Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9
Sanat lauluun tai sen suomenkieliseen versioon "Silakan ylistys" löytyvät monista nuottijulkaisuista. Näitä on listattu aiemmassa vastauksessa.Itse kappale on kuultavissa tällä hetkellä esimerkiksi Vimeossa ja Spotifyssa. Siitä on julkaistu levytys CD-levyllä Pelle svanslös (1994). "Silakan ylistyksestä" löytyy versioita useilta äänitteiltä.
Tätä asiaa on aiemminkin kysytty palvelussa v.2007.Tarina Soria Morian linnasta on yksi Norjan tunnetuimpia kansantarinoita. Taivaanrannassa loistava Soria Morian linna symboloi sitä lopullista onnea jota me kukin etsimme. Legendan mukaan reittiä tuonne linnaan ei ole kunnolla merkitty. Jokaisen on löydettävä perille omaa polkuaan. Tarinassa Askeladden tavoittelee Soria Morian linnan prinsessaa.Myös Henrik Ibsenin näytelmässä Peer Gynt viitataan Soria Morian linnaan. Satu on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1925, tekijänä Peter Christen Asbjörnsen ja se löytyy satukokoelmasta Satumaa : Sooria Moorian linna, 1983.
Tämä on Eino Grönin esittämä kappale Yhä untani seuraan (1968).https://www.youtube.com/watch?v=K_5Hl4qeBpELähde:Suomalaisen musiikin kotisatama: jokaiselle jotakin (blogi): Eino Grönin äänitteille taltioimien kappaleiden alkusanoja https://finnishsongwriters.wordpress.com/2016/11/12/Artistinfo https://music.metason.net/artistinfo?name=Eino%20Gr%C3%B6n&title=Povas%20Mulle%20Mustalainen%20%2F%20Yh%C3%A4%20Untani%20Seuraan
Internet-haun perusteella vaikuttaa siltä, että havaijinleike on suomalainen ilmiö. Muissakin maissa kyllä syödään Havaiji-nimisiä liharuokia, mutta ne eivät ilmeisesti kuitenkaan ole sama asia kuin Suomessa tunnettu havaijinleike.Kirjaston vanhoista keittokirjoista ei löytynyt mitään tietoa havaijinleikkeestä, muita leikkeitä kirjoissa kyllä esiintyy. Vanhoissa sanomalehdissä sana "havaijinleike" alkaa esiintyä noin 1970-luvulla.Havaijinleikkeellä lienee jonkinlainen yhteys Hawaii-pizzaan (kinkku-ananaspizza) ja Toast Hawaii -leipään, joissa molemmissa käytetään ananasta. Ananas ei ole alkuperäinen kasvilaji Havaijilla, mutta alueella oli paljon ananasviljelmiä 1900-luvun alussa.
Tammerkosken koulun (vuosina 1956–73 Tammerkosken tyttölyseo) 90-vuotishistoriikissa tiivistetään 9-luokkaisen tyttökoulun lukusuunnitelma seuraavasti: " -- kieliä sekä taito- ja taideaineita opetettiin enemmän kuin yhteiskouluissa."Tyttölyseoiden opetussuunnitelman ajatuksellinen tausta on nähtävissä jo vuonna 1918 muotoillussa opetussuunnitelmassa, jonka pyrkimyksenä oli saada "tyttölyseon oppijakso enemmän erikoisen naissivityksen vaatimuksia vastaavaksi ja vähemmän rasittavaksi".Lähteet: Tammerkoski 90 Kyösti Kiuasmaa, Oppikoulu 1880–1980
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme heti, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
Ilmiön - tai oletetun ilmiön - nimi on retrokausaliteetti. Asiaa ovat pohtineet lähinnä filosofit ja fyysikot. Esimerkiksi Huw Price on käsitellyt aihetta teoksessaan Time's Arrow and Archimedes' Point (kirja löytyy mm. Turun yliopiston kirjastosta). Lisää aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelista https://en.wikipedia.org/wiki/Retrocausality
Estonian uppoamista käsitellään ainakin jollain tapaa näissä suomenkielisissä kaunokirjallisissa teoksissa:Katja Kettu: HitsaajaRobert Åsbacka: UrkujenrakentajaAnna Lassila: PopcornprinsessaVironkielinen romaani Elme Väljaste: Elu võib alata lõpust on saatavilla kaukolainaksi muutamista Suomen kirjastoista.Sinua saattaisi kiinnostaa myös artikkeli "'Ja yhtäkkiä tulvahtaa keittiö täyteen merivettä': katastrofi, dystooppisuus ja trauma Estonian onnettomuuden kaunokirjallisissa kuvauksissa". Artikkeli on julkaistu e-kirjassa Pakkovaltiosta ekodystopiaan: kotimainen nykydystopia (Helsingin yliopisto, 2017).
