Elokuvan käsikirjoitus on Spede Pasasen, Jukka Virtasen ja Ere Kokkosen työtä. Virtanen toteaa elokuvan DVD-julkaisun kommenttiraidalla virnuillen: "Miksi luotinkaan Yrjänään - se on avainrepliikki meillä aina". Kysymys lienee käsikirjoittajien sisäpiirivitsistä. Kolmikon edesmentyä voi olla, että sen merkitys jää arvoitukseksi.
Kyseessä on ilmeisesti Jaakko Haavion (1904 - 1984) runo Nykyaika, joka on hänen vuonna 1933 ilmestyneessä kirjassaan Taivaan ovella: uskonnollisia runoja.
Ylen arkisto selvitti asian Runoraadin toimittajalta Minna Joenniemeltä: Kyseessä on Jukka Itkoselta tilattu kaksiosainen jouluruno Joulutähti, hyasintti, kaksi joulun kukkaa. Se löytyy tästä joululähetyksestähttps://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/20/runoraadin-joulurunot-etsivat-…
Olisikohan kyse requiemistä eli sielunmessusta? Alunperin requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Länsimaisen kalssisen musiikin historiassa lukuisia kuuluisia requiemejä, joista ehkä tunnetuin on Mozartin Requiem (KV626).
Tästä linkistä löydät lisää requiemejä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sielunmessu
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
Helmet-alueen kirjastoissa on kirjallisuutta tiibetin kielellä, vaikkakin aika vähän. Löydät tiibetinkieliset kirjat näin:Mene osoitteeseen helmet.finna.fi.Valitse hakukentän alapuolelta suurennuslasin symbolilla varustettu "Tarkennettu haku".Rajaukset-kohdasta valitse kieleksi tiibet.Valitse sivun alalaidasta "Hae kirjoja ja muuta aineistoa".Mikäli toivot lisää tiibetinkielistä kirjallisuutta kokoelmiin, voit tehdä hankintaehdotuksen (linkki hankintaehdotukseen Helmet Finnassa).
Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Tarina on nimeltään Suo-Santeri (engl. Wispy Willie) ja se on julkaistu mm. kokoelmassa Takaisin Klondikeen : kaikki Carl Barksin sarjat vuodelta 1953 (Sanoma, 2023). Lisätietoa tarinasta ja sen muista muista julkaisukerroista Suomessa löytyy I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta: https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+159-01.
