Imppu-oravasta on runoja Rauha Salparannan kirjoittamassa ja Reino Salparannan kuvittamassa kirjassa "Kissojen kaupunki" (Karisto, 1991). Runot ovat "Imppu-orava", "Impun laulu" ja "Impun syntymäpäivät".
Keräilijän aarteet – Kupittaan savi -teoksessa kerrotaan, että esineen pohjaan maalatut nimikirjaimet kertovat sen, kuka tuotteen on suunnitellut ja/tai maalannut koristelun. Kun Marjukka Pääkkönen-Paasivirta toimi tehtaan taiteellisena johtajana 1950-luvulla, käytännöksi vakiintui, että tuotteet merkittiin tussisigneerauksella: Made in Finland ja suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet. Kupittaan saven esineiden tunnistamista vaikeuttaa se, etteivät he käyttäneet vuosileimoja. Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) löytyy Lastu-kirjastoista: https://lastu.finna.fi/Record/lastu.317169?sid=4862061502Täältä löytyy yksi listaus Kupittaan saven taiteilijoiden signeerauksista: https://www.signaturer.se/Europa...
Ensimmäinen Talvion suomentama julkaisu nimeltään "Satuja ja seikkailuja" on vuodelta 1905. Oheisesta linkistä löytyvät myös muut hänen suomentamansa H.C. Andersenin sadut:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eauthor_facet%3A%22Talvio%2C+Maila%22&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=Andersen%2C+H.+C.&type=Author
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin taannoin myös käännöksiin liittyvään kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-etsinyt-...
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Kyseessä voisi olla Mary M. Dodgen Hopealuistimet vuodelta 1865 (suomennettu 1922), joka sijoittuu Hollantiin. Päähenkilö on köyhän perheen tyttö, joka luistelee puuluistimilla. Tytön isä on loukkaantunut patotyömaalla, ja on menettänyt muistinsa. Isä leikataan, ja hän paranee. Tyttö osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopealuistimet.
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen...
Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Pasilassa toimiva Monikielinen kirjasto on hankkinut myös bulgariankielisiä lastenkirjoja koko kirjastoverkon käyttöön. Kirjat ovat tilattavissa Helmetin kautta mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Kirjoja haettaessa voi käyttää seuraavaa hakuohjetta :https://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/helmet . Voit vaihtaa albanian sijalle bulgaria, Kokoelma-valikkoon voit vaihtaa KAIKKI-sanan sijalle Lasten kokoelma ja Sijainti-ruutuun Kaikki. Kirjoja voi varata Helmetin kautta. Pyytäkää tarvittaessa apua oman kirjastonne henkilökunnalta.
Jos käyttöä on enemmän, voitte pyytää myös, että omaan kirjastoonne lähetään pieni bulgariankielisten lastenkirjojen siirtokokoelma. Tästäkin täytyy sopia lähikirjaston henkilökunnan kanssa.
Hei,
Kappaleen "Hyvin vanha valssi" nuotit löytyvät vuonna 1980 ilmestyneestä nuotista 30 uutta kotimaista.
Kyseinen nuotti löytyy useammasta kirjastosta Suomessa. Esim. Puolangan kirjastossa tätä ei kuitenkaan näytä olevan, joten mikäli haluat nuotin
lainaan, siitä pitää tehdä kaukolainapyyntö omassa kirjastossa. Kyseisen palvelun hinnat selviää paikan päällä tai kirjaston verkkosivujen kautta.
Johann Wolfgang von Goethen näytelmästä Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand (1773) on kaksi suomennosta. Antti Räihä suomensi teoksen vuonna 1899 ja J. A. Hollo vuonna 1923.
Kummassakin suomennoksessa kyseinen kohta on jätetty suomentamatta tai paremminkin sanottu sitä on hiukan sensuroitu..
Antti Räihän suomennoksessa tämä on kohta kuuluu näin:
GÖTZ (vastaa). Minun antautua! Armon ja epä-armon uhalla! Kenenkä kanssa te puhutte! Olenko minä ryöväri? Sano kapteenillesi: Hänen Keisarillista Majesteettiansa minä nyt, niin kuin ainakin, kunnioitan velvollisuuteni mukaan. Mutta hän, sun kapteenisi, sano hälle, hän voi minua — (Täräyttää ikkunan kiini).
J. A. Hollo on kääntänyt tuon lauseen näin:
Mutta hän, sano se hänelle, hän voi...
Hei!Opettajattaren laulu löytyy teoksesta: Suuri Toivelaulukirja 19. Kirjaa löytyy Riihimäen kirjastosta sekä musiikkiosastolta että kirjaston varastosta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan kirjaa ei ole käännetty muille kielille ollenkaan.LähdeKäännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
Aikaisemmassa parin vuoden takaisessa vastauksessa on pohdittu samankaltaista kysymystä ja oltu jopa Otavaan yhteydessä asian suhteen: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-ovatko-reseptit-pysyneet?language_content_entity=fiKuten kyseisessä vastauksessa tulee ilmi, kirjan uusissa laitoksissa on tapahtunut suuria muutoksia 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Jo aikaisemmasta vastauksesta ilmenevien tietojen lisäksi Finna-hausta selviää, että vuoden 1987 48. painos, vuoden 2000 61. painos sekä vuoden 2008 74. painos kuvailee itseään "täysin uudistetuiksi".
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Sirkka Turkan runo Savinen ranta kokoelmasta Yö aukeaa kuin vilja (1978) on käännetty englanniksi. Voit lukea runon teoksesta A sure star in a moonless night (translated by Emily Jeremiah, Waterloo Press, 2013). A sure star in a moonless night -teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.https://helmet.finna.fi/
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään etsimääsi runoa tai vanhaa koulukirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tämän? Tietoja ja muistikuvia voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Cappelen Damm Agencyn sivujen ja syksyn 2023 kirjaluettelon perusteella näyttäisi, että Arvolan alun perin norjankielisestä kirjasta Kniven i ilden (2022) löytyy ainoastaan lyhyt englanninkielinen näytekäännös (kirjan nimi olisi englanniksi The Knife in the Fire). Näytekäännös on ladattavissa Books from Norway-sivustolta. Kustantamon sivulla ja luettelossa listatuista ulkomaalaisista käännösoikeuksista ei myöskään löydy englanninkielisiä maita. Lisätietoja voi kysyä Cappelen Damm Agencysta.LähteetCappelen Damm Agency: Kniven i ilden https://www.cappelendammagency.no/_kniven-i-ilden-ingeborg-arvola-9788202762742Kirjaluettelo syksy 2023: https://issuu.com/cappelendamm/docs/agency_fall_2023_fiction_issuBooks from Norway: https://...
