Hei,Pennsylvanian osavaltion yliopiston arkeologi Dean R. Snow on tutkinut luolamaalauksien käden kuvia Euroopassa, erityisesti Ranskan ja Espanjan alueella. Hän havaitsi, että suurin osa, noin kolme neljännestä, maalauksista oli naisten tekemiä. Hän perusti tutkimuksensa siihen huomioon, että naisten nimetön ja etusormi ovat useimmiten yhtä pitkiä, miehillä nimetön on keskimäärin taas pidempi kuin etusormi. Lähteet:Käsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisiaKäsien jäljet kertovat: Esihistorian taiteilijat olivat pääosin naisia | YleWere the First Artists Mostly Women?Were the First Artists Mostly Women? (nationalgeographic.com)
Nimeä Amarisa ei löytynyt painetuista etunimikirjoista, mutta verkkosivulla www.vauvan-nimen-merkitys.com kerrotaan, että Amarisa on heprealainen nimi, joka tarkoittaa Jumalan antamaa. Lähde: Amarisa nimen merkitys (vauvan-nimen-merkitys.com)
Kyseessä saattaisi olla Kirjalito-kustantamon 70-luvulla julkaisema kirja Piri Pikkulinnen kepposet. Kirja kuuluu Vekkulit-sarjaan. Kirjassa on kahdeksan lehteä ja kooltaan se on 21 x 30.Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Kannessa kuva oravarouvasta joka on veturin kyydissä. Vekkuli-sarja: 1. Pupujussin polkupyörä 2. Lentäjä-Ankan kadonnut sormus 3. Oravaperhe Oravainen 4. Purjehtija-kissat 5. Nallekarhun housut 6. Piri Pikkulinnun kepposet Fennicassa ei tietoja (koko sarjasta) Kaikissa sarjan kirjoissa sama numero kannessa: Lito 42544."Enempää tietoa kirjasta ei löydy. Kirjaa on yksi kappale Lastenkirjainstituutissa Tampereella, mutta valitettavasti se ei ole lainattavissa.https://lastenkirjainstituutti.fi/
Kirjailijatason suosituksia voi saada tekoälyyn perustuvalta kirjallisuuden suosittelusivustolta. Se tarjoaa Eve Hietamiehen vastineeksi Anna-Leena Härköstä. https://www.literature-map.com/Tampereen kirjaston maksuttomassa Mitä lukisin? -verkkopalvelussa saa kirjaston lukuoppailta sähköpostitse toiveiden mukaan räätälöityjä lukuvinkkejä.https://www.tampere.fi/kirjastot/asiakkaana-kirjastossa/mita-lukisin-lukuvinkkeja-kirjastostaKannattaa katsoa kirjaston tietokannasta millä asiasanoilla itselleen mieluisa kirja on kuvailtu. Yösyöttö-kirjaa kuvaillaan mm. asiasanoilla isyys, vauvaperheet ja yksinhuoltajat. Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta https://www.kirjasampo.fi sekä kirjaston omasta tietokannasta näillä asiasanoilla hakeminen tuo...
Kyseisessä ilmiössä on ilmeisesti kyse diffraktiosta eli valoaallon muoto tosiaan muuttuu, kun aalto kohtaa esteen. Valitettavasti kirjastonhoitajan kapasiteetti ei riitä ilmiön täydelliseen ymmärtämiseen, Wikipediassa asiaa on kuitenkin yritetty avata: https://fi.wikipedia.org/wiki/DiffraktioKatso myös "Shadow blister effect" https://en.wikipedia.org/wiki/Shadow_blister_effectJa Youtube-video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=dXNyF7lv_Wc
Runon ovat suomentaneet Kaija Anttonen ja Vuokko Hirvonen. He ovat toimittaneet ja kääntäneet Pedar Jalven tuotantoa teokseen Lumihiutaleita ja pieniä pakinoita (Kieletär Inari, 2017). Teos sisältää paitsi runoja kokoelmasta Muottačalmit myös Jalven kirjoittamia pakinoita sekä esseen Pedar Jalvi - saamelaiskirjallisuuden uranuurtaja.
