Tarkkaa määrää on mahdotonta tietää. Google yritti laskea kirjojen määrän vuonna 2010 ja sai tulokseksi 129864880 kirjaa eli lähes 130 miljoonaa teosta. Jos määrään lisätään tuon jälkeen ilmestyneet teokset, on arvioitu, että vuoden 2023 loppuun mennessä kirjoja olisi jo yli 158 miljoonaa.LähteetISBN: How Many Books Are In The World https://isbndb.com/blog/how-many-books-are-in-the-world/Tekniikka ja talous 9.8.2010: Google selvitti, montako kirjaa maailmassa on https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/google-selvitti-montako-kirjaa-m…
Aluksi kannattaa lukea kansalaisten oikeudesta tehdä valituksia viranomaisten toiminnasta: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/lainsaadanto-ja-oikeusturva/opas/nain-valitat-viranomaisen-paatoksesta/kansalaisen-oikeus-valittaa-paatoksestaJos tämän perusteella katsoo, että viranomaisen toiminnasta on syntynyt vahingonkorvausvelvollisuus, sitä voi hakea Valtionkonttorista. Kannattaa kuitenkin tutustua Valtiokonttorin ohjeisiin siitä, millaisissa tilanteissa vahingonkorvausta voidaan maksaa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/#yleista_miten-tulee-toimiaValtionkonttorilta voi kysyä neuvoa: vahingonkorvaus@valtiokonttori.fi ; puh. 0295503740
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja
Kirkolliskokous asetti vuonna 1928 komitean laatimaan uutta virsikirjaa. Sitä ennen oli jo julkaistu virsikirjan lisävihkoehdotus, jota ei kuitenkaan hyväksytty. Virsikirjakomitean varsinaisiksi jäseniksi kirkolliskokous valitsi "teologiankandidaatti Ilmari Salosen (Salomiehen), pastori K. V. Tammisen, maisteri Armas Maasalon, professori Kaarle Krohnin ja tohtori Auk. Oravalan sekä varajäseniksi tuomiokapitulinasessori K. R. Kareksen, tohtori Martti Helan, kirkkoherra A. V. Tapanisen, rovasti Kustaa Hallion ja rovasti Matti Merivirran". Ensimmäisessä istunnossaan komitea valitsi puheenjohtajakseen Aukusti Oravalan ja päätti kutsua vakinaiseksi asiantuntijajäseneksi pastori, filosofianmaisteri Lauri Pohjanpään, joka on kirjoittanut komitean...
Appelsiinin tieteellinen nimi on Citrus sinensis, ei siis Apelsin (joka on ruotsia). Citrus aurantium on pomeranssi eli hapanappelsiini, jota käytetään esimerkiksi mausteena ja marmeladin raaka-aineena. Sitrusten keskinäisiä sukulaisuussuhteita on vaikea hahmottaa, koska ne ovat risteytyneet niin monta kertaa keskenään. Ilmeisesti sekä appelsiini että pomeranssi ovat mandariinin ja pomelon hybridejä, mutta siis eri lajeja.Ks. kuva sitrusten polveutumisesta Wikipedia-artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Orange_(fruit)
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi. Niin...
Hei,Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Tämä tieto löytyy koosteesta, jonka Tilastokeskus on julkaissut naisten päivän kunniaksi:Kansainvälinen naistenpäivä | Tilastokeskus (stat.fi)Valtioneuvoston sivuilla on kerätty tiedot kaikista Suomen itsenäisyyden ajan hallituksista. Tältä sivulta saat kätevästi tietoa hallitusten toimikausista ja siitä, kuka on ollut ministerinä missäkin hallituksessa.Hallitukset ja ministerit vuodesta 1917
Suomen lasten aapisissa ja lukukirjoissa fraktuura sinnitteli yllättävän pitkään suhteessa siihen, milloin "fraktuuran ja antikvan välisen taistelun" voi katsoa päättyneen jälkimmäisen hyväksi. Asiaan lienee ollut vaikutuksensa sillä, että meillä fraktuura miellettiin vahvasti "suomalaisiksi puustaveiksi" ja näiden puolustajille kansalliselle yleisölle tarkoitetun tekstin painaminen "latinalaisin kirjaimin" oli suurin piirtein yhtä sopivaa kuin suomalaisen talonpojan pukeminen roomalaiseen vaateparteen. Aluksi antikvalla ladottiinkin ainoastaan suomalaiselle sivistyneistölle tarkoitetut kirjat; kaikki laajimpien kansankerrosten teokset ja sanomalehdet ladottiin fraktuuralla. Päivälehti yritti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yrityksen...
