Emme valitettavasti löytäneet tuota sanontaa tai sen alkuperää. Sitaatteja on koottu verkkoon mm. Wikisitaatteihin, https://fi.wikiquote.org/wiki/Maksim_Gorki. Niissä viitataan Laine, Jarkko (toim.): Suureen sitaattisanakirjaan. Verkosta löytyi työhön liittyvä sitaatti, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-kun-tyo-on-ilo-elama-on-nautintoa-.
Asiasta voisi kysyä yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Tässä ohje, miten saat itse haettua haluamaasi aihetta. Kuolema on laaja käsite, joten hakemalla näet kuhunkin teokseen liittyvät asiasanat:
- Mene Vaski-sivulle
- Kohdassa "Hae kokoelmasta" klikkaa "tarkennettu haku"
- Kirjoita ensimmäiseen "Hakusanoilla" -kenttään kuolema, klikkaa viereistä kenttää ja klikkaa avautuvasta valikosta "Aihe"
- Mene seuraavalle hakusanakentälle ja kirjoita siihen 82.2 (runoluokka), ja viereisestä kaikki osumat -valikosta valitse "luokitus"
- Lopuksi klikkaa "Hae kokoelmasta"
Näin saat esiin kaikki kuolemaa käsittelevät runokirjat, jotka ovat asiasanoitetut. Uusimmissa kirjoissa on selitetty kirjojen sisältö,
Klikkaa kirjan nimeä, ja saat esiin kyseisen kirjan tiedot. Klikkaa seuraavaksi "lisää", jolloin...
Orm Punaisen lailla vetäviä historiallisten seikkailuromaanien klassikoita ovat esimerkiksi Alexander Dumas’n Kolme muskettisoturia sekä Monte Criston kreivi. Sellainen on myös Mika Waltarin romaani Mikael Karvajalka sekä vakavampi, mutta myös seikkailuntäyteinen Sinuhe egyptiläinen.
Lisää historiallisia seikkailuromaaneja löytyy Kirjasammosta ja Helmet-luettelosta hakusanoilla historialliset seikkailuromaanit.
Yksittäisinä mahdollisesti kiinnostavina vinkkeinä Juha Ruusuvuoren viikinkiaikaan sijoittuva romaani Jurmo sekä Antti Tuurin suomentama islantilainen Poltetun Njállin saaga ja Sirpa Aallon suomentama Jómin saaren viikinkien saaga.
Vanhahtavaa suomen kieltä löytynee kotimaisista klassikoista alkaen Aleksis Kiven Seitsemästä...
Koululaisten poissaolojen ja koulupudokkuuden vähentämiseen tähtääviä hankkeita on viime vuosina ollut paljon. Ihan kysymystä vastaavaa hanketta ei löytynyt, mutta tässä olisi joitain vaihtoehtoja:
Yhessä-hanke: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa/
Uukkari-hanke: https://toimisaatio.fi/kehittaminen/uukkari/
Sitouttavan kouluyhteistyö hanke: https://www.oph.fi/fi/hankkeet/sitouttava-kouluyhteisotyo
Oppilaitos Vamos -hanke: https://sakky.fi/fi/blogit/2020/pysahdytaanko-keskeytyskahveille-yksilovalmennusta-keskeytyksen-ajalle
Kysyin asiaa KAVI:lta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja he vastasivat näin: "Kysymys on kinkkinen. Ylen vuosien 1957–2008 digitoimat tv-ohjelmat ovat kylläkin Ritva-tietokantamme kautta etsittävissä, esimerkiksi Pikku kakkosen jaksoja 90-luvulta löytyy paljon meidänkin tietokannastamme. Jaksoihin ei kuitenkaan yleensä ole liitetty kuin varsin vähän kuvailutietoa, esimerkiksi yksittäisiä, pikku kakkosen sisällä esitettyjä ohjelmia ei tavallisesti ole erikseen kuvailtu.Etsimäsi ohjelman pituus 15–25 minuuttia saattaisi viitata siihen, että ohjelma on voitu esittää pikku kakkosen ulkopuolella itsenäisenä lastenohjelmanaan. Jos kyseessä on ollut ulkomainen tuotanto, se tuskin löytyy meiltä, eikä tuskin Yleltäkään. Tarkempi tieto...
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue, joka on...
Helmet-verkkokirjaston kuvailutietojen perusteella kuvallisia teoksia tavallisista neuvostoliittolaisista ei ole montaa. Vanhemmissa teoksissa kuvailutiedot ovat hyvin niukkoja, joten on vaikea näkemättä sanoa onko niissä kuvia vai ei. Ainakin yksi teos kuitenkin näyttäisi sopivan kriteereihin:Matkalla Neuvostoliitossa / John Steinbeck ja Robert Capa Wikipediassa kerrotaan teoksesta näin: "Steinbeck ja Capa matkasivat Neuvostoliitossa noin kahden kuukauden aikana vuonna 1947, ja heidän tavoitteenaan oli kertoa tavallisten neuvostoliittolaisten elämästä."Näitäkin voit kokeilla:Kuvia vanhan rajan takaa 1941-1944 / Juha VartiainenNeuvostoliiton koulutNuoret Neuvostoliitossa / Vasili ZaitsikovNaapurimme NeuvostoliittoLähde:Helmet.finna.fi....