Runo Riivaaja sisältyy Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmaan Mustaa ja punaista (1944). Voit lukea runon myös Eeva-Liisa Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999).Tekijänoikeudet vapautuvat 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen, joten Mannerin tuotanto ei pitäisi olla julkaistuna netissä.https://www.finna.fi/Record/rutakko.148768?sid=4821874955
Elämäni, kuolemani ja kohtaloni -kokoelman Kauneuden patsas ja Tulevaisuuteni ovat Pentti Saaritsan suomennoksia. Tässä Edith Södergranin tuotannon "harventamattomassa kokonaisuudessa" Saaritsa on korvannut joitakin varhaisempia Uuno Kailaan ja Aale Tynnin käännöksiä omillaan ja aiemmin julkaistuihin omiin suomennoksiinsa hän on tehnyt "aiheellisia korjauksia eli parannuksia".
Suomessa maantieliikenteen sujuvuudesta, turvallisuudesta ja kunnossapidosta vastaavat alueelliset ELY-keskukset Väyläviraston ohjaamina. Katujen ja kaupunkialueiden osalta kunnossapidosta vastaa ko. kunta tai kaupunki. Liikenteen asiakaspalvelu (https://www.ely-keskus.fi/liikenteen-asiakaspalvelu1) on Väyläviraston, ELY-keskusten ja Fintraffic Oy:n yhteinen neuvontapalvelu, jonka kautta voi jättää kysymyksiä, palautetta ja ilmoituksia tien kunnosta ympäri vuorokauden osoitteessa palautevayla.fi tai puhelimitse numeroon 029 502 0600. Palvelu koskee valtion väyliä. Kadun kunnossapitoon liittyvissä palautteissa ota yhteyttä kuntaan tai kaupunkiin. https://www.vihti.fi/asuminen-ja-ymparisto/kadut-ja-tiet/teiden-kunnossapito/
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt eikä sen julkaisuaikataulua ole julkistettu. Tarkistin asian Karin Collinsin kustantajan sivuilta (Kustantamo S&S/Schildts & Söderströms) sekä hänen itsensä ylläpitämältä sosiaalisen median Instagram-tililtä karincollinsskriver. Sosiaaliseen mediaan hän oli elokuussa tehnyt päivityksen, jonka mukaan hän tekee taustatyötä kolmatta osaa varten.
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan.
"Karitsan ylistyksestä" on versio, jossa Maija Hapuoja on esittäjänä, Valittujen Palojen julkaisemalla kokoelmalla Hengellisen musiikin toivekonsertti (1981). Kuuden LP-levyn kokoelmaa ei ole Vanamo-kirjastojen kokoelmissa, mutta muilta alueilta löytyy kappaleita. Levystä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Sota-ajan muonituskysymyksiä käsittelee Anneli Pranttila väitöskirjassaan vuodelta 2006.Puolustuslaitos harjoitti rintaman läheisyydessä asemasodan vuosina laajamittaista viljelytoimintaa sellaisilla alueilla, joille siirtoväen ei sallittu vielä palata. Esimerkiksi III armeijakunnan sadoksi vuonna 1943 Pranttila mainitsee 50 kiloa kurpitsaa, 320 kiloa purjoa ja 100 kiloa retiisiä ja monia muita tuotteita. Sato luovutettiin kenttävarastoon ja elintarvikevarikoille, joista se luovutettiin määräysten mukaisesti joukoille.Asemasodan aikana harjoitettiin myös epävirallisempaa omatoimista palstaviljelyä:"Asemasodan aikana paikallaan pysyneillä joukoilla oli mahdollista laajentaa omatoimisuutta kasvinviljelyllä. Puolustusvoimien hallinnassa...
