Maija-laulun sanoja on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Lainaan tässä vuonna 2018 annettua vastausta. "Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota." Vihkosta voi yrittää saada kaukolainaksi.
Sinulle voisi olla apua netistä löytyvästä teoksesta. Pirjo Peltonen-Sainio, Ari Rajala ja Risto T. Seppälä ovat julkaisseet teoksen Viljojen kehityksen ja kasvun ABC. Linkki kirjaan.Leipätiedotus on myös julkaissut netissä PowerPoint-esityksen Vilja ja viljalajit. Linkki esitykseen.Suomen maatalousmuseo Sarka tarjoaa myös heinot DigiSarka sivut. Linkki DigiSarkaan.
Kun varaus on tilassa "matkalla noutopisteeseen", varauksen voi perua, eikä siitä tulee noutamattoman varauksen maksua. Varauksen voi perua myös sen viikon aikana, kun varaus pitäisi noutaa kirjastosta. Tästäkään ei peritä maksua.
Samuli Edelmannilta ei ole saatavilla nuottikirjoja, mutta hänen kappaleitaan löytyy erilaisista kokoelmista. Tein sinulle valmiin haun Joki-kirjastojen verkkokirjastoon hakusanalla Edelmann, Samuli ja rajasin ne nuotteihin. Voit tarkistaa mikä kappale nuotissa on klikkaamalla/näpäyttämällä nuottia ja sitten Sisältö/kappaleet -kohtaa.Mutta jos sinulla on hakusessa tietty kappale, hae verkkokirjastosta kappaleen nimellä (nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, jotta järjestelmä hakee ko. sanoja peräkkäin eikä erikseen). Valitse sivupalkista Aineistotyyppi-kohdasta "nuotti".
Samuel Pepysin päiväkirja on suomennettu 1966, mutta kyseessä on valikoima, ei koko päiväkirja. Päiväkirjan merkinnästä syyskuun 4. päivältä 1667 on valikoitu käännökseen vain osa, mutta kysymääsi tekstikatkelmaa ole suomennettu siihen.
Löysin ensimmäisen maininnan runosta Perhonjokilaako -lehdestä 16.10.2014. Linkki ostettavaan lehteen.En päässyt katsomaan, onko lehdessä mainittu tekijää.Muissa netistä löytyvissä runoissa ei mainittu tekijää. Runo saattaakin olla jonkin onnittelukortin teksti.Olisi tärkeää mainita aina tekijä lainaamansa tekstin yhteydessä. Mielellään myös teos, jossa teksti on ollut. Linkki lainausten ottaminen tekstistä.
90-luvulla ja 2000-luvun alussa suosittuja olivat ainakin Pirkko-Liisa Perttulan kokoamat kauhujuttukokoelmat, joissa oli lyhyitä, karmivia ja hauskojakin tarinoita sekä urbaanilegendoja. Olisivatkohan etsimäsi kirjat jotain näistä?Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1995Kehtolaulu luurangolle ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1996Puhelias pääkallo ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1997Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1999Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2002Musta käsi ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2005Älä lue pimeässä: 210 karmivaa tarinaa, Otava 2010
Olisiko tarkoittamasi joku näistä?Eric Hillin Puppe kirjat. Linkki hakutulokseen.Mauri Kunnaksen Koiramäki kirjat. Linkki hakutulokseen.Barbro Lindgrenin ja Eva Erikssonin Roosa kirjat. Linkki hakutulokseen.tai Tiina Haapsalon ja Katri Kirkkopellon Molli kirjat. Ne ovat tosin ilmestyneet vasta 2000-vuoden jälkeen eikä Molli ehkä ole koira. Linkki hakutulokseen.
Tämä äänite on Turun kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa kasettina. Sitä ei lainata kotiin, mutta voit saada sen omaan kirjastoosi kaukolainana lukusalilainaksi kahdeksi viikoksi. Sinun kannattaa käydä omassa kirjastossasi ja kysyä, onko siellä mahdollista kuunnella kasettia jollain laitteella tai onko mahdollista tuoda oma laite ja kuunnella kasettia jossakin kirjaston sisällä olevassa tilassa. Jos kuuntelu on mahdollista, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossasi. Kaukolainaus on maksullista.Mitään käsiohjelmaa tai muuta memorabiliaa meillä ei ole. Ehkä voisit kysyä myös Turun Nuoresta Teatterista niitä.Kasetti löytyy myös Kansalliskirjastosta Helsingistä.Finna.fi https://finna.fi/Record/vaski.4332549?sid=4866506292
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se lienee liian...
Jouluna 2019 britannialaisesta tavaratalosta ostettujen joulukorttien joukosta löytyi kiinalaisen vangin käsin kirjoittama viesti, jossa hän kertoi pakkotyöstä, jota vangit tekevät pakatessaan tuotteita maailman markkinoille. Tästä aiheesta laajemminkin on kirjoittanut hiljattain muun muassa The Diplomat -lehdessä Kiina-asiantuntija Peter Humphrey (2022). Jutussa kerrotaan laajamittaisesta ja järjestelmällisestä vankityövoiman käytöstä kaupallisten yritysten hyväksi korkeintaan nimellistä korvausta vastaan, käytännössä pakkotyönä. Työstä kieltäytymisestä voi seurata vangille erilaisia sanktioita. Kiinalaisten yritysten valtti on nimenomaan halvat työvoimakustannukset. Esimerkiksi verkkokauppa-alusta Temu myy pikkurahalla Kiinassa...
Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituja aapisia, lastenkirjainstituutin aapisnäyttelyn näyttelyluettelo sisältää kansikuvia aikajärjestyksessä. Näyttääkö näistä joku tutulta?
Hei, Googlen kuvahaku antaa tuloksen Argynnis paphia f. valesina eli Keisarinviitta. Se kuuluu täpläperhosten heimoon.https://inaturalist.laji.fi/taxa/471790-Argynnis-paphia-valesinaKannataa varmistaa laji vielä asia Suomen perhos- ja valokuvausharrastajilta:https://www.suomen-perhoset.fi/ Kirjalähteitä:100 suomalaista perhosta. (Saarinen, Kimmo ym. )Suomen päiväperhoset. Laji- ja kuvausopas. (Murtosaari, Jussi)
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Esimerkiksi selkokirjat voisivat olla tähän tarkoitukseen sopivia. Selkokirjoissa käytetään yksinkertaista kieltä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Alla olevista linkeistä löydät selkokirjavinkkejä suomen kielen opiskelijalle:https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-kysynyt-millaisia-kirjoja-selkokirjoja?language_content_entity=fihttps://selkosanomat.fi/arki/kauniita-ja-hauskoja-selkokirjoja/https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuvinkkeja_S2.pdfhttps://selkosanomat.fi/arki/selkokirja-on-kaikkien-kaveri/Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mikäli...
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
https://www.latlong.net/ -sivuston mukaan näiden kahden kaupungin pituusasteet ovat seuraavat:Auckland: 174.763336Wellington: 174.776230Wellington on siis hieman idempänä.
Siirtymäriiteistä ja rituaaleista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista.Haasio, Ari: Riitit ja rituaalit (Avain, 2024)Pulkkinen, Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta (Minerva, 2017)Ranta, Reetta: Rituaalikirja : etsijän opas (SKS Kirjat, 2023)
