Kollegoilta koottuja ehdotuksia:
Mikko Kunnaksen Albi -kirjat, useampia
Lars Rudebjer, Miira ja sammakko
Lars Rudebjer, Miira ja karhu
Ilona Partasen Talo nimeltä Panda -kuvakirja
Eveliina Netin Pinnalla pinnan alla, joka on tekstitön kirja.
Sanna Pelliccionin muut Onni-poika -kirjat, Riikka Jäntin Pikku Hiiri -kirjat ja Anna-Karin Garhamnin Ruu -kirjat voisivat sopia. Kirjat ovat lyhyitä ja niiden päähenkilöillä on paljon tekemistä. Tässä on muutamia poimintoja:
Anna-Karin Garhamn: Ruu elokuvissa
Riikka Jäntti: Pikku Hiiri ja syntymäpäivälahja
Sanna Pelliccioni: Onni-poika keittiössä
Myöhästymismaksut pääset näkemään kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa helmet.fi. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero sekä PIN-koodia.
Hei!
Tuula Kallioniemen "Kirjoja ja kummituksia"- kirjassa (2018) on. Lainaan tähän suoraan kirjan kuvausta:
Reuhurinteellä riittää lukutoukkia ja huimapäitä - ja jännitystä joka lähtöön.
Tintti käy monta kertaa viikossa kirjastossa ja osaa sepittää kauhutarinoita. Vernerin lukemista kirjoista on peräisin sekin idea, että metsikköön kyhätään reuhiskirveskulttuuri. Ramona rakastaa kummitusjuttuja. Pulla tarvitsee päänsä päälle isoa kirjaa harjoitellessaan huippumallin kävelyä, ja Fisu käyttää kirjaa ovenpidikkeenä.
Möly taas ei ole lainkaan lukumiehiä. Hänen silmissään kaikki kirjat näyttävät samanlaisilta, ja kirjaimet ovat hyppeleviä vänkkyröitä. Mölystä lukeminen on kertakaikkisen kamalaa. Kunnes kuvaan astuu lukumummo.
yt.
Riitta...
Kotiäänestyksen mahdollistavat lainmuutokset tulivat voimaan 1.3.1988. Ensimmäiset vaalit olivat kunnallisvaalit lokakuussa 1988.
Laki kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta (80/1988). Ks. 6 a luku Ennakkoäänestys kotona
80 § (L 80/1988) . Äänioikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on vaikean vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan (kotiäänestys) siinä kunnassa, jonka äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, niin kuin tässä luvussa säädetään. Muut äänioikeutetut eivät saa äänestää kotiäänestyksessä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880080#...
Videonauhurissa on kuvapäämekanismi, jossa pyörivään rumpuun on asennettu yhdestä neljään kuvapäätä eli sähkökelaa. Sähkövirta saa kelat tuottamaan vaihtelevan magneettikentän. Vaihtelu riippuu sähkövirran jännitteen vaihteluista, ja vaihteluita ohjaa videosignaali. Videosignaali on pitkä jono sähköisiä pulsseja, jotka määrittelevät kuvan sisältämät kirkkausasteet.
Magneettinauha pyörii rummun ympärillä, jolloin kuvapäät pyyhkivät sitä tasaisella nopeudella. Kelojen luoma magneettikenttä saa nauhan aktiivikerroksessa olevat rautaoksidikiteet magnetisoitumaan ja asettumaan tiettyyn järjestykseen. Järjestys riippuu magneettikentän muutoksista, jotka taas mukailevat videosignaalin sisältämiä taajuuksia. Rautaoksidiin piirtyy siis kuvaa...
Löytyy, kylläkin kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaa oli suurempi vuosikymmeniä sitten. Niinpä monet kirjatkin ovat vuosikymmeniä vanhoja.
http://tinyurl.com/Viena-Karjala-ja-Aunus
Mutta uudempiakin löytyy, jotkut näistä ovat tutkielmia.
http://tinyurl.com/Finna-Ita-Karjala
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista.
Raskausajan epilepsiaa käsitellään seuraavissa artikkeleissa. Näistä löytyy tietoa myös epilepsian vaikutuksesta sikiöön.8 kysymystä ja vastausta: Raskaus, synnytys ja synnytyspelot (Epilepsialiitto)Epilepsia ja muut neurologiset sairaudet raskausaikana (Terveyskirjasto)Nainen ja epilepsia (Käypä hoito)
Suistamon muistokirjasta löytyy viittaus ns. "Sissalan kouluun", joka oli katekeetta- eli kiertokoulu:" -- [Roikonkosken] kansakoululla oli edeltäjänä katekeettakoulu, eli ns. Sissalan koulu, joksi paikkakuntalaiset sitä vielä jälkeenpäinkin nimittivät. Katekeettakoulu oli luterilaisen seurakunnan ylläpitämä pienten lasten koulu. Sissalan koulun nimen se sai opettajastaan katekeetta Einari Sissalasta. Kutsumukselleen uskollisena tämä koulumestari antoi lapsille ensiaakkoset lukemisen, kirjoituksen ja laskennon oppimisessa.” (s. 225)Esimerkiksi Karjala-lehden 5.11.1937 ilmestynyt numero mainitsee "Soanlahden seurakunnan Näätäojalla toimivan katekeetan Einari Sissalan".
