Appelsiinin tieteellinen nimi on Citrus sinensis, ei siis Apelsin (joka on ruotsia). Citrus aurantium on pomeranssi eli hapanappelsiini, jota käytetään esimerkiksi mausteena ja marmeladin raaka-aineena. Sitrusten keskinäisiä sukulaisuussuhteita on vaikea hahmottaa, koska ne ovat risteytyneet niin monta kertaa keskenään. Ilmeisesti sekä appelsiini että pomeranssi ovat mandariinin ja pomelon hybridejä, mutta siis eri lajeja.Ks. kuva sitrusten polveutumisesta Wikipedia-artikkelissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Orange_(fruit)
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi. Niin...
Olipa hankala ja mielenkiintoinen kysymys. Oletin, että heti löytyisi aiheesta muutamakin kotimainen romaani, mutta eipä niin vain löytynytkään! Pääkaupunkiseudun Helmet -verkkokirjaston haussa löytyi kyllä puuaiheisia romaaneja, mutta enimmäkseen muista puista ja useammat näistäkin olivat vielä ulkomaisia teoksia. Ainakaan asiasanoituksen (joka ei aina ole kovin tarkka) perusteella ei siis tammiaiheisia romaaneja noin vain löydy. Ajattelin, että lastenkirjallisuuden suhteen voisi olla parempi onni ja hain vielä Lastenkirjallisuusinstituutin kirjaston sivuilta, koska siellä on tarkempi asiasanoitus, mutta sielläkin osumat olivat lähinnä ulkomaisista teoksista. Välitin kysymyksesi siis eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten...
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Kuntien yhteinen E-kirjasto on korvannut kirjastojen Ellibs-, Overdrive- ja ePress-palvelut. Lisätietoa E-kirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-tuo-digitaaliset-aineistot-kaikkien-saatavillehttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjastoVaski-kortti on Varsinais-Suomen kirjastojen kirjastojen eli Vaski-kirjastojen yhteinen kortti.
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen kovin varmaa vastausta. Kävin läpi ruotsista käännettyjä, naiskirjailijoiden kirjoittamia romaaneja varmuuden vuoksi parin viime vuoden ajalta, mutta mitään aivan kuvausta vastaavaa en löytänyt. Kerstin Ekmanin Tapahtui veden äärellä on ilmestynyt vuonna 1994 ja käännetty kyllä suomeksi jo tuoreeltaankin, mutta siitä tuli uusintapainos loppuvuodesta 2023. Sitä pidetään pohjoismaisen rikoskirjallisuuden klassikkona, sillä murhajuonen lisäksi siinä on psykologista syvyyttä. Romaani sai ilmestyttyään Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
"Tarina mäyräkoiranpennusta ja tämän emosta" sisältyy kirjaan "Iltahetken tarinoita" (Kirjalito, 1988, s. 18-19). Kirjan on kuvittanut Anne Suess ja kirjoittanut Josef Carl Grund. Suomenkielisen tekstin on kirjoittanut Laila Niukkanen.Voit tarkistaa kirjan saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kappale on Lännen farmari, alkuperäiseltä nimeltään I'm an Old Cowhand (From the Rio Grande). Ainoa levytys, jonka löysin on Jorma Ikävalkon ja Kulkurit-yhtyeen versio vuodelta 1950. Se on julkaistu kahdella äänitteellä (linkit vievät Kansalliskirjaston Finna-tietokantaan):Mule Train/Lännen farmariLännen farmari/Pelimanni Olli Fonosta löytyy tiedot vain ensimmäisestä ja siellä esittäjäksi on virheellisesti merkitty Eero Väre ja Ramblers, jotka ovat levyn A-puolen Mule Train (Muulikaravaani) -kappaleen esittäjät. Toinen julkaisu on USA:ssa painettu vinyyliversio, jonka B-puolena on Kipparikvartetin Pelimanni Olli.
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kollega ehdotti tällaista teosta: Tage Söderström: Med segelbåt till Sibirien (Schildt, 2005).
Hesarin kuukausiliitteessä 7.7.2015 on juttu nuorten miesten retkestä: Munkkiniemeläispoikien Tukholman-purjehdus muuttui kauhumatkaksi Stalinin leireille Siperiaan.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla esimerkiksi Guy Ritchien vuonna 2019 ohjaama "The Gentlemen", missä Matthew McConaughey esittää amerikkalaistaustaista luopumisaikeissa olevaa marihuanaimperiumin johtajaa Britanniassa. Elokuva on saanut Suomen ensi-iltansa helmikuussa 2020.