Tällainen kommentti löytyy ainakin Ernest Hemingwayn kirjasta Jäähyväiset aseille (3. kirja, 25):"Mitä varten syöt lihaa?" Rinaldi kääntyi pappiin päin. "Etkö tiedä että on perjantai." "On torstai, pappi sanoi." "Se on vale. On perjantai. Syöt meidän Herramme ruumista. Se on jumalallista lihaa. Minä tiedän. Se on kuollutta itävaltalaista. Sitä sinä syöt." "Valkoinen liha on upseereista", sanoin täydentäen vanhan vitsin. Rinaldi nauroi. Hän täytti lasinsa. (s. 202; 5. p., 2011)
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston sivuilta löytyy tietoa runojen käytöstä kuolinilmoituksissa: https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Haapavesi-lehteä ei tilata paperimuotoisena mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Sen sijaan voit lukea sitä sähköisenä kaikissa kaupunginkirjaston kirjastoissa. Siis keskustan kirjastoista vaikka Oodissa, Töölössä ja Rikhardinkadun kirjastossa. Lehti kuuluu ePress-tietopalveluun, jota voi kirjastoissa käyttää asiakaskoneilla tai erillisillä lehtitableteilla. Lehteä voi lukea kirjastossa myös omalta laitteeltaan, jos kirjautuu kirjaston langattomaan verkkoon, Stadinettiin.Helmet : E-kirjasto : lehdet
Liikenteen päästöoikeuksista ja -päästökaupoista Suomessa vasta keskustellaan. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä julkaisi raporttinsa tämän vuoden tammikuussa ja totesi yleismielipiteenään, että liikenteen päästökauppaa kannattaisi suunnitella ensisijaisesti EU-tasolla. Komitearaportin johdannossa liikenteen päästöoikeudet määritellään näin: "Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan."
Linkki koko tiedotteeseen: https://www.lvm.fi/-/kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-arvioinut-...
Samuil Maršakin runoja ei löydy suomenkielelle käännettynä, mutta venäjänkielellä esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastosta löytyy hänen lastenrunojaan seuraavista kokoelmista:
Detki v kletke : stihi
Pervaja kniga dlja tštenija po slo-gam : stihi, skazki, rasskazy
Skazki, pesni, zagadki
Usatyi-polosatyi : stihi, skazki, perevody
Varastokirjastosta löytyy seuraava kokoelma:
Maršak, Samuil Stihi dlâ detej
Emme valitettavasti löytäneet tuota sanontaa tai sen alkuperää. Sitaatteja on koottu verkkoon mm. Wikisitaatteihin, https://fi.wikiquote.org/wiki/Maksim_Gorki. Niissä viitataan Laine, Jarkko (toim.): Suureen sitaattisanakirjaan. Verkosta löytyi työhön liittyvä sitaatti, https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-kun-tyo-on-ilo-elama-on-nautintoa-.
Asiasta voisi kysyä yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden laitokselta, esimerkiksi Helsingin yliopistosta, https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat…
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Pasilassa toimiva Monikielinen kirjasto on hankkinut myös bulgariankielisiä lastenkirjoja koko kirjastoverkon käyttöön. Kirjat ovat tilattavissa Helmetin kautta mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Kirjoja haettaessa voi käyttää seuraavaa hakuohjetta :https://www.kirjastot.fi/monikielinen-kirjasto/helmet . Voit vaihtaa albanian sijalle bulgaria, Kokoelma-valikkoon voit vaihtaa KAIKKI-sanan sijalle Lasten kokoelma ja Sijainti-ruutuun Kaikki. Kirjoja voi varata Helmetin kautta. Pyytäkää tarvittaessa apua oman kirjastonne henkilökunnalta.