Oppikouluun pyrkivän opas 1958 on saatavilla kaukolainaksi Varastokirjastosta. Kaukolainan hinta on Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaille 4 euroa /laina.Voit tilata oppaan kaukolainaksi verkkokirjaston kautta seuraamalla Varastokirjastosta tilaaminen -ohjeita tällä sivulla: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastosi asiakaspalveluun.
Mieleeni tulivat Bradbury, Ray:Ukkosen jyrähdys ja muita tarinoita tai Cortázar, Julio:Tarinoita kronoopeista ja faameista. Ainakin jälkimmäisessä annetaan paljon ohjeita mm. portaiden nousuun.Tarkoittamasi novelli ei kuitenkaan taida olla noista kummassakaan. Kysyin asiaa viisaammilta, mutta en ole vielä saanut vastausta. Toivottavasti joku lukija keksii sen ja lisää kommenttikenttään.Risingshadows sivustolta voisit yrittää muistella kirjaa kannen perusteella. Linkki Risingshadow
NYT-liikuntakorttiin pätee sama kuin useimpiin muihinkin esinelainoihin, eli niitä ei voi varata, ja ne voi lainata ainoastaan tietystä kirjastosta, jonne ne on myös palautettava. NYT-liikuntakortti on siis palautettava samaan kirjastoon kuin mistä sen on lainannut. Lainaamista varten on tosiaan mentävä sinne kirjastoon, missä kortti on paikalla.
"Nicht dass du mich belogst, sondern dass ich dir nicht mehr glaube, hat mich erschüttert." Nietzsche kirjoitti näin kirjassa Jenseits von Gut und Böse. Englanninkielisen käännöksen nimi on Beyond good and evil, suomeksi kirja on ilmestynyt nimellä Hyvän ja pahan tuolla puolen. J. A. Hollon käännöksessä kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Ei se, että valehtelit minulle, vaan se että en enää usko sinua, on järkyttänyt minua."
Voisivatkohan kyseessä olla ketut? Muut tuntomerkit sopisivat Graham Oakleyn Kettukallion poliisi -sarjaan: Kettukallion poliisi ja merirosvot (1995), Kettukallion poliisi ja kummitus (1997) sekä Kettukallion poliisi ja murtovarkaat (1998).
Kyseessä on Sergei Jeseninin jäähyväisruno До свиданья, друг мой, до свиданья eli Näkemiin, ystäväni, näkemiin. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.Runon suomennos sisältyy esimerkiksi teokseen Neuvostolyriikkaa 2.https://finna.fi/Record/anders.53401?sid=4795366691https://allpoetry.com/-Goodbye,-my-friend,-goodbye-
Verkossa olevista Kupittaan Saven suunnittelijoiden tai leimojen listoista ei löytynyt leimaan sopivaa henkilöä. Ks. https://www.signaturer.se/Europa/kupittan.htmhttps://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/#leimatKupittaan Savea käsittelee myös Tuula Salakari ym. teoksessaan Keräilijän aarteet - Kupittaan savi (2011).
Kyse lienee Alastalon salissa -teoksen esiluvusta Kirkkomaa. Tekstissä kertoja kulkee hautausmaalla ja toteaa: "Tutut ja tuntemattomat, ne, jotka oma silmäni on nähnyt, ja ne, joista on kertonut minulle vain puheenmuisto, oma lempeä äitini, oma vakava isäni, esivanhempieni maaksi muuttunut kunnioitettu tomu!""'Raskaasti ja rakkaasti kirjoitettu kirja' on omistettu vaimovainajan muistolle. Kirjan alkulukujen jo ollessa ladottuna Kilpi halusi liitettäväksi mukaan johdannon, joka oli kirjailijan Kustavin kirkon 150-vuotisjuhlassa elokuussa 1933 pitämä korkealentoinen puhe kirkkomaalla lepäävistä vainajista. Kilpi halusi kunnioittaa omalla lannistumattomalla työllään menneiden sukupolvien työtä."Lähde: https://kiiltomato.net/critic/volter-...