Emme ikävä kyllä onnistuneet löytämään täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa. Lähimmäksi osuu kanadalaisen Zeppa Jamien teos Ylitse taivaan ja maan (2000), jossa hän kertoo omista kokemuksistaan opettajana Bhutanissa. Suomalaisnaisen kokemuksia Aasiasta käsittelee puolestaan Päivi Ahosen teos Toden maat, unen maat: työtä ja arkea monien kulttuurien Aasiassa (2021).
Kyseessä ei tarkkaan ottaen liene sanatarkka Kalle Päätalo -sitaatti, vaan ote Esa Liljan Helsingin Sanomissa julkaistusta Päätalon Iijoki-sarjaa käsittelevästä esseestä:Tästä kaikesta selviämiseen Päätalolla on tarjota resepti: olkoon sitten niin. Elämälle voi sentään nauraa. Häpeästä ja kärsimyksestä Päätalo kattaa lukijoilleen pitopöydän ja järjestää kaikkien aikojen juhlat. Tappioissa ja nöyryytyksissä kieriskellään.Ja lopulta jäljelle jää se, mikä elämän sekavassa vyöryssä lopulta on tärkeää: hyvät ihmiset, ystävälliset sanat, pienet kohtaamiset ja merkitykselliset hetket.– Esa Lilja, Essee : Iijoki antaa aina vaan. - HS 10.11.2019
Runo, johon kysymyksessä viitataan, lienee Oksasen (August Ahlqvist) Sotamarssi vuodelta 1889. Marssi julkaistiin vuonna 1891 Savokarjalaisen osakunnan juhlalehdessä Koitar ja 1898 Oksasen Säkenien viidennessä ja laajennetussa laitoksessa. Näissä Porrassalmen taistelun (1789) muistoksi kirjoitetun runon alkusäkeet kuuluvat seuraavasti: "Syttynyt on sota julma, / Vihan liekki leimuaa; / Punainen on Pohjan kulma, / Verta, tulta ennustaa."Julkaistu Sotamarssi kuitenkin poikkeaa SKS:n arkistossa säilytetystä käsikirjoituksesta jonkin verran. Huomattavin poikkeama on se, että alkuperäisversion "punainen on kaakon kulma" oli painetussa tekstissä muutettu muotoon "punainen on Pohjan kulma". Samoin säe "vieras valta täältä pois" oli saanut asun "...
Samuil Maršakin runoja ei löydy suomenkielelle käännettynä, mutta venäjänkielellä esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastosta löytyy hänen lastenrunojaan seuraavista kokoelmista:
Detki v kletke : stihi
Pervaja kniga dlja tštenija po slo-gam : stihi, skazki, rasskazy
Skazki, pesni, zagadki
Usatyi-polosatyi : stihi, skazki, perevody
Varastokirjastosta löytyy seuraava kokoelma:
Maršak, Samuil Stihi dlâ detej
Kokeile Helmet-hakua. Jos valitset hakusanoiksi Kumpula ja romaanit (kohdista haku , saat hakutulokseksi ainakin seuraavat kirjat:
Airaksinen, Heidi : Vierge moderne (jännitysromaani, jonka tapahtumapaikkana on Kumpula sukupuolitautisairaala)
Häkkinen, Perttu : Hukkuminen : kertomus Kumpulan surmayöstä (dokumenttiromaani, joka perustuu todelliseen rikokseen)
Joensuu, Matti Yrjänä : Harjunpää ja pyromaani - jännitysromaani
Katajavuori, Riina : Wenla Männistö - Seitsemän veljestä - kirjan vahvimman naishahmon tarina on siirretty nykypäivään ja Kumpulaan.
Vuorio, Hannu : Nyman - jännitysromaani
Kirjastokorttisi ei ole enää käytössä. Käytäntönä, että jos asiakas ei käytä Helmet-kirjastokorttia kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään lainassa, kortti vanhenee ja asiakas putoaa asiakasrekisteristä. Uuden Helmet-kortin saa heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Kun tulet noutamaan uutta korttia, ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
