Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti huhtikuun lopulla vuonna 1857 perustaa kolme palkintoa nuorten taiteilijoiden ja opiskelijoiden kannustamiseksi. Palkintoja oli kahdenlaisia. Ensimmäisestä kilpailivat itsenäiset öljymaalaukset, toisista luonnokset, tutkielmat ja kopiot, jotka todistivat hyvin suoritetuista opinnoista. Ensimmäisiä palkintoja voitiin jakaa yksi, toisia kaksi. Tästä peruskaavasta poikettiin käytännössä usein, erityisesti niin, ettei ensimmäistä palkintoa jaettu lainkaan tai niin, että toiseenkin palkintoon vaadittiin alkuperäinen öljyvärimaalaus.Palkintojen nimenä oli aluksi, ja ainakin vuosisadan vaihteeseen asti, yksinkertaisesti Taideyhdistyksen palkinnot (Konstföreningens premier). Niiden arvo määriteltiin...
Jyväskylän kaupunki julkaisi vuonna 2015 Tourujoen kehittämissuunnitelman. Sen mukaan putouskorkeus on noin 16 metriä. Tieto löytyy suunnitelman sivulta 23. Suunnitelma on luettavissa verkossa osoitteessa https://www2.jkl.fi/kaavakartat/tourujoki/kehittamissuunnitelma.pdf
"Niin oli silloin - toista on nyt" lauletaan Eino Sipposen säveltämän tangon "Niin oli silloin" kertosäkeessä. Laulu alkaa: "Vehmaana vihannoi rannalla pensaat". Sanoittajaksi on joissakin lähteissä merkitty Otto Sipponen (tai Otto F. Sipponen), joissakin Eino Sipponen. Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Mikko Järvinen ja Topi ja Toivottomat.Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kollega löysi sadun, joka sopii kuvaukseen, Kissakartano, joka löytyy Valittujen palojen Suuresta satukirjasta vuodelta 1970. Satu on italialainen ja sen on suomentanut Marjatta Kureniemi. Se löytyy myös verkosta Andrew Langin versiona nimellä A Colony of Cats, https://etc.usf.edu/lit2go/142/the-crimson-fairy-book/5123/the-colony-o…
Etsitty Ilpo Tiihosen runo on kokoelmaan Largo (WSOY, 2004) sisältyvä Käsintehdyt siivet." -- ja joku aina vain rakastaa / kulkukoiria, shamppanjakampanjaa / -- / et cetera, kuinka vaan: / on noustava vuorta" (s. 8)
Kyseistä runoa on ainakin käsitelty teoksessa Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta. Voisi olettaa, että runo on siinä yhteydessä myös suomennettu.Teoksen voi varata täältä Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Sumopainista näyttää löytyvät hyvin vähän mitään julkaisuja ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Yksi englanninkielinen tietoteos näyttäisi valikoimissa olevan: Mina Hall: The big book of sumo : history, practice, ritual, fight (Stone Bridge Press, 1997)Suomeksi näyttää aiheesta olevan vain yleisemmissä kamppailulajeja käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi tässä: Tero Laaksonen: Suomalaiset kamppailulajien tekijät (European Kyusho Jitsu Tuite, 2009)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mahdollisesti laji on Suomessa niin vähän tunnettu ja harrastettu, että lajia koskevaa kirjallisuuttakaan ei meillä juuri ole. Englanniksi varmaankin löytyisi aiheesta...
Kappaleesta ei ole nähtävästi julkaistu nuottia, jota kirjastot olisivat voineet ostaa kokoelmiinsa, mutta Musiikkiarkiston kokoelmissa on nuottikäsikirjoitus (laulu, piano, viulut (2), trumpetti, saksofoni, kitara, basso). Tätä ei voi saada kuitenkaan kaukolainaksi Musiikkiarkistosta, vaan on ainoastaan heidän tiloissaan käytettävissä.Chordify-sivustolta löytyy soinnut.
Pätkä on Oiva Paloheimon runosta Neitsyt Maarian kehtolaulu. Sitä löytyy nuottina kirjastoista, https://www.finna.fi/Search/Versions?id=uniarts_print.99726484206249&se….