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019.
Kappaleesta "Marry You" löytyy nuotinnos pianolle/laululle/kitaralle julkaisussa Bruno Mars : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 2014) ja helppona pianosovituksena julkaisussa Best of Bruno Mars : 11 favorites arranged for easy piano (Hal Leonard, 2017). Molempia kirjoja on PIKI-kirjastojen kokoelmissa.
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskukselle ja sieltä ystävällisesti vastasi Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Riina Klemettinen: "Tähän kysymykseen on vaikea antaa varmaa vastausta, mutta taustalla saattaa olla agronomin, astronomin ja ekonomin kaltaisten, suhteellisen vanhojen lainasanojen tarjoama malli. Nämä sanathan löytyvät jo Nykysuomen sanakirjasta, jonka aineisto on kerätty pääasiassa 1900-luvun alkupuolella.Ehkäpä uusia tutkintonimikkeitä luotaessa on ajateltu, että nomi-loppu kuulostaa kansainväliseltä ja toisaalta myös suomalaiseen suuhun sopivalta. Loppuosaan liitettävän alkuosan on sitten tarkoitus kuvata kutakin erikoisalaa, ja se on saatettu lainata vaikkapa englannista (tradenomi) tai latinasta (hortonomi)....
Tietoa eduskunnasta saa parhaiten sivulta https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx . Eduskunnan verkkosivustolla on myös EU-vaaleista tietoa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/euasiat/Sivut/EU-vaalit-2024.aspx
Sinilevähavaintojen ilmoituspalveluista ei löytynyt mitään tietoa, että viranomainen kävisi tarkistamassa kansalaisten havaintoja. Luultavasti sellaiseen ei olisi aikaakaan, koska tilanne voi muuttua nopeasti.Palveluissa näkyy havainnon ajankohta ja se, onko havainnon tehnyt kansalainen vai asiantuntija.https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivuhttps://www.vesi.fi/karttapalvelu/?theme=layernames_cyanobacteria_ulkoliikuntafi&teema=sinilevatilanne
Lohikäärme Glaurung esittää Silmarillionissa kahdessa eri kohdassa samankaltaisen tervehdyksen. Kyseiset tervehdykset kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan sekä suomennoksessa että alkuperäiskielellä. Ensimmäinen tervehdys on suomennettu seuraavasti: "Terve kohdatessamme, Húrinin poika!" (s. 217) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu puolestaan: "Hail, son of Húrin. Well met!" (s. 254)Toinen tervehdys on puolestaan suomennettu seuraavasti: "Terve Nienor, Húrinin tytär." (s. 228) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu: "Hail, Nienor, daughter of Húrin." (s. 267)Suomennetun tervehdyksen "kohdatessamme" näyttää siis perustuvan alkuperäistekstin tervehdyksessä esiintyvään huudahdukseen "Well met!".Lähteet:Tolkien, J. R. R., Tolkien,...
Rakennusten suojelusta päättävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) rakennusperintölain nojalla. Lain mukaan suojelu voi koskea rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita sekä myös rakennuksen osaa, rakennuksen kiinteää sisustusta taikka muuta rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta. ELY-keskuksen suojelupäätöksestä käy ilmi suojelun kohde aluerajauksineen, suojelumääräykset sekä niiden kohdentuminen esimerkiksi ulkoasussa, sisätiloissa, kiinteässä sisustuksessa ja rakennusten lähiympäristössä. Tietyin perustein ELY-keskus voi myös myöntää luvan rakennussuojelupäätöksestä poikkeamiseksi.Tietyn suojellun rakennuksen tarkan tilanteen selvittämiseksi kannattaa siis olla yhteydessä ELY-...
Kysymyksestä ei selviä, mistä tietystä laulusta on kysymys, mutta jos tarkoitat Nils-Eric Fougstedtin säveltämää ja Reino Hirvisepän sanoittamaa "Romanssia" elokuvasta "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", sen ruotsinkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kanske en visa" ([Schildt], 1989). Nuotissa laulu on nimellä "Romans". Se alkaa: "Jag älskar dig mer än du någonsin förstår". Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Barbara Helsingius. Sen on levyttänyt Helena Salo, jonka lp-levylle "Dagdrömmar" kappale sisältyy (Taste of Music TOM01, 1987).
Toukista löytyy kuvia ja tietoa Ötökkätiedon sivuilta: https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50Ainakin kaaliperhosen ja kaalikoin toukkien mainitaan sivuston artikkeleissa käyttävän ravintokasvinaan koristekrassia.
Suomessa vanhimmat Stern-lehden vuosikerrat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta. Valitettavasti vanhin säilytyksessä oleva vuosikerta on Finna-tietokannan mukaan (https://www.finna.fi/Record/vaari.412927?sid=4782520838) vasta vuodelta 1980. Stern-lehden verkkosivuilta pääsee digitoituihin artikkeleihin, mutta vanhimmat digitoidut lehdet ovat vasta vuodelta 2000. https://www.stern.de/gesellschaft/archiv/?month=8&year=2000
