Kianto kuvailee Rovaniemen-esiintymistään kirjassaan Mies on luotu liikkuvaksi : Iki-Kianto muistelee matkojaan, luvun Kiertävä kirjailija osiossa Kaukana ja korkealla (s. 181–184).
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista lastenkirjaa ja tietokannoistakaan ei ollut apua. Tässä esimerkiksi Kirjasammon hakutulokset sanalla 'perunamuusi':https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/perunamuusiMutta muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paljon riippuu siitä, mitä taivaankannessa näkyy. Jos esimerkiksi kuu tai aurinko näkyy kuvassa, voidaan tästä jo mahdollisesti päätellä jotain: esimerkiksi auringon tietyt sijainnit suhteessa kuvaajaan ovat mahdollisia ainoastaan tietyillä leveyspiireillä. Useiden taivaankappaleiden - kuten tähtien - näkyminen kuvassa lisää mahdollisuutta määrittää tarkka sijainti huomattavasti, sillä tällöin on mahdollista arvioida taivaankappaleiden sijainteja suhteessa toisiinsa, eikä ainoastaan suhteessa kuvaajaan.Seuraavassa artikkelissa on sinua mahdollisesti kiinnostavaa tietoa erään tähtitieteilijän pyrkimyksistä arvioida esimerkiksi taideteosten ja historiallisten tapahtumien sijainteja taivaankappaleiden ja ajankohtien asettamien reunaehtojen...
Ranskan lisäksi viime vuosien ylioppilaskokeissa on ollut mukana espanja (pitkä ja lyhyt), italia (lyhyt) sekä portugali (lyhyt). Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta löytyvistä tilastoista ei valitettavasti selviä kuin kokeisiin osallistuneiden määrä – ei sitä, kuinka moneen kouluun nämä jakautuvat. Seuraavissa luvuissa ovat mukana kaikki koulut. Tilastoista luvut löytyvät myös eriteltyinä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.Espanja, pitkä oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 58 (19 miestä, 39 naista) syksy 2021: 42 (10, 32) kevät 2022: 63 (18, 45) syksy 2022: 39 (10, 29) kevät 2023: 71 (21, 45) syksy 2023: 43 (20, 23) kevät 2024: 92 (36, 56)Espanja, lyhyt oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 646 (113, 533) syksy 2021...
Kaivattu kirja lienee Ira J. Morrisin Kuningaskunta laulusta : historiallinen romaani keskiajan Burgundista (WSOY, 1965). Sen jatko-osa on Noidan poika (WSOY, 1968).Laulu, josta kysymyksessä muistellut säkeet ovat peräisin, esitellään Kuningaskunta laulusta -kirjan yhdeksännessä luvussa, jossa sen teksti on ranskaksi; suomennos löytyy viimeisen luvun lopusta. Samat säkeet esiintyvät Noidan pojan alussa."Kumarran ja katoan / ja murhemielin vaellan, / vaarojen tietä taivallan / Ranskan halki ja Navarran. // Hänelle silti kertokaa : / rakastan häntä; mainitkaa / vain nimi sen ken toivottaa / kaikkea hyvää puolestaan."Kuningaskunta laulusta | Kirjasampo
Voisikohan kyseessä olla Tuulan sijaan Liisa? Four Catsin Liisa-kappaleessa (kansansävelmä, san. Saukki) lauletaan:"Meillä on mielessä Liisan silmät, niitä ei voita mikään muu, Meillä on mielessä Liisan huulet, ei ole kellään kauniimpi suu"Sanoista tulee kovasti mieleen myös Gösta Sundqvistin sanoittama Sinisilmä mansikkasuu, jota ovat esittäneet mm. Leevi and the Leavings ja Aarne Tenkanen:"Tyttöni sinisilmä mansikkasuu, Kun pääni sinun povellesi painan, Ei huoleta mua murheet eikä mitkään muut --- Ei sytytä mun sydäntäni toisen tytön silmät, Ei suutele mun huuliani toisen suu"
Olisikohan kyseessä Freeworldgroupin tekemä selainpeli "Evolution"? Omaan silmääni näyttää siltä, että monet mainitsemasi tuntomerkit täyttyvät.Peliä voi pelata edelleen täällä: http://www.freeworldgroup.com/games6/gameindex/evolution.htmPelin trailerin voi katsoa Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=-xiC0maV3_Y
Voisikohan kyseessä olla Timo Turusen laulama "Pieni ystäväin" vuodelta 1991?Laulussa lauletaan mm. näin: "Sä oot mun pieni rakas ystäväin,juosta kanssas mä sain lailla tuulen.Niin lämmin tunne herää sisälläin,kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen."Kappale on sen verran vanha, että meillä Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole siihen liittyvää materiaalia. Kappale on kuunneltavissa esim. YouTubessa.
