Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta Kirjasampo.fi:stä löytyy listaus liettualaisista kirjailijoista, joiden nimeä klikkaamalla tulee esiin myös listaus heidän teoksistaan. Joistakin kirjailijoista löytyy enemmän tietoa kuin toisista, mutta ainakin tämä auttaa rajaamaan hakua kohdemaahan. Itse käytin ihan vain hakusanaa "Liettua". Samalla haulla tulee myös yksittäisiä teoksia, mutta kaikki eivät ole välttämättä alkukieleltään liettualaisia, vaan tulevat hakutulokseen käännöstietojen perusteella.
Rikollisuuden eri lajeja Suomessa tutkitaan sekä oikeustieteen että sosiologian aloilla. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan insitituutin julkaisuista löytää vuosikymmenten varrella karttunutta tutkimus- ja tilastotietoa rikollisuuden lajeista ja niiden keskinäisestä suhteesta. Esimerkiksi Rikollisuustilanne 2022 -julkaisussa on mainintoja päihteiden ja väkivaltarikollisuuden yhteyksistä. Instituutin julkaisuja voi lukea vapaasti verkossa ja ladata PDF-tiedostoina. Myös valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimuksista löytyy aineistoa. Yksittäisistä kiinnostavista julkaisuista voisi mainita Aarne Kinnusen väitöskirjan Kriminaalipolitiikan paradoksi vuodelta 2008.Lääketieteellinen Duodecim-lehti sisältää artikkeleita...
This Little Bird/ Pieni lintu -kappaleen on alun perin esittänyt Marianne Faithfull vuonna 1965. Kappaleen ovat esittäneet suomeksi mainitsemasi artistit Anki, Kai Hyttinen ja Marion. Laulamista ajatellen suosittelen Youtubesta löytämääni instrumentaalimuotoista videota pelkällä musiikilla. Siinä näkyvät kappaleen englanninkieliset sanat ja nuotit: https://www.youtube.com/watch?v=C66vhmopi_I. Suomenkieliset sanat voit katsoa netistä muualta, esimerkiksi täältä: https://lyrics.fi/anki/pieni-lintu.Muisto kesästä -kappaleeseen Anki on tehnyt omat sanat vuonna 1967. Sen pohjalla on käytetty englantilaista kansanlaulua Greensleeve, ja se tunnetaan ehkä paremmin Reino Helismaan suomentamana nimellä Sait multa kukkaset toukokuun. Sait multa...
Kianto kuvailee Rovaniemen-esiintymistään kirjassaan Mies on luotu liikkuvaksi : Iki-Kianto muistelee matkojaan, luvun Kiertävä kirjailija osiossa Kaukana ja korkealla (s. 181–184).
Hei,Kyseessä lienee Eino Leinon runo Mirjamin laulu, jonka on lauluksi säveltänyt Erkki Melartin.Laulun/runon kolmas säkeistö kuuluu:"Missä viivyt sä armaani?Missä valkea orhisi?Joudu jo luokseni, angervoisen’,vaiko jo löysit toisen?"
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun.
Näyttää silti, ettei kappaleesta ole julkaistu lainkaan nuotinnosta. Verkosta löytyy sointukarttoja ja soitto-opastusvideoita ainakin haitarille, mutta ei nuottikuvaa.
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy kirja Ylioppilasaineita 1969, jossa on lueteltu sen vuoden aineiden aiheet. Saat kirjan kotipaikkakunnallesi varaamaalla sen varastosta.https://vaski.finna.fi/Record/vaski.34141?sid=4778093885&sid=4778093885
Hei,Näitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä. Esim. tässä linkki aikatauluun Viipurista lähtevistä junista 1. toukokuuta 1917 alkaen.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1324461?term=1917&term=aikataulut&term=aikataulu&term=Wiipurista&term=Wiipuriin&term=junat&term=WIIPURI&term=Wiipurin&term=Viipurissa&term=Viipuri&term=juna&term=Juna&term=junilla&page=8Täältä voi lukea rataverkon historiasta, jotta näkee mikä oli silloin mahdollinen reitti:https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historiaItse matkustamisesta voisi löytyä tietoa esim:Rinne, Matti: Aseman kello löi kolme kertaa : Suomen rautateiden kulttuurihistoriaa (Otava, 2001)Zetterberg,...
Kyselin asiaa myös muilta tähän palveluun vastaajilta, mutta ikävä kyllä täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei löytynyt.Tässä joitain ehdotuksia: Tammen Lepakko-sarjassa on Eric Amblerin kirja Oikeuden pitkä käsi, jonka kansikuva täsmää aika hyvin.Sapo-sarjan, Salama-sarjan ja Lepakko-sarjan kirjoja on ilmestynyt mainitsemanasi aikana tai aiemmin. Voisit etsiä näitä sarjoja esim. Googlen kuvahaulla, josko jonkun kirjan kansi näyttäisi tutulta. Ihan kattavasti kansikuvia ei haulla kuitenkaan löydä.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Kirjaston tietokannassa on hieman puutteellisesti asiasanoitettu Länsi-Saksaan sijoittuvia kirjoja. Mutta esimerkiksi Gunter Grass, Siegfried Lenz ja Heinrich Böll ovat lännen puolella vaikuttaneita kirjailijoita, kun taas esimerkiksi Christa Wolf DDR:ssä. Suosittelen myös tutustumaan teokseen Muistijälkiä : esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta (Avain, 2010, toimittaneet Lotta Kähkönen ja Hanna Meretoja), jossa esitellään syvällisemmin saksalaista kirjallisuutta ja josta löydät varmasti hyviä lukuvinkkejä. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:https://piki.finna.fi/Kirjasammossa on myös vinkattu saksankielistä nykykirjallisuutta. Vaikka teokset ovat tuoreempia, niiden tarinat saattavat osassa sijoittua...
