Joistakin ravintoloista on kirjoitettu historiikkeja. Lähinnä kyseessä ovat vanhat ravintolaklassikot, kuten Sea Horse, Salve, Kappeli, Botta jne. Helmet-haussa ravintolahistoriikkeja voi etsiä vakkapa hakusanoilla "ravintolat historia" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sravintolat%20historia__Ori…
Jo lopetetuista jonkin aikaa vaikuttaneista ravintoloista ja baareista on hankalampaa löytää tietoa. Googlaten pääsee alkuun. Vanhemmista ravintoloista voisi ehkä kysyä Hotelli ja ravintolamuseon tietopalvelusta Kokoelmat ja tietopalvelu - Hotelli- ja ravintolamuseo (hotellijaravintolamuseo.fi)
Patentti- ja rekisterihallituksen yrityshausta voi onnistua löytämään tietyn yrityksen aloitus- ja lopetuspäivän. Ravintolan taustalla olevan...
Irja Kylälän teos Koiruuksien koiruudet (2023) on tilattu Vaski-kirjastoista ainakin Turun pääkirjastoon. Teos ei ole vielä lainattavissa, mutta sen voi jo varata.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4332438?sid=3181182840
Ensimmäinen kuvailemasi novelli lienee Roald Dahlin Tie taivaaseen, vaikka se ei menekään täysin kuvailemallasi tavalla. Siinä vaimo on lähdössä matkalle, ja hänen miehensä lähtee saattamaan häntä lentokentälle taksilla. Mies lähtee hakemaan lähdön hetkellä vielä jotakin talosta, mutta miehen vain viipyessä vaimo pelkää myöhästyvänsä lennolta ja pyytää taksikuskia lähtemään. Pariskunnan talossa oleva hissi liittyy tarinaan vahvasti. Novelli löytyy suomeksi kokoelmista Nahka ja muita novelleja sekä Rakkaani, kyyhkyläiseni. Silmäilin kyseiset kokoelmat läpi, mutta en löytänyt toiseen kuvailemaasi kertomukseen sopivaa novellia niistä. Kuvaukseen sopivaa novellia ei tullut vastaan muissakaan hakuyrityksissäni. Toinen novelli jää nyt siis...
Olisikohan kyseessä Frederik Pohlin Heechee-sarja? Ensimmäinen osa, Gateway, on käännetty suomeksi nimellä Avaruuden portti. Ainakin The Annals of the Heechee -kirjassa (ilmestynyt 1987) esiintyy Albert Einstein -niminen tekoäly.
Suomen oikeusfilosofinen yhdistys SOFY ry voisi olla etsimäsi kaltainen yhdistys.
Sieltä löytyy esimerkiksi oikeusfilosofi, joka erikoistunut luonnonoikeusteorioihin.
https://www.sofy.fi/oikeusfilosofit-suomessa/oskari-juurikkala/
Abin apu -kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Sen sijaan niitä on saatavilla Varastokirjastosta. Niistä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Abin apu 1 ja Abin apu 3 Finna-tietokannassa.
Kyseisestä Sapfon runosta on ainakin kaksi suomennosta. Pentti Saarikosken suomennos sisältyy teokseen Iltatähti, häälaulu (1969, s. 98). Aapo Junkolan suomennos on luettavissa teoksesta Sapfon runoja (1966, s. 101).
Domenico Scarlattin teoksia on luetteloitu ja numeroitu monella tavalla: K-numerointi on peräisin Ralph Kirkpatrickin tekemästä teosluettelosta ja L-numerointi Alessandro Longon luettelosta. Horowitzin soittama sonaatti on K54 (= L241), ei K59. (K59 = L71, D-duuri)Kirjastojen luetteloissa K-numerointi on yleisimmin käytetty. Tämän sonaatin yhtenäistetty nimeke on ”Sonaatit, kosketinsoitin, K54, a-molli”, mutta voit etsiä sitä kirjastojen luetteloista myös pelkällä säveltäjän nimellä ja teosluettelonumerolla (K54). Kirjainlyhenne ja teosluettelonumero kirjoitetaan siis yhteen kirjastojen luetteloissa. Voit tarkistaa aineiston saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).Nuotti löytyy myös verkosta, esimerkiksi Petrucci...
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Lisäys: Osa nykyistä Mannerheimintietä oli aiemmin nimeltään Heikinkatu. Metro Auton myymälä oli 1930-luvulla Heikinkadulla tai Kaisaniemenkadulla. Mannerheimintiellä se oli 1950-luvulla.
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin...
Koulu päättyi ja täten kesäloma alkoi virallisesti jo 1.6. opetushallituksen mukaan: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/koulujen-tyo-ja-loma-ajat-lukuvuonna-2023-2024Tyypillisesti koulu on päättynyt kesäkuun ensimmäisen viikon lauantaina, eli esimerkiksi vuonna 2023 3.6. ja vuonna 2022 4.6.
En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä ryhmistä...
This Little Bird/ Pieni lintu -kappaleen on alun perin esittänyt Marianne Faithfull vuonna 1965. Kappaleen ovat esittäneet suomeksi mainitsemasi artistit Anki, Kai Hyttinen ja Marion. Laulamista ajatellen suosittelen Youtubesta löytämääni instrumentaalimuotoista videota pelkällä musiikilla. Siinä näkyvät kappaleen englanninkieliset sanat ja nuotit: https://www.youtube.com/watch?v=C66vhmopi_I. Suomenkieliset sanat voit katsoa netistä muualta, esimerkiksi täältä: https://lyrics.fi/anki/pieni-lintu.Muisto kesästä -kappaleeseen Anki on tehnyt omat sanat vuonna 1967. Sen pohjalla on käytetty englantilaista kansanlaulua Greensleeve, ja se tunnetaan ehkä paremmin Reino Helismaan suomentamana nimellä Sait multa kukkaset toukokuun. Sait multa...
Näyttää silti, ettei kappaleesta ole julkaistu lainkaan nuotinnosta. Verkosta löytyy sointukarttoja ja soitto-opastusvideoita ainakin haitarille, mutta ei nuottikuvaa.
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea tietäisi. Vai tietäisikö joku palvelumme seuraajista mistä kirjasta voisi olla kyse?
