Larin-Kyöstin runo "Kirkonhiirien joulu" löytyy teoksesta "Larin-Kyösti, k. (1916): Sydänpäivän lauluja. K. J. Gummerus."Tässä runon sanat: Kirkonsakastissa pöydän päässä huojui hiirivaari hajasäärin, pitkää nälkää nälvi hiirimuori, poijat rippisaarnaan vastas väärin. »Hohhoo», huokas vanha hiirimuori, »muinoin jouluks saikin kyrsää, kuhaa, nyt saa jyrsiä vain kirjankantta,tääll' ei muuta saa kuin yskää, nuhaa». »Jättihän se ennen ristirahvas kirkonpenkkiin jonkun leivän murun, huono aika...» virkkoi hiirivaari, »lapsistaankin saa vain vaivan, surun.» »Rusthollien laiskat rotat lihoo, niill' on herkut sekä herranpäivät, hengen hiiret saavat purra kynttään, ihme sentään, että henkiin jäävät.» »Pistä sentään tulta kynttiläämme, veitsin,...
Sana on lainaa venäjästä ja tarkoittaa kiertämistä. Naverkatilla on tarkoitettu monenlaisia kiristystyökaluja.Tässä on mielenkiintoinen blogikirjoitus slaavilaisista lainasanoista suomenkielessä. Siellä naverkatin pohjaksi on annettu sanat навёртка (navertka) / навертеть (navertet).Veikko Ruoppilan Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa -kirjassa mainitaan selitys "naverkatti: 'kiristyskapula' ven. navjortka 'kerintä, kiertäminen'".Hiidenkivi-lehdessä on julkaistu artikkeli otsikolla Naverkatti on tiukalle kiertämistä. Linkissä on vain viittaustiedot, jos artikkeli kiinnostaa, kannattaa saatavuudesta kysyä suoraan omasta kirjastosta.
Pankkien kokoa voi tarkastella monella eri tavalla, esimerkiksi taseen perusteella.Finanssivalvonnan verkkosivulta Tilinpäätösten avainluvut 2016–2023 löytyy jäsenosuuspankkien taseet vuodelta 2023 taulukkona:https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/tilastot/tilinpaatosten-avainluvut/2016-2023/member_banks_of_the_amalgamation_of_the_co-operative_banks_2016-2023.xlsxTaulukosta selviää OP Ryhmän jäsenosuuspankkien koot taseen perusteella. Taulukko on excel-muodossa, joten siitä voi Data-välilehdeltä suodattaa jäsenosuuspankkien tietoja haluamallaan tavalla. Lisää tietoa OP Ryhmän jäsenosuuspankeista löytyy OP Ryhmän raporteista:OP Ryhmän raportit | OP Ryhmä | OP
Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Taustalaulajaa tai -laulajia ei nimetä äänitteissä eikä äänitteiden kuvailutiedoissa. Kappaleen äänitysvuosi on 1975.Kansalliskirjaston hakupalvelun tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653470?sid=4794359732Äänitteiden tietoja Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/search?q=alatalo+mikko+saara&type=all
Samankaltaisia teoksia voisivat olla esimerkiksi:Laura Lehtola: TakapenkkiSoili Pohjalainen: KäyttövehkeitäSoili Pohjalainen: ValuvikaMoa Herngren: Ruotsalainen avioliittoNina Lykke: Ei ei ja vielä kerran eiNina Lykke: Kohonnut riskiNina Lykke: Emme ole täällä pitämässä hauskaaAnne Tyler: ÄkäpussiBeth Morrey: Clover Hendry vaihtaa vapaalleGail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Kysymys on sen laatuinen, että siihen ei oikein voi ottaa kantaa kirjastonhoitajan kompetenssilla, ja kansainväliseen merioikeuteen liittyvä kirjallisuus on paitsi laaja, myös maallikolle vaikeaselkoinen. Jotakin aiheesta kuitenkin voi lausua.Yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimus UNCLOS (SopS 50/1999) määrittää mitä alukset voivat tehdä, missä kulkea ja miten niihin on valtiollisen toimijan sallittua reagoida. UNCLOS ei nähdäkseni ota kantaa kuvattuun skenaarioon, mutta esim. 110 artikla asettaa reunaehdot sille, missä tapauksissa sota-alus saa normaalioloissa pysäyttää ulkomaisen aluksen kansainvälisillä vesialuilla. Kts. myös the Commander’s Handbook, kohta 3.4, Right of Approach and Visit.UNCLOSin sopimustekstin lisäksi aiheeseen...
Kappale on tunnussävelmä 1980-luvun tv-sarjasta "Ritari Ässä" eli "Knight Rider". Sen säveltäjä on Stu Phillips, oikealta nimeltään Stuart Phillips. Joissakin lähteissä säveltäjäksi on merkitty myös Glen A. Larson. Kappaleessa on havaittu samankaltaisuutta Léo Delibesin "Sylvia"-balettimusiikin osan "Cortège de Bacchus" kanssa.Lähteitä:Discogs-äänitetietokanta:https://www.discogs.comFräntilä, Jarkko: Ritari Ässä saapui televisioon tasan 40 vuotta sitten - tätä et tiennyt sarjan ikonisesta tunnussävelmästä (Rumba, 26.09.2022):https://www.rumba.fi/uutiset/ritari-assa-saapui-televisioon-tasan-40-vuotta-sitten-tata-et-tiennyt-sarjan-ikonisesta-tunnussavelmasta
Talvisodan muistomitalin perusmallia jaettiin vuosina 1940-1992 noin 700 000 kappaletta. Asetus vuosien 1939-1940 sodan muistomitalista avaa kenelle muistomitali voitiin myöntää. Perusteena oli käytännössä osanotto sotaan. Talvisodan muistomitalin saaneista on olemassa kortisto Kansallisarkistossa, Päämajan kunniamerkkitoimiston aineistojen yhteydessä. Raija Ylönen-Peltonen kuvailee Sotahistoriallisessa aikakauskirjassa 2021 julkaistussa artikkelissaan kortiston tietoarvoa vähäiseksi, sillä se sisältää vain henkilön nimen, syntymäajan, mitalin luovutuksen ajankohdan ja sodan aikaisen joukko-osaston. Vuosina 1957-1992 jaetun jatkosodan muistomitalin jakelumääräksi arvioitiin Ruotuväki-lehdessä 17/1992 noin 300 000 kappaletta. Mitali...