Oranssit kehykset kuorma- ja pakettiautojen rekisterikilpien ympärillä ovat merkki siitä, että ajoneuvolla harjoitetaan kaupallista tavaraliikennettä, ja että ajoneuvon haltijalla on liikennelupa. Liikennelupaa haetaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Liikenneluvan pakollisuus riippuu siitä, kuinka painavaa ajoneuvoa ammattimaisessa tarkoituksessa kuljettaa. Hakemusmaksu on 290 euroa. Liikennelupaan sisältyy monenlaisia yksityiskohtia ja velvoitteita, joista löytyy lisää tietoa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n internetsivuilta: Liikennelupa - SKAL.
Pahoittelen, että kysymyksesi on jäänyt roikkumaan. Kysymyksesi oli varsin laaja. Alustavaa tiietoa kansainvälisistä opinnoista löydät Opetushallituksen ylläpitämältä Maailmalle.net-sivustolta. Korkeakoulujen tutkinto-opintoihin pääset suoraan https://www.maailmalle.net/tutkinto-opiskelu -linkin kautta. Saksaa, Sveitsiä ja Itävaltaa (saksankielisiä maita) koskeviin tietoihin pääset suoraan maalinkkien kautta. Maalinkkien kautta löydät yliopistoja ja niiden koulutusohjelmia. Esimerkiksi Saksan yliopistojen osalta sivusto suosittelee : "Tiedustele hausta ja pääsyvaatimuksista suoraan sinua kiinnostavista korkeakouluista."
Voit toki kysellä kansainvälisestä opiskelusta Opetushallituksen asiantuntijoilta. Sähköpostiosoite on maailmalle.net...
Kantapäästä otettavasta näytteestä etsitään synnynnäisiä aineenvaihduntatauteja. Näitä sairauksia on Lääkärilehden artikkelin mukaan seulottu vuodesta 2015.
Tässä joitakin ehdotuksia:
Adébáyò, Ayòbámi : Älä mene pois (lapsettomuutta ja sen seurauksia käsittelevä romaani yhteiskunnassa, jossa vallitsee moniavioisuus)
Atwood, Margaret : Orjattaresi (dystopiayhteiskunta, jossa nuoret naiset on valjastettu synnytyskoneiksi)
Faulkner, William : Villipalmut (epäsovinnainen rakkaus, jossa puolisonsa toisen miehen vuoksi jättänyt nainen tulee raskaaksi ja päätyy aborttiin)
Kundera, Milan : Jäähyväisvalssi (kirjan tapahtumapaikkana on lapsettomuuden hoitoon keskittynyt kylpylä, keskeisinä hahmoina sairaanhoitaja, joka haluaa lapsen isälleen sekä isyyttä kammova ja toisen naisen kanssa naimisissa oleva isä)
Shriver, Lionel : Poikani Kevin (murhaajan äidin tarina, joka alkaa ennen lapsen syntymää ja...
Helsingin seutu -lehtiä vuodelta 1978 ei ole valitettavasti saatavissa Helmet-kirjastoista. Vanhempia Helsingin seutu -lehtiä löytyy Pasilan kirjavaraston käsikirjastosta.
Vuoden 1978 Helsingin seutu -lehtien mikrofilmejä voi lukea Kansalliskirjastossa. Mikrofilmit täytyy tilata etukäteen.
https://finna.fi/Record/fikka.3483508
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1724674
Karjalan Pyhäjärven leveintä ja kapeinta kohtaa ei saatavilla olevista lähteistä löytynyt. Kiteen kunnalla on karttapalvelu osoitteessa https://kitee.karttatiimi.fi/, jossa pystyy arvioimaan välimatkoja ”Mittaa” -toimintoa käyttämällä. Palvelu koskee järven Suomen puoleista osaa.
Karttapalvelun suuntaa antavien mittaustulosten perusteella järven levein selkä olisi sen eteläosassa sijaitseva Lentteenselkä Pirttiluodosta Pappilanniemeen mitattuna. Kapein kohta puolestaan vaikuttaisi olevan Syrjälänsalmi.
Lähteet:
Karjalan Pyhäjärvi Ry: Yleistä Pyhäjärvestä
Kiteen kunnan karttapalvelu: https://kitee.karttatiimi.fi/
Suomen ympäristökeskuksen www-sivusto Natura 2000 -alueista: Valtioneuvoston päätös 2018 tietojen tarkistamisesta ja...
Jyväskylän kaupunginkirjastosta on saatavissa vain tämän ja viime vuoden Psykoterapia-lehtiä.
Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmakeskuksesta voi tilata kyseisen lehden Yliopiston Lähde-kirjastoon lukusalikäyttöön.
Lähteen yhteystiedot: https://jyu.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=JYU#86047
Emme, ikävä kyllä, löytäneet tätä laulua. Griegin Solveigin laulu on ainoa laulu, josta löysimme tuon nimen. Heinäkeijut tanssivat Ti-Ti-Nallen Heinäkeijujen tanssi -laulussa, mutta Solveigia ei siellä ole, samoin Tammen kultaiset sadut : satuja musiikista sisältää Heinäkeiju ja Tuulipoika -sadussa on heinäkorsikeiju.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa laulun?