Juoni kuulostaa elokuvalta Z for Zachariah: https://www.imdb.com/title/tt1598642/plotsummary/?ref_=tt_stry_plElokuva perustuu Robert C. O'Brienin kirjaan Tohtori L - vieras kuolleesta maailmasta.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kuullut-joskus-runon-joka?language_content_entity=fi
Voisiko kyseessä olla Jan Lööfin kirja "Raitapukuinen mies osti omenan" (Tammi 1974). Kirjassa raitapukuinen mies ostaa omenan ja laittaa sen ikkunalaudalle kypsymään. Papukaija tönäisee omenaa ja se putoaa vanhan mummon päähän.Täältä löytyy kirjan kansikuva:https://www.finlandiakirja.fi/fi/jan-loof-raitapukuinen-mies-osti-omenan-1264996Kirja on ilmestynyt myös englanniksi nimellä "Who's Got the Apple?".
Etsimäsi suomennos Alfred de Vignyn runosta La mort du Loup sisältyy teokseen Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa : alkutekstein varustettu laitos ja nimenomaan teoksen vuoden 1957 laitokseen.https://finna.fi/Record/lumme.2828421?sid=4789007579https://finna.fi/Record/satakirjastot.37724?sid=4789045622#componentpar…
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Lastenlaulun "Omenamato" on säveltänyt Esa Helasvuo ja sanoittanut Taina Ruuskanen. Siitä on levytys LP-levyllä Onnimanni: musiikkia lapsille ja aikuisille (Love Records, 1976), laulajana Susanne Helasvuo. Levy on lainattavissa joistakin kirjastoista. Voit tehdä siitä kaukolainapyynnön.Petter Ohlsilla taas on sävellys nimeltä "Matolaulu". Siitä näyttää olevan tallenne ainoastaan kasetilla Juhlat hillopurkissa, joka on Tapiolan koulun 9. musiikkiluokan julkaisu vuodelta 1993. Kasettia on ainoastaan yksi kappale Kansalliskirjastossa, josta voi tilata käyttökopion kuunteluhuonekäyttöön.
Voisivatkohan kyseessä olla ketut? Muut tuntomerkit sopisivat Graham Oakleyn Kettukallion poliisi -sarjaan: Kettukallion poliisi ja merirosvot (1995), Kettukallion poliisi ja kummitus (1997) sekä Kettukallion poliisi ja murtovarkaat (1998).
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelussa voit selailla nimiä vuosikymmenittäin. Linkki palveluun: nimipalvelu.dvv.fiValitse valikosta vasemmalta Suosituimmat etunimet ja sitten pudotusvalikosta vuosikymmen. Palvelu näyttää 100 suosituinta nimeä. Etunimihaulla voi hakea nimeä ja palvelu näyttää kuinka monelle henkilölle kyseistä nimeä on annettu ja millä vuosikymmennellä. Palvelusta löytyvät myös sukunimet.
Keskustakirjasto Oodissa on digitointistudio, jossa on Helmet-kirjastojen kattavimmat digitointimahdollisuudet.Pääset tarkastelemaan tilaa ja sen käyttömahdollisuuksia tästä.
Ollin eli Väinö Nuortevan haastattelussa käy ilmi, että antiikin hahmot ja suomen kieli olivat erityisen rakkaita hänelle, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/07/ollin-pakinoita. Hänen pakinoissa pilaillaan myös "liian juhlavasta ja keikaroivasta kielenkäytöstä". Siitä varmaan on tuossakin lauseessa kyse.Lauserakenne tässä on johtolause keskellä referaattia, Iso Suomen kielioppi, §1481.https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1481. Latinan kielessä johtolause sijaitsee usein keskellä lausetta, jota se määrittää.Latinan kieli on synteettinen kieli, substantiivit ja adjektiivit taipuvat eri sijamuotoihin (nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, ablatiivi ja jopa lokatiivi ja vokatiivikin tietyillä tilanteissa), verbimuotojakin on...
Mahdollisia teoksia ovat mm. seuraavat:Hietala, Kari: Työttömyyden kustannuksetKettunen, Juha: Työllistyminen, työvoiman liikkuvuus ja työttömän taloudellinen asema = (Re-employment, labour mobility and welfare of unemployed persons)Kolehmainen, Sirpa: Naisten työmarkkinat ja työttömyys : segregaatio ja naisten työttömyys SuomessaLilja, Reija: Näkökulmia työttömyyden kohtaantoon SuomessaMartikainen, Pekka: Työttömyys ja kuolleisuusPääkkönen, Hannu: Työttömyyden keston yksilölliset erot Suomessa 1980-luvun lopullaSääski, Niilo: Työttömien seuranta 1989-1991Työministeriö: Vuoden 1989 työllisyyskertomus; Vuoden 1990 työllisyyskertomus