Wikipedia sisältää luottelon Voznesenskin runojen suomennoksista: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Andrei_Voznesenskin_runojen_suomennoksistaListan mukaan "Syksy Siguldassa" löytyy Markku Lahtelan suomentamana antologiasta "Idän ja lännen runot : valikoima Neuvostoliiton ja Amerikan uutta runoa".
Erkki Salmenhaara kertoo kirjassaan ”Säveltäjänä Suomessa : Suomen säveltäjät 50 vuotta” (Otava, 1995, s. 100-119) Fennica-levysarjan vaiheet ja luettelee myös sarjassa julkaistut äänitteet: 1. sarja (1953-1959) LP-levyt SS1-SS6, 2. sarja (1959-1967) LP-levyt SS7-SS13 ja 78 kierroksen levyt (1956) ST1-ST23. Tämän mukaan sarjassa ilmestyi yhteensä 36 äänitettä vuosina 1953-1967.
En pääse tähän hätään itse käsiksi kuin pieneen osaan J. K. Karia käsittelevästä materiaalista, joten en voi antaa erityisen tarkkaa tietoa siitä, mistä löytäisit tietoa Karin vaiheista Karvalassa.Suosittelen sinua tutustumaan muun muassa Kansallisbibliografian listaamiin Karia koskeviin lähteisiin: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4585Suosittelen lisäksi tutkimaan Kariin liittyviä dokumentteja työväenarkistosta: https://www.tyark.fi/ Työväenarkisto tarjoaa myös neuvontaa liittyen aineiston etsimiseen.
Viola Ardene -nimisen kirjailijan teoksia on etsitty palvelussamme aiemminkin. Tuolla nimellä ei löydy tietokannoista kirjailijaa. Etsitty kirjailija on kaiketikin italialainen Viola Ardone. Hänen viidestä romaanistaan on suomennettu kaksi, Lasten juna (2022) ja Nimeni on Oliva Denaro (2023). Molemmat on suomentanut Laura Lahdensuu. Viola Ardonen teoksia Helmetissä
Valitettavasti ensimmäiseen kysymykseesi eniten kävelyaskelia ottaneesta ihmisestä en löytänyt mitään tilastoja. Ehkä jotain vinkkiä voisi kuitenkin saada ultrajuoksijoiden ennätystilastosta: Vuonna 2022 Aleksandr Sorokin juoksi 24 tunnin aikana 319,614 km. Jos kuvitellaan, että matka olisi tehty tasaisella alustalla ja juoksuaskeleen pituus olisi ollut tasaisesti 1 metri, niin askeleiden lukumääräksi tulisi 319 614. Nopeimman uimarin titteli voisi mennä 50 metrin vapaauinnin maailmanennätyksen haltijalle, brasilialaiselle César Cielolle. Vuonna 2009 hän ui 50 metriä 20,91:ssä sekunnissa, joten hänen keskinopeutensa oli noin 2,4 m/s.Lähteet:Uinnin maailmanennätykset. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Uinnin_maailmanenn%C3%...
Kyseessä on ilmeisesti Pacesetter-sarjan kone? Tämän käyttöohjeita on etsitty englanninkielisillä palstoillakin, eikä sielläkään ole onnistanut. Valmistajalta voisi tietenkin suoraan kysyä. Tai kenties käsityö- ja ompelijaharrastajilta. Varsinkin suomenkielinen ohje taitaa olla vain tuurin varassa löytää, sillä Brotherilla on käyttöohjeita vain uudempiin malleihin sivuillaan.Jos lukijoillamme on lisävinkkejä tai jopa itse ohje, alle voi kommentoida.
Jääkarhuista ainoastaan tiineet naaraat vetäytyvät talviunille. Ne pysyvät pesässä jopa puoli vuotta, jona aikana poikaset syntyvät.Kun saaliista on pulaa, myös uros voi vaipua talviunen kaltaiseen tilaan. Tästä huolimatta uros pystyy hyökkäämään saaliin kimppuun yhtäkkiä, jos saalista ilmaantuu sen ulottuville. Lähde: Nisäkkäät 2. Weilin + Göös, 2009Jääkarhu Ursus maritimus (tunturisusi.com)
Kirjaston Finna-palvelusta kirjaa ei löytynyt tuolla nimellä. Mutta Wikipediassa https://fi.wikipedia.org/wiki/Dersu_Uzala kerrotaan näin "Dersu Uzala (ven. Дерсу́ Узала́) on venäläisen tutkimusmatkailijan Vladimir Arsenjevin vuonna 1923 julkaisema kirja, joka kertoo hänen matkoistaan Ussurin alueella Venäjällä. Kirjan päähenkilö on nanaimetsästäjä Dersu Uzala (1850–1908). Hän oli todellinen henkilö, joka ilmoitti ainakin Akira Kurosawan vuoden 1975 elokuvan perusteella kansallisuudekseen goldi. Uzala toimi Arsenjevin ryhmän oppaana vuosina 1902–1907.Myös kirjasta vuonna 1961 ja 1975 tehtyjen kahden elokuvan nimi on Dersu Uzala.Arsenjev, Vladimir 1946: Lumen ja palmujen ihmemaassa: Dersu Uzala, metsästäjä ja erakko. Suomentanut E. K. O....
