Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomeen tuli ensimmäinen sukunimilaki vuonna 1921, tätä ennen sukunimien antaminen oli melko villiä. Sukunimi tuli pakolliseksi samassa yhteydessä vuonna 1921. Snellmanin 100-vuotisjuhlaan liitettiin nimien suomalaistamiskamppanja ja vuonna 1906 Snellmanin päivänä nimensä vaihtoi 25 000 henkilöä. Huomattavasti suurempiakin lukuja on esitetty. Tämä johtuu siitä, että nimenmuutokset hoidettiin vielä tuolloin lehti-ilmoituksella, joissa usein ilmenee ainoastaan perheen pää "perheineen".Lähteet:Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: https://keski.finna.fi/Record/keski.276664?sid=4818540080https://375humanistia.helsinki.fi/johan-vilhelm-snellman/suurnimenmuutto-snellmanin-paivana-1906https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/fennomaanit-...
Vuoden 1946 Etelä-Suomen Sanomia voi lukea Lahden pääkirjastolla. Lehdet löytyvät sekä vuosikerroiksi sidottuina painettuina lehtinä että mikrofilmeinä. Painetut lehdet ovat osa kirjaston kotiseutukokoelmaa, jolloin niitä ei lainata mutta lukeminen kirjastolla on mahdollista. Mikrofilmit ovat lainattavissa mutta parhaiten niiden tarkastelu onnistunee kirjastolla asiakkaiden käyttöön tarkoitetulla mikrofilmin lukulaitteella. Lukulaitteen voi varata pääkirjaston musiikkipalveluista esimerkiksi soittamalla. Lahden pääkirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät Lastu-verkkokirjastosta: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Fintafficin sivuilla löytyy tietoa Suomen liikennetilanteesta.Sieltä löytyy tietoa ajokelistä sekä erilaisia liikennetiedotteita. Linkki sivustolleSivuilta löytynevät ainakin liikenteen ongelmatilanteiden tiedotteet.Tarkempaa tietoa erikoiskuljetuksista en löytänyt.
Kaivattu kirja lienee Lars Rudebjerin ja Dan-Erik Sahlbergin Hiirosen perheen värikestit (Lasten parhaat kirjat, 1991), jonka suomeksi riimitteli Hannele Huovi.
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
Pahoittelen, että vastaus on jäänyt roikkumaan pitkäksi aikaa. Täsmällistä vastausta kysymykseesi en löytänyt. Tilastotietoja vaarallisten kemikaalien kuljetuksesta kuitenkin on olemassa.
Traficomin sivulla on tutkimus, jossa selvitetään vaarallisten aineiden kuljetusta Suomen maanteillä vuonna 2017. Tutkimuksessa on käyty läpi kuljetusten eri vaiheita. Linkki tutkimukseen:
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficomin%20julkaisuja_4_2019_VaarallistenAineidenKuljetukset2017.pdf
Tilastokeskus kerää tilastoja myös vaarallisten aineiden kuljetuksesta kotimaan tieliikenteessä. Sivulta voi hakea taulukot eri vuosilta. Vaarallisten aineiden kuljetukset kotimaan tieliikenteessä muuttujina Vaarallisten aineiden...
1930-luvun lopun ja talvisodan ajan koulutusjärjestelmän osalta perusteokset voisivat olla seuraavat virallishistoriikit ja Anssi Vuorenmaan aiheesta laatimat artikkelit:
Kronlund, J. (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1977). Talvisodan historia: 1, Suomi joutuu talvisotaan. WSOY.
Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (1979). Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. WSOY.
Vuorenmaa, A. (1981). Jalkaväkijoukkojen koulutuksesta YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen vuosikirja XV (1981-1982), 151-158.
Vuorenmaa, A. (1981). Joukkojen koulutuksen suuntaviivoja YH:n aikana syksyllä 1939. Jalkaväen...
Maija-Hellikki Aaltion oppikirjan "Finnish for foreigners 1" kolmannessa kappaleessa esittäytyy henkilö nimeltä Pekka Oksa. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1988. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1125631
Helsingissä Pasilan kirjastossa on mahdollisuus digitoida mm. C-kasetteja. Tiedostojen tallennusta varten tarvitset mukaan oman muistitikun, ulkoisen kovalevyn tai vaihtoehtoisesti voit tallentaa työsi pilveen (esim. Google Drive).
Varaa laitteet käyttöösi Varaamosta: https://varaamo.hel.fi/. Tila löytyy hakemalla Pasilan kirjaston äänitysstudio ja digitointi.
Hei,
Eipä näyttäisi olevan juuri tuota kappaletta. Suomeksi tosin löytyy Kirsi Poutasen Amália tribute : fado original in Finnish, jossa on 15 Amália Rodriguesin kappaletta Tarja Härkösen suomennoksina.
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin eri...
Hei,Kyllä löytyy. Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy kirja Still wie Licht in windloser Gegend : Lyrik aus Finnland. Eine Anthologie in Finnisch/Schwedisch und Deutsch (Loeper, 1985) josta runon käännös "Danach" löytyy sivulta 187.
Hei,Kirjastolla ei ole nuotinnusohjelmia käytettävissä, mutta cd-levyllä olevan musiikin nuotintamiseen voisi kokeilla esimerkiksi MelodyScanner-ohjelmaa: Melody Scanner - Automatic Music Transcription App!. Ohjelmaa voi kokeilla ilmaiseksi, mutta käyttörajoitus tulee aika nopeasti vastaan, joten käytännössä tämä on maksullinen sovellus.Kannattaa tutustua myös ilmaiseen avoimen lähdekoodin ohjelmaan MuseScore: Ilmainen sävellys- ja nuotinnosohjelmisto | MuseScore. Siihen tosin syötetään musiikki midi-koskettimistolla.
Tarkoitatko ehkä Aira Savisaaren kuvakirjaa "Isokämmen ja pikku Onni" (Kirjapaja, 1997)? Kirjan on kuvittanut Salli Parikka. Isokämmen on karhu, jota kaikki pelkäävät, mutta se ystävystyy Onnin kanssa. Kirjan kansikuvassa ja alussa Isokämmen paistaa lättyjä. Kellarissa on hunajapurkkeja ja hilloja ja puutarhan antimia, joita susi tunkeutuu ahmimaan.
Helmet-verkkokirjastosta löytyy hakusanalla "vesivarat" muun muassa alla listatut tietoteokset, jotka voisivat sopia toiveisiinne. Näyttää siltä, että aivan viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt uusia teoksia suomeksi kyseisestä aiheesta. Lisäsin listalle myös yhden englanninkielisen teoksen, joka on vuodelta 2023.Nollapäivät : kun kaupunki kriisiytyy / Annu Kekäläinen (2021)Rajaton vesi, rajalliset vesivarat / Jorma Keskitalo (2017)Veden varassa : globaali kamppailu oikeudesta veteen / Maude Barlow (2013)Kirja vedestä / Anja Portin (2010)Vesi : maailmanlaajuisen kriisin syyt, seuraukset ja kustannukset / Julian Caldecott (2009)Välttämätön vesi : hyvinvointi, luonto, tulevaisuus / Tanja Krämer (2009)The last drop : solving the world's...
Kukaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajista ei valitettavasti ole tunnistanut kirjaa näiden tuntomerkkien perusteella. Palaamme asiaan, jos oikea kirja löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen.
