lautakunta on pohtinut tätä ja muitakin svetisismejä Kielikello-lehden numerossa 4/1992. Lautakunta suositteli tuolloin käytettäväksi ilmausta "kirjoittaa muistiin"
Lisää pohdintaa hauskassa kieliblogissa "Kielten ihmeellinen maailma":
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2008/02/eteenottajan-yhteys-alhaalla…
Kysymällesi lauseelle ei löydy kirjallista lähde, mutta se löytyy kansanperinnettä sisältävästä Matti Kuusen toimittamasta nyksysuomen sananparsikirjasta Rapatessa roiskuu. Kirja on syntynyt keruukilpailun pohjalta, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura käynnisti Kalevalan juhlavuonna 1985 ja jossa kerättiin 1980-luvulla käytössä olevia sananparsia. Kirjan mukaan sanonta on tallennettu Muuruvedellä, mutta enempää sen alkuperästä ei osata varmuudella sanoa.
Ainakin seuraavat kaksi kirjaa sisältävät erityisesti liikunnallisia virikkeitä vanhuksille:
Beysclag, Renate: Ikäihmisten liikuntaa leikkimielisesti. Edita, 1996.
Stenberg, Marjo: Meidän kodin jumppahetki: periaatteita ja ideoita. Sopimusvuorisäätiö, 1994.
Kirsti Koivulalla on useita kirjoja, joissa on virikkeitä eri ikäisille. Esim. kirjassa Myötätuulta tupaan : ohjaajan kirja, on myös liikunnallisia virikkeitä erilaisten sanaleikkien ja visailukysymysten lisäksi.
Toinen Kirsti Koivulan kirja, jossa on virikkeitä vanhuksille, on Iltamme iloksi: ikinuorten virikekirja.
Tässä vielä muutama kirja, joissa on virikkeitä lähinnä muistin aktivointiin:
Kallio, Tarja: Porinakontti: ryhmänohjaajan käsikirja. Lahden lähimmäispalvelu, 2003...
Suomen eläinlääkäreiden nimikirjan (2000) mukaan Mikael Ilves on syntynyt v. 1938 ja hänen isänsä on Väinö Armas Ilves ja äitinsä Margit Alexandra Fagerlund.
Katarina Ilves (1903-1984) on Jean Sibeliuksen tytär. Hän meni naimisiin 30.8.1924 varatuomari Eero Ilmari Ilveksen (v:een 1906 Nyman) kanssa. Vuoden 1954 Kuka kukin on mukaan Eero ja Katarina Ilveksen lapset ovat Merike (synt. 1925) ja Jan (synt.1927).
Näiden lähdeteosten perusteella ei voi sanoa mitään varmaa Mikael Ilveksen yhteydestä Sibelius-sukuun.
Oheisessa Sibelius-sivustossa on tietoa Katarinasta
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/ainolan_asukkaat_katarina_ilves.html
Ohessa tietoa mm. Merike Ilveksestä
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/muistoja_puolisoita_lastenlapsia.ht…...
Lastenkirjojen ja lastenlaulujen mukaan kissa sanoo miau ja koira hau ja sammakko sanoo kvaak, mutta todellisuudessa sammakon ääntely on hieman moniulotteisempaa, aivan kuten kissan ja koirankin: http://www.sammakkolampi.net/sammakkoelaimet/aantely.html
http://www.kevatseuranta.fi/sammakko-rana-temporaria/
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000107725.html
Mahtaisikohan olla kyse Anja Snellmanin tekstistä, tosin ei runosta vaan proosasta? Snellmanin teoksessa "Paratiisin kartta" (1999) kirjan päähenkilö, opettaja Raakel, pitää luokalleen ensimmäisen kesäloman jälkeen syyslukukauden alkajaisiksi puheen, joka alkaa näin: "Joonatan Leijonamielen rohkeutta, sitä haluaisin antaa teille. Vaahteramäen Eemelin elämäniloa, että mitään ei kannata liikaa murehtia etukäteen, asiat otetaan sellaisina kun ne tulevat ja sitten toimitaan, tehdään mitä voidaan."
Puhe jatkuu ja siinä mainitaan muitakin lastenkirjallisuuden tärkeitä hahmoja, myös Peppi Pitkätossu nurinkuisuudessaan. Kokonaisuudessaan puhe löytyy "Paratiisin kartan" sivuilta 45 - 46.
Lähde:
Anja Snellman: Paratiisin kartta (1999)
Arkikokemukset ja silminnäkijätodistukset näyttäisivät osoittavan, että kyllä ihminen voi haukotella myös nukkuessaan. Tämän kysymyksen vastaaja on esimerkiksi nähnyt aikanaan omien pikkulapsiensa haukottelevan unissaan. Kysely lähiympäristössä paljasti vastaavanlaisia kokemuksia.
Haukottelun syy sinänsä on ollut pitkän aikaa mysteeri, eikä sen mekanismia ole ymmärretty kovinkaan hyvin. Haukotus on refleksi, jossa ihminen hengittää suu avoinna syvään, ja se liitetään usein väsymyksen tai kyllästymisen tunteeseen. Haukottelun perimmäisestä syystä on esitetty useita teorioita. Yksi yleinen ja pitkäaikainen, mutta nykyään kyseenalaistettu selitys on happivajaus ja liiallinen hiilidioksidin määrä veressä. Muita esitettyjä syitä ovat mm....
Kirjastossamme ei ole kattavaa perinnetiedon arkistoa, mutta sellainen löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta. Seuraavan linkin avaamien yhteystietojen ja tietopalvelulomakkeen avulla voisitte kysyä asiaa sieltä.
https://www.finlit.fi/tietoa-meista/kysy-skslta/
"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn.
