Runo on nimeltään ”Navetan juhla”. Se sisältyy Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan ”Iloiseen aapiseen” (WSOY, 1. painos 1933, näköispainos 2004, s. 26) ja myös samojen tekijöiden ”Kotiaapiseen” (WSOY, 1937). Tämäkin aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiRunon on säveltänyt Olavi Ingman. Laulu sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: ”Iloisia lauluja lapsille” (WSOY, 1946). Nuotissa laulu alkaa: ”Aa dee tässä kiehuu tee”. Navetan juhla Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926987?term=HAAVIO&term=ILOINEN%20AAPINEN&page=30
Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti.
YouTubesta löytyy hyviä videoita värien sekoittamisesta. Pinkin eri sävyihin löytyy ainakin kaksi selkeää englanninkielistä videota:What Colors Make Pink? The Ultimate Guide to Mixing Pink: https://www.youtube.com/watch?v=LHQMTZPxgl8How to Mix the Perfect shade of Pink : A Colour Mixing Demo: https://www.youtube.com/watch?v=YEJ3rYMkMhQ
Säkeet kuuluvat lauluun, jonka Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen kokoama Edestä aattehen : suomalaisia työväenlauluja 1890–1938 esittelee nimellä Hautausmarssi. Kirjan mukaan se on suora käännös venäläisestä hautalaulusta Vy žertvoju pali (Te kaaduitte uhreina), joka puolestaan perustuu V. H. Arhangelskin runoon vuodelta 1878. Melodiana on N. N. Ikonnikovin noin 1880 säveltämä sotilasmarssi.On todennäköistä, että Hautausmarssi suomennettiin jo vuosien 1905–06 tapahtumien aikana. Suomennoksen tekijää ei varmasti tunneta, mutta Saunion ja Tuovisen mukaan käännös on "tyylistä päätellen ehkä Esa Paavo-Kallion". Suomenkielisen tekstin varhaisin kirjallinen lähde on nokialaisen Frans Oskari Hämäläisen lauluvihko vuodelta 1922; Köyhälistön...
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Kyseessä saattaisi olla Marie Louise Fischerin Itsepäinen Isabella. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1968; vuonna 1991 julkaistiin toinen painos.Vuoden 1968 painoksen takakannen teksti kuvailee kirjaa näin: "Isabella on kymmenvuotias, Grunertin perheen hemmoteltu kuopus, joka on aina tottunut saamaan tahtonsa läpi tavalla tai toisella. Hänellä on rakastava isä ja hyvin taipuvainen äiti, kahdeksantoistavuotias veli Bernd sekä isosisko Elke, joka yrittää kasvattaa Isabellaa. Joululomalla vanhemmat ja Elke lähtevät hiihtämään Garmisch-Partenkircheniin. Isabella, jonka alun alkaen oli pitänyt lähteä retkelle luokkatovereiden kanssa, kerjää itselleen pääsyn mukaan. Matkalla hän kauniista lupauksistaan huolimatta oikuttelee ja...
Kappale on Lännen farmari, alkuperäiseltä nimeltään I'm an Old Cowhand (From the Rio Grande). Ainoa levytys, jonka löysin on Jorma Ikävalkon ja Kulkurit-yhtyeen versio vuodelta 1950. Se on julkaistu kahdella äänitteellä (linkit vievät Kansalliskirjaston Finna-tietokantaan):Mule Train/Lännen farmariLännen farmari/Pelimanni Olli Fonosta löytyy tiedot vain ensimmäisestä ja siellä esittäjäksi on virheellisesti merkitty Eero Väre ja Ramblers, jotka ovat levyn A-puolen Mule Train (Muulikaravaani) -kappaleen esittäjät. Toinen julkaisu on USA:ssa painettu vinyyliversio, jonka B-puolena on Kipparikvartetin Pelimanni Olli.
Open relationship eli avoin suhde tarkoittaa, että parisuhteen osapuolilla voi olla muita suhteita yhdessä sovittujen sääntöjen mukaan. Sääntöjen sopiminen yhdessä on tärkeää. Pari voi esimerkiksi sopia, että muita saa tavata vain kerran harrastaakseen seksiä eikä muita kumppaneita saa tuoda yhteiseen kotiin. Tai muut suhteet saavat olla romanttisia, mutta seksiä ei ole. Tai jos pariskunnasta toinen ei halua seksiä tai pysty siihen, niin toinen saa harrastaa seksiä jonkun muun kanssa. Avoimella suhteella ei ole mitään "vakiokaavaa".Avoin suhde: monta kumppania - suurempi onni? | Kauneus ja TerveysMikä on avoin suhde? Näin saat sen toimimaan - MTVuutiset.fiOnko avoin suhde hyvä vaihtoehto ns. tavalliselle parisuhteelle?Avoin suhde: Miten...
Sanaston sivuilla kerrotaan lainauskorvauksista seuraavaa: "Lainauskorvaus suoritetaan lainamäärien mukaisesti juuri niille tekijöille, joiden teoksia lainataan. Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu siis teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Siten korvaus on myös oikeudenmukainen: jokainen tekijä saa korvauksen perustuen omien teostensa kirjastolainoihin. Lainaksi lasketaan myös lainan uusiminen." Jos teoksella on useita kirjoittajia, jaetaan korvaus tekijöiden kesken tasan. Kääntäjän osuus lainauskorvauksesta on puolet. Lainakohtaisen korvauksen määrä vaihtelee hieman vuosittain. Vuoden 2022 kirjastolainoista maksettava lainauskorvaus oli 31 senttiä, ja maksettava lainauskorvaus kääntäjälle oli siten 15,5 senttiä per laina.Lähde:...