Olisikohan kyseessä ehkä tamperelainen Kenkätehdas A. Waselius, jonka tuotemerkkejä olivat mm. Wase, Wase Pop, Waselicos ja Wasette? Pula-aikana 1945 perustettu tehdas valmisti alkuvuosinaan puupohjaisia kangaskenkiä sekä tallukkaita. Myöhemmin tuotantoon tulivat naisten muotikengät. Tehdas lopetettiin 1970.Waseliuksen Wase-logon 'e' voi hyvinkin olla miellettävissä z-kirjaimeksi. (Ks. Waseliuksen mainos verkkosivulla Mummokengät ja kiilapohjat / Granny shoes and wedges (evildressmaker.com))Lähde: Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita
Kirjastoalalle voi työllistyä osa-aikaisesti ja kirjastolaiseksi voi opiskella oppisopimuksella.Työkokeilu voisi olla helpoin tapa tutustua alaan ennakolta. Linkki sivustolle (esimerkkinä Espoo)
Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo. Kaikkien ihmisten pitäisi olla samanarvoisia, mutta käytännössä näin ei ole. Esimerkkejä riittää ympäri maailman, ja ihan jo kotimaassakin. Ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet yhteiskunnassa ovat erilaisia. Yksinkertainen esimerkki on verrata keskenään upporikkaan ja rutiköyhän henkilön mahdollisuuksia ja vaikutusvaltaa, sekä muiden ihmisten suhtaumista heihin. Tai pakolaisen ja "oman kansalaisen" asemaa yhteiskunnassa. Kaikkien samanlainen kohtelu ei aina riitä takaamaan yhdenvertaisuuden toteutumista. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttääkin, että syrjintään perustuvaa eriarvoisuutta pyritään aktiivisesti poistamaan esimerkiksi erilaisilla edistämistoimenpiteillä, mukaan lukien...
Fono.fi:stä ei löytynyt yhtäkään, ja Violasta eli Suomen kansallisdiskografiasta, josta pitäisi löytyä kaikki tiedot, löytyi vain hänen esittämänsä kappale Pieni sana yksinkertainen.
Linkitetystä laulun "Spesso, Sprofondo" sanoista löytyy englanninkielinen käännös Lyrics Translate -sivustolla. Ainakin kappaleen alku tuntuu viittaavan Sapfon runoon.
Samalta sivustolta löytyy käännöksiä muidenkin Shapplinin laulujen sanoista.
Sukunimen Marsfeld alkuperää voi etsiä kahdesta suunnasta. Osassa lähteitä nimeä pidetään alkuperältään saksalaisena (esimerkiksi iGENEA-sivuston sukunimiluettelo), osa antaa mahdollisuuden kytkeä sen brittiläiseen nimistöön (esimerkiksi The Internet Surname Database) ja vanhan englannin sanoihin 'mearc' (marskimaa) ja 'feld' (vainio, aukea). Varhaisin asiakirjoihin taltioitu englantilainen nimen muoto on ollut de Marsfelde Somersetin kreivikunnassa 1300-luvulla; vuosisatojen kuluessa ja eri puolilla maailmaa siitä on sittemmin kehkeytynyt lukuisia erilaisia variaatioita.
"Saksalaisen" tulkinnan mukaan taas sukunimen Marsfield alkuperä voisi olla paikan nimessä. Esimerkiksi Münchenin Maxvorstadtissa on Marsfeld-niminen alue, joka on...
Ilmeisesti kyse on Pasi Kauniston levyttämästä kappaleesta Elää jokainen vain kerran (Tango of a summer night). Se on säveltänyt Tony Perdone. Kyseessä on salanimi ja oikealta nimeltään tämä belgialainen säveltäjä on Jean Joseph Kluger.Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Tuula Valkama.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4627426?sid=4710823646https://fenno.musiikkiarkisto.fi/https://www.discogs.com/artist/541034-Tony-Perdonehttps://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Kluger
Kumpaakaan kysymyksessä mainituista Atatürk-elämäkerroista ei ole suomennettu. Suomeksi on käännetty vain Dagobert von Mikuschin Mustafa Kemal : uuden Turkin luoja (WSOY, 1930).Toni Alarannan Turkin historia on ilmestynyt vuonna 2019.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan kirjaa ei ole käännetty muille kielille ollenkaan.LähdeKäännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Elonetin mukaan Antonio Margheritin ohjaama elokuva Killer Fish on ollut Suomessa levityksessä nimillä Piraijat - raatelijat ja Dödens käftar. Se nähtiin elokuvateattereissa ensi kerran 27.6.1980, ja myöhemmin se oli myös videolevityksessä.