Jos käyttöä on enemmän, voitte pyytää myös, että omaan kirjastoonne lähetään pieni bulgariankielisten lastenkirjojen siirtokokoelma. Tästäkin täytyy sopia lähikirjaston henkilökunnan kanssa.
Kysyjä tarkoittanee 4625 kHz taajuudella lähettävällä äänisignaalilla venäläistä UVB-76 -nimellä kutsuttua radioasemaa. Se on lähettänyt 1980-luvulta asti merkkiääntä, numerosarjoja ja radioaakkosia. Niiden tarkoituksesta on esitetty monenlaisia spekulaatioita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/UVB-76
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000864755.html
Vastaavia erilaisia numero- ja kirjainkoodeja lähettäviä lyhytaaltotaajuuksilla toimivia radioasemia on vuosikymmenten aikana ollut toiminnassa useita eri puolilla maailmaa. Näistä numeroasemiksi kutsutuista operoijista UVB-76 lienee pitkäikäisin. Numeroasemien arvellaan olevan valtioiden omistamia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Numeroasema
englanninkielisen wikipedian laajempi artikkeli:...
Johann Wolfgang von Goethen näytelmästä Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand (1773) on kaksi suomennosta. Antti Räihä suomensi teoksen vuonna 1899 ja J. A. Hollo vuonna 1923.
Kummassakin suomennoksessa kyseinen kohta on jätetty suomentamatta tai paremminkin sanottu sitä on hiukan sensuroitu..
Antti Räihän suomennoksessa tämä on kohta kuuluu näin:
GÖTZ (vastaa). Minun antautua! Armon ja epä-armon uhalla! Kenenkä kanssa te puhutte! Olenko minä ryöväri? Sano kapteenillesi: Hänen Keisarillista Majesteettiansa minä nyt, niin kuin ainakin, kunnioitan velvollisuuteni mukaan. Mutta hän, sun kapteenisi, sano hälle, hän voi minua — (Täräyttää ikkunan kiini).
J. A. Hollo on kääntänyt tuon lauseen näin:
Mutta hän, sano se hänelle, hän voi...
Alakouluikäisiä kiinnostaa yleensä hyvin monenlainen kirjallisuus sarjakuvista ja tietokirjoista lastenromaaneihin ja nuortenromaaneihin saakka.
Hyvää tietoa lasten lukemiseen liittyvistä asioista saat esimerkiksi näistä kirjoista:
Juli-Anna Aerila & Merja Kauppinen: Sytytä lukukipinä - pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn
Haaro, Katajamäki, Peltonen, Ylihärsilä: Käsikirja lukupiireihin (voit ladata sen täältä: https://lukemo.fi/lukemo/wp-content/uploads/2019/08/Lukuklaani_K%C3%A4s…)
Internetistä löytyy myös todella paljon hyviä sivustoja, joissa on tietoa lasten lukemisesta ja lukemisen edistämisestä, tässä pari esimerkkiä:
Niilo Mäki instituutin Lukimat-sivusto: http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1...
Koululaisten poissaolojen ja koulupudokkuuden vähentämiseen tähtääviä hankkeita on viime vuosina ollut paljon. Ihan kysymystä vastaavaa hanketta ei löytynyt, mutta tässä olisi joitain vaihtoehtoja:
Yhessä-hanke: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/yhessa-yhteisollisen-oppilaitosnuorisotyon-kehittaminen-etela-savossa/
Uukkari-hanke: https://toimisaatio.fi/kehittaminen/uukkari/
Sitouttavan kouluyhteistyö hanke: https://www.oph.fi/fi/hankkeet/sitouttava-kouluyhteisotyo
Oppilaitos Vamos -hanke: https://sakky.fi/fi/blogit/2020/pysahdytaanko-keskeytyskahveille-yksilovalmennusta-keskeytyksen-ajalle