Waltari-sitaatti on runosta Ihmisen katoavaisuus, sen kolmannen säkeistön neljä ensimmäistä säettä: "Me olemme niinkuin uni / tai niinkuin ruoho maan, / joka aamulla puhkee kukkaan / ja ehtoolla leikataan..." – Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1927 Waltarin kokoelmassa Sinun ristisi juureen : uskonnollisia runoja. Sen voi löytää myös Ritva Haavikon toimittamasta Waltari-valikoimasta Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925–1978.
Teoksesta löytyy referaatti, joka on kirjoitettu Oulun yliopiston seminaarityöksi, https://www.academia.edu/32089764/Referaatti_Betty_Friedanin_teoksesta_….
Goodreadsissa on myös kuvaus, https://www.goodreads.com/book/show/17573685-the-feminine-mystique.
Kirjaa on myös kirjastoissa, pääkaupunkiseudulla kirjavarastossa, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2066698?lang=fin
Hei, näyttää hieman huonolta tuon kuunnelman suhteen.Kuusi pingviininpoikasta -kuunnelma löytyy Finnasta kirjana. Fyysisesti se on luettavissa lukusalissa Jyväskylän yliopistonkirjastossa (ei kaukolainana) ja Varastokirjastosta se on saatavilla kaukolainana. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön täällä: https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu KAVI ei ole digitoinut kuunnelmia, joten noin vanhaa kuunnelmaa ei löydy toistaiseksi heidän arkistostaan av-versiona. Mahdolliseen ammattikäyttöön voit tiedustella kuunnelmaa Ylen Arkistomyynnistä: https://yle.fi/aihe/s/arkistoaineistoa-ammattikayttoon Suora linkki Kansalliskirjaston hakuun:https://www.finna.fi/Record/jykdok.846318?sid=4781576702
Panssarilasi on arkikielen ilmaus erilaisille iskuja kestäville lasityypeille. Useimmat niistä valmistetaan laminoimalla useita lasilevyjä yhteen. Lasikerrosten väliin pannaan kerros kirkasta polyuretaania tai polyvinyylibutanaalia. Yhdistelmä kuumennetaan ensin tyhjiössä ilmakuplien poistamiseksi ja sitten painesäiliössä, jolloin kerrokset sitoutuvat toisiinsa.Toisessa menetelmässä lasilevyjen väliin pannaan polykarbonaattikerros. Lasikerros menee säröille iskusta mutta joustava muovi ottaa vastaan suurimman kineettisen energian ja estää lasia sirpaloitumasta. Alumiininpanssarilasissa taas lasin uloin kerros on läpinäkyvää alumiiniyhdistettä.Lasi voidaan myös karkaista. Lasia kuumennetaan tasaisesti, kunnes se alkaa pehmentyä. Silloin se...
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
Yleensä tällä pyritään hämäämään Youtuben automaattista sisällöntunnistusta, joka etsii tekijänoikeuden alaista materiaalia. Lataaja kääntää luvattomasti lataamansa materiaalin peilikuvaksi tai muuttaa sen kirkkautta, toistonopeutta tai kuvakokoa. Tämä muuttaa videota sen verran, ettei ohjelma tunnista sitä, kun se vertailee sitä alkuperäiseen.Peilikuvia voidaan tuottaa myös automaattisesti kännykkäkameroilla. Kamera voi peilata kuvan, kun ihminen kuvaa itseään puhelimen pääkameralla. Tällöin ihminen näkee itsensä näytöllä samalla tavoin kuin peiliin katsoessaan.Lähteet:https://www.quora.com/Why-are-many-YouTube-videos-left-right-mirroredhttps://law.stackexchange.com/questions/90585/does-a-youtuber-have-any-copyrights-over-a-mirrored-...
Kyseinen Reetta Onkelin kolumni on julkaistu Helsingin Sanomissa 21.12.2009 otsikolla Sinä riität. Vanhat Helsingin Sanomien numerot ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.Mikäli olet Helsingin Sanomien tilaaja ja sinulla on digilukuoikeudet, voit lukea kolumin netissä.