Voisiko etsimäsi kirja olla "Ei mikään kiltti tyttö", jonka on kirjoittanut Aidi Vallik. (Otava, 2002) Siinä nuori tyttö kokeilee alkoholia ja karkaa kotoaan. Kirjassa myös otteita äidin vanhasta päiväkirjasta.
Lenita ja lauluyhtye Tytöt: Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Styrman, Marketta Korhonen, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig. (Lähde:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/04/laulavia-mannekiineja-ja-ihoa-hivelevaa-mokkanahkaa )Kirjassa Airisto, Lenita: Elämäni ja isänmaani (2017) sivulla127 kerrotaan lauluyhtye Tyttöjen kokoonpanoksi Lenita Airisto, Cristina Walli, Sirpa Rydman, Marketta Kivikoski, Sirkka-Liisa Heino ja Marjatta Svennevig.Kasvoja ja nimiä emme pysty yhdistämään.
Kaikkien tarkistamieni sanakirjojen (Suomen etymologinen sanakirja, Suomen murteiden sanakirja, Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen sanakirja) perusteella esikoinen tarkoittaa lähinnä perheen vanhinta lasta. Muita merkityksiä ovat mm. kevään ensimmäiset eläimet tai kasvit, kirjailijan ensimmäinen teos tms.Tarkkaa tietoa sanan ensiesiintymisestä kirjallisuudessa ei löytynyt, mutta sana on esiintynyt ainakin jo 1500-luvulla.Raamatussa sana "esikoinen" tosiaan viittaa esikoispoikiin, mutta Raamatun ajan patriarkaalisessa kulttuurissa ei muutenkaan kirjattu ylös tyttärien nimiä, joten sanan merkitystä ei mielestäni voi päätellä pelkästään Raamatun tekstin perusteella.Vanhojen sanomalehtien perusteella sanaa "esikoinen" on käytetty tytöistäkin...
Kuvaukseen sopiva runo on Brita Polttilan "Kyllä sitä saa olla kiitollinen". Runo alkaa: "Hyvää huomenta maailma". Runo sisältyy Brita Polttilan runokokoelmaan "Surua seuraa ilo : runoja, suomennoksia" (Tammi, 1970) ja kirjaan Polttila, Brita: "Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000" (Tammi, 2000) ja myös Aino Räty-Hämäläisen toimittamaan kirjaan "Tuuli paiskii rakkauden ovea" (WSOY, 1997).Runon on säveltänyt Tapio Lipponen. Sen laulaa Arja Saijonmaa Yleisradion viihdeosaston tuottamalla kantanauhalla (1971). Myös Anki on säveltänyt tämän runon ja levyttänyt sen nimellä "Hyvää huomenta maailma" (1976).Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
Kyseessä ovat sanat Kalevi Katajan säveltämään ja sanoittamaan tangoon Satu (1940). https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4810399?sid=4875123753
Ikävä kyllä mitään luotettavaa tietoa ei kyseisestä taiteilijasta löytynyt. Etsitty mm. taiteilijamatrikkelista.
Signeeraus on hieman epäselvä, joten suosittelen kääntymään taideasiantuntijoiden esim. antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen ja selvittämään heidän kauttaan tarkemmin taiteilijan henkilöllisyyden.
https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/ota-yhteytta/
Suomalaisessa paikannimikirjassa kerrotaan, että paikannimi Pesiö näyttää syntyneen Suomussalmella 1620-luvulla, ja että se on yksi lisä nimipesyeeseen, johon kuuluvat myös Pesonen, Pesu, Pessa ja Pessi (< ven. Peša < Petr, Pjotr).
Hei
Jos kirjaa ei ole OUTI-kirjastoissa, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön ja tilaamme sen muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainaus on maksullista.
Lisätietoa kaukopalvelusta, maksuista ja tilauslomakkeen löydät kotisivuiltamme: Kaukolainaus - Kirjasto - Oulun kaupunki (ouka.fi) Voit tehdä kaukolainapyynnön myös kirjastossa.
Kyseessä on Niinisalon Koulutuskeskukseen talvisodan aikana perustettu Kotijoukkojen komentajan alainen Sotakoulutuskeskus. Niinisalon kasarmialueen historiikissa (saatavilla verkossa) ja Kalle Kuosan varuskuntahistoriikissa on lisätietoja keskuksen toiminnasta. Maanläheinen muistelma keskuksen toiminnasta löytyy myös Kansa Taisteli -lehden numerosta 1/1966, joka on myös verkossa saatavilla.
Ansa, E. (1966). Sotakoulutuskeskuksessa elettyä. Kansa taisteli, 1/1966.
Kuosa, K. (1985). Niinisalon varuskunta. [Satakunnan tykistörykmentti].
Manninen, M. (2019). Niinisalon kasarmialue: Rakennushistoria ja nykytilanne. Senaatti.
