Helsingissä Arvopaperi-lehteä löytyy Munkkiniemen ja Rikhardinkadun kirjastoista. Munkkiniemen kirjastossa säilytetään kuluvan vuoden numerot (eli kaikki vuonna 2024 ilmestyneet Arvopaperin numerot), kun taas Rikhardinkadun kirjastosta löytyy myös kahden edellisen vuoden numerot. Voit myös varata haluamasi numeron lähikirjastoosi. Tiedot eri numeroiden saatavuudesta ja varausmahdollisuuden löydät tästä linkistä.
Kirjastoon on tullut valittaviksi ensi syksyn uutuuskirjat, mutta ainakaan niiden joukossa ei ole uutta osaa Koskenniska-sarjaan. Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, mutta jos haluat tiedustella asiaa Essi Pajun kustantajalta niin täällä on yhteystiedot https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden toinen kirjailijanimi. Amanda Vaara -nimellä ei syksyn uutuuksissa ole teoksia, mutta Niina Hakalahden nimellä on ilmestymässä syksyllä Hyvien ihmisten talo.
1973 valmistuneen Pihlajiston ostoskeskuksen kyljessä olevassa Montussa sijaitsi ennen suihkulähde ja siitä on kulkenut alikulku Salpausseläntielle. Alla olevasta linkistä löytyy kertomusta siitä, miten Monttua uudistettiin talkoovoimin vuonna 1995 ja useita kuvia. Alemmasta linkistä myös hieman lisätietoa Montusta, sekä yleisesti koko alueesta.https://www.ostaritutkimuksia.net/ostarit/pihlajistohttps://pihlajisto.fi/viikinmaki-pihlajisto-kotikaupunkipolku/
Internetistä etsimisen ja Pohjanpään runoteosten selailun kautta löysin Pohjanpäältä kolme runoa, joiden nimissä viitataan muistamiseen:"Mua muistele", Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 200."Muistojen laulu" (Osa laajempaa runokokonaisuutta "Lauluseppele"), Lauri Pohjanpää - Valitut runot, s. 353."Muistelen sua kuin kaunista unta (menneiltä ajoilta)", Lauri Pohjanpää - Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910-1954, s. 18.En kuitenkaan löytänyt Pohjanpäältä "Muistojen mailla" nimistä runoa. Löysin tosin Immi Hellénin vastaavan nimisen runon: https://fi.wikisource.org/wiki/Muistojen_mailla.
Näiltä sivusoilta voi lukea englanniksi eräitä venäläisia (hallitukselle myötämielisiä) valtamedioita:Pravda (toinen kahdesta Neuvostoliiton alkuperäisen Pravdan jälkeläisestä) - https://english.pravda.ru/Sputnik - https://sputnikglobe.com/RT - https://www.rt.com/
Paperista Ylä-Karjala -lehteä ei Helmet-haun mukaan ole luettavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lehden voi kuitenkin lukea kirjastoissa paikan päällä ePress -palvelussa. ePress -palvelua ei voi siis käyttää etänä. Uudessa valtakunnallisessa E-kirjastossa Ylä-Karjala -lehteä ei ole myöskään luettavissa. Kysy lisää ePressin käytöstä omasta lähikirjastostasi!
Voisikohan kyseessä olla Otto Mannisen runo "Vaatimattomuutta", joka alkaa säkein: "Kukapa kokkona tohti/ kohota päivää kohti?". Runossa käytetään kotkan vanhempaa synonyymiä "kokko". Alunperin runo on julkaistu Otto Mannisen teoksessa 'Säkeitä' (1905). Sittemmin runo on ollut mukana myös uudemmissa kokoomateoksissa Otto Mannisen tuotannosta, esimerkiksi teoksessa 'Kiveen uursi. Otto Mannisen valitut runot' (WSOY, 2022).
Radio-ja tv-ohjelmien esitystietoja voi hakea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Ritva-tietokannasta:https://rtva.kavi.fi/Etusivun Selaus-valikosta valitaan ohjelmaopas (EPG). Sieltä voi hakea ohjelmatietoja kanavan ja päivämäärän mukaan.
Kyseessä on Mikael Ilveksen kirja Karvaisia kohtaloita (Otava, 1995). Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50064Samantapainen idea on myös Heikki Salon kirjassa Kynsilehto (Like, 2001): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_49614
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
Kirja voisi olla Renate Kozikowskin Pikkunallet retkellä (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjaa etsiessä kannattaa huomata, että samalla nimellä on ilmestynyt myös Satukustannukselta pahvisivuinen kirja vuonna 1998 ilman tekijätietoja.
Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Esim. Osuupankin sivuilla asiasta on kerrottu seuraavasti: Henkivakuutuksen edunsaajana voi olla esimerkiksi omaiset, aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen puoliso, lapsi tai lapset, äiti, isä tai molemmat vanhemmat, erikseen nimetyt edunsaajat, kuten avopuoliso, kuolinpesä. Edunsaajamääräys ohittaa mahdollisen testamentin, eli testamentti ei vaikuta vakuutuskorvauksen jakamiseen. Asiasta Minilex -sivustolla ja laki24 -sivustolla.Jyväskylän kaupungin pääkirjastolla järjestetään syksyllä 2024 asianajajapäivystys joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 17.00–19.00. Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa...
Helmet-kirjastojen asiakastietokoneilla on lähtökohtaisesti levyasemat ja Windows Media Player, mikä mahdollistaa tiedostojen kopioimisen CD:ltä koneelle tai tikulle. Ohjeistusta prosessiin löytyy täältä: https://support.microsoft.com/fi-fi/windows/cd-levyjen-tallentaminen-ja…
Seuraavia kirjoja kannattaa kokeilla: Jukka Behm: Ihmepoika Leon, Mika Wickström: Meidän jengin Zlatan, Sanna Heinonen: Noland ja Hanna Kökkö: Niki Dundee -sarja. Ilpo Koskela on tehnyt Rajalinja-nimisen sarjakuvan, joka voisi myös kiinnostaa.
Kyseessä saattaisi olla Pirkko Vainion Ihmetorni (Lasten keskus, 1997). Siinä arkkitehti Reino rakentaa itselleen ja kissalleen talon saarelle. Reino käyttää kaikkea, mitä löytyy rannalta ja merestä: kaisloja, riepuja, laudankappaleita. Talotornin huipulle Reino ripustaa naruihin pujottelemiaan värikkäitä lasinpaloja, kiviä ja simpukankuoria. Eräänä myrsky-yönä torni kaatuu. Koska Reinon saari on lähellä rantaa, torni ylettyy rannalle asti, ja tornista tuleekin silta. Päivisin lapset kokoontuvat sinne leikkimään. Reino ja kissa jäävät asumaan saarelle pystyyn jääneisiin talon pohjimmaisiin kerroksiin.
Linkeissä sekä kuva- että satukirjoja anteeksipyynnöstä ja anteeksiannosta.Anteeksipyyntö:https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=anteeksipyynt%C3%B6+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+ascAnteeksianto:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%222%22&lookfor=anteeksianto+kuvakirjat&type=AllFieldshttps://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=anteeksianto+sadut&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
Voisiko kyseessä olla Jan Lööfin kirja "Raitapukuinen mies osti omenan" (Tammi 1974). Kirjassa raitapukuinen mies ostaa omenan ja laittaa sen ikkunalaudalle kypsymään. Papukaija tönäisee omenaa ja se putoaa vanhan mummon päähän.Täältä löytyy kirjan kansikuva:https://www.finlandiakirja.fi/fi/jan-loof-raitapukuinen-mies-osti-omenan-1264996Kirja on ilmestynyt myös englanniksi nimellä "Who's Got the Apple?".
En onnistunut löytämään videota mistään muualta kuin Youtubesta huonolaatuisena epävirallisena kopiona. Se ei ollut mukana Ohikiitävää cd-levylläkään.Ehkäpä tuotantoyhtiön tai artistin suuntaan voi laittaa toivetta, mutta sopimukset tai artistin toiveet saattavat rajoittaa sen julkaisua. Musiikkivideon tiedot Kavin Elonet-tietokannassa: elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1498904
Varhaisimmat varmat merkit siitä, että suolaa on valmistettu ihmisten käyttöön louhimalla, on löydetty Romaniasta ja ajoitettu aikaan noin 6 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Se sijoittuisi neoliittiselle kaudelle eli kivikauden viimeiseen vaiheeseen. Epätarkalla ilmauksella luolamies viitataan yleensä aiemman paleoliittiseen kauden ihmisiin. Eri kaudet kuitenkin alkoivat ja loppuivat eri aikoihin eri paikoissa. Lisäksi on todennäköistä, että ihmiset ovat osanneet hyödyntää suolaa jo ennen kuin he alkoivat määrätietoisesti valmistaa sitä.Lähteet:The earliest salt production in the world: an early Neolithic exploitation in Poiana Slatinei-Lunca, Romaniahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kivikausi
Muistovärssyt kulkevat usein ilman tekijätietoja ja tällekään värssylle en onnistunut löytämään tekijää. Värssy löytyy kuitenkin monien hautaustoimistojen ja adressipalveluiden muistovärssylistoilta ja sitä usein näkee kuolinilmoituksissa. Ehkä jollakulla palvelumme seuraajista on parempaa tietoa värssyn alkuperästä tai tekijästä?