Kysymyksesi on jäänyt odottamaan vastausta, kun ilmeisesti vastaajat eivät ole olleet ihan varmoja, mitä tarkoitat. Jos etsit ranskalaisia kirjailijoita, niitä löytyy kyllä. Kirjasammosta voi etsiä tekijän käyttämällä kielellä, eli tulos haulla ranska.
Jos taas etsit omasta kirjastostasi ranskankielellä kaunokirjallisuutta, löydät ne luokasta 84.16.
Kuka tahansa, jolla on osoite Suomessa, voi saada Helmet-kirjastokortin. Kortti täytyy noutaa jostakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Korttia varten tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Jos lainaat Helmet-kirjastoista, lainat täytyy myös palauttaa Helmet-kirjastoon.
Tietoa asiakkuudesta. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Lainattavien soittimien tilanteen voi tarkistaa Helmetistä. Laita hakusanaksi KITARA ja rajaa haku ESINE-rajoittimella. Saat esille lainattavat kitarat. Pasilan kirjastossa ei näytä olevan lainattavaa kitaraa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2384853__Skitara__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Konetyyppien englannin- ja suomenkielisillä nimillä vastaan tuli lähinnä peleihin liittyviä videoita, mutta venäjää taitavat kollegani paikansivat Youtubesta ja Yandexin videopalvelusta venäjänkielisillä hakusanoilla (esimerkiksi Ближний бомбардировщик Су-2 ja Штурмовик Ил-2) runsaasti erilaista dokumentti- ja arkistoaineistoa venäläisistä toisen maailmansodan aikaisista pommikoneista. Hakusanoina Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (Авиация дальнего действия), toinen maailmansota (вторая мировая война) ja video (фильм) ovat myös hyödyllisiä.
Летающая легенда Ил-2 - YouTube vanhan MiG-lentäjän tili, lentonäytöstä kuvattuИЛ-2 штурмовик. Легендарный самолет второй мировой. Документальный фильм - YouTube hyvä dokumenttielokuva koneesta...
Mercedes-Benz 450 SEL esiteltiin Geneven autonäyttelyssä vuonna 1974. Myyntiin auto tuli vuonna 1975, jolloin sitä oli saatavilla myös Suomessa. Tekniikan maailma -lehden (1975:10) mukaan auto maksoi tuolloin yli 300000 markkaa.
The Adventures of Chuck and Friends on tietokoneanimoitu tv-sarja. Suomeksi sarjan nimi on Chuckin ja ystävien seikkailut. Esimerkiksi Prime Videon ja Ruutu+:n sivuilla on sarjasta suomenkieliset tiedot.
Kangasalaseura tiesi kertoa:"Topelius RUNOJA vlta 1949, neljäs painos. Esipuhe allekirjoitettu 1931. Erikoista on, että ko. Teoksessa on vain Mannisen suomennos runosta.." "Runo löytyy myös Kangasalan kirjastosta kirjasta Tämän runon haluisin kuulla 3" Linkki Helmet hakuun
Tämä saattaisi olla Helmet haulla löytyvä teos:Kootut teokset XI ; Runoja / Zacharias Topelius | WSOY | 1931 | 2. painos 1935 - 3. painos 1940 - 4. painos 1949 Linkki Helmet hakuun
Liitteessä 1 kohdat...
18: Savon prikaati, III pataljoona.
21: Aseellisena, ilmatorjuntakonekivääri... epäselvää, luultavasti keittäjä.
22: Vuoksen jääkäripataljoona, 3. komppania.
Liitteessä 2 kohdat...
f: Savon prikaati, III pataljoona
g: Vuoksen jääkäripataljoona.
Liitteessä 3 kohta 24: 251. Ilmatorjuntakonekiväärikomppania.
Merkintätavoissa on ollut vaihtelua, mutta II/8/JR 47 viitannee juurikin JR 47:n 8. komppaniaan.
Richard Franklinin ohjaamaa elokuvaa Roadgames esitettiin Suomen elokuvateattereissa alkuvuodesta 1983. Helsingissä ensi-ilta oli Studio 3 -elokuvateatterissa 21.01.1983 nimellä "Kuolema kyydissä". https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_122413
