Samaa kysymystä on sivuttu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-helsingissa-ja-etela-suomessa?language_content_entity=fiKo. vastauksessa kirjoitin: Suomen eri heimot ovat kyllä olleet (itämeren-)suomalaisia, mutta niillä on ollut omat, tunnistettavat erityispiirteensä, joiden perusteella ne on voitu määrittää erillisiksi etnisiksi ryhmiksensä. Näin maallikkokansatieteilijän silmin katsoen nämä muinaiset etniset jakolinjat selittänevät ainakin osittain nykyisinkin yhä havaittavissa olevat eroavaisuudet eri alueiden asukkaiden välillä - vaikka toki muuttoliike ja muutenkin yhtenäistynyt kulttuuri ovatkin hämärtäneet niin kielellisiä kuin kulttuurillisiakin eroja Suomen eri heimojen kesken, kuten...
Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Valitettavasti kirjastojen tulostimet taipuvat vain A4 ja A3 kokoihin. Värillisyys kyllä onnistuu.Kirjastojen tulostimet ovat verkkotulostimia, joten paksumman paperin vaihto niihin tulostajien välissä on vaikeaa.Onneksi pääkaupunkiseudulla on monia hyviä tulostuspalveluita. Linkki hakutulokseen.
Olisikohan kyseessä ehkä Arne Martin Klausenin Et liv i kulturkollisjon? "Gjennom mer enn 40 år som samfunnsforsker har sosialantropolog Arne Martin Klausen opplevd de fleste former for kulturkollisjon. I denne selvbiografien reflekterer han over fremveksten av det moderne Norge; han forteller om sin egen oppvekst og oppbruddet fra et strengt og fundamentalistisk barndomsmiljø - og om sitt mangeartede faglige virke."Arne Martin Klausen – Norsk biografisk leksikon (snl.no)
Lukupalat-sarjasta löytyy Anna Hallavan Liljan yksisarvitset -sarja. Vähän saman tyyppinen on Vuokko Hurmeen Eläinhoitola Pehmo.Alex T. Smithin runsaasti kuvitettu Kaarle-sarja on varsin hupaisaa luettavaa. Kirjat ovat noin 90-sivuisia, mutta teksti on väljää, kuten helppolukuisissa kirjoissa. Prinssejä ja prinsessoja esiintyy kirjassa Kaarle palatsissa, jossa Kaarle-koira ja hänen ystävänsä Lordi Nukkasukka joutuvat kuninkaallisiksi lastenvahdeiksi.Hilary McKayn Milla ja lohikäärme kertoo tytöstä, jonka huoneessa asuu lohikäärme. Tulta syöksevä ystävä on vanhempien mielestä liian hankala pitää kotona. Millasta kertoo myös kirja Mitä me tekisimme ilman Millaa.
Ihmisellä taitaa olla sisäsyntyinen tarve luokitella asioita ja ihmisiä ymmärtääkseen maailmaa. Kirjallisuutta on niin monenlaista ja niin paljon, että sitä on ollut ihan pakko jakaa kirjastossa eri luokkiin ja genreihin. Karkein jako on tietysti tietokirjallisuuteen ja kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuutta jaetaan kohderyhmän mukaan aikuisten, lasten ja nuorten kirjallisuuteen. Runot ja näytelmät ovat olleet olleet aina omissa hyllyissään. Kertomakirjallisuutta on jaettu vähitellen eri osiin eli genreihin. Eri kaupunkien kirjastoissa vähän eri tahtiin ja aina asiakkaiden toiveita kuunnellen. Monet asiakkaat haluavat lukea juuri tietyntyyppistä kaunokirjallisuutta, joten genrejaottelu helpottaa heitä.Jyväskylän kirjastojen...
Etsitty kirja voisi olla Philip K. Dickin Eye in the sky, joka on meillä ilmestynyt Pekka Markkulan suomentamana nimellä Jumalan kahdeksan sormea.Jumalan kahdeksan sormea | Kirjasampo
Tässä on joitakin mahdollisuuksia. Nämä kirjat löytytvät Helmet-kirjastoista.Helena Konttinen oli horrossaarnaaja, jonka toiminta keskittyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen. Hän vaikutti kaakkois-Suomessa, Parikkalassa.Kiuru, Paavo : Karjalan naisprofeeetta - Helena Konttinen. Kuva ja sana, 1946Konttinen, Lauri : Isoäitini Helena Konttinen ja lopunaika. Parikanniemen ystävät, 2017Kotamäki, Pirjo : Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset - runoja horrossaarnaaja Helena Konttisesta. Parikanniemen ystävät, 2022Latvus, Aura : Viipurista Parikanniemeen. Päivä osakeyhtiö, 2022 "Tekijän isoäidin Aura Latvuksen ja tämän veljen koskettava, todellisuuspohjainen tarina kietoutuu uukuniemeläisen herätysliikkeen vaiheisiin ja Helena Konttisen...
Tittamari Marttinen on julkaissut kirjan Tavallisen kiva päivä (Lasten Keskus, 2009). Kirjassa on kahdeksan kertomusta, jotka tutustuttavat lasten oikeuksiin ja niiden toteutumiseen. Kirjassa on myös toiminta- ja keskusteluvinkkejä, joiden avulla kirjaa voi käsitellä. Kirja on kirjoitettu tyyliin, joka sopii hyvin alakouluikäisille.
Viime vuonna ilmestyi suomeksi Annika Sandelinin kirja Varislaulu Pohjolan lapsille (Luckan, 2021). Kirjan on suomentanut Henriikka Tavi. Kirja on kuvakirja, joten sitä voi käsitellä pienempien lasten kanssa, mutta sitä voisi soveltaa myös alakouluikäisille.
Molemmat kirjat löytyvät Helmet-tietokannasta.
Voit varata Tulva-lehden numeroita omaan lähikirjastoosi samaan tapaan kuin mitä tahansa aineistoa. Ainoastaan uusinta numeroa ei ole mahdollista varata.
Tämän vuoden ensimmäinen numero on ilmestynyt kirjaston ennakkotietojen mukaan maaliskuun puolessa välissä ja lehti näyttää olevan ennakkotilattavissa Tulvan nettisivujen kautta. Fyysinen lehti ei ole kuitenkaan vielä saapunut kirjastoihin, joten tuo 4/22 on edelleen "uusin" numero eikä se siksi ole vielä lainattavissa/varattavissa.
Helmetin mukaan Töölössä ja Oodissa tuo numero on saatavilla, jos sinulle on mahdollista päästä lukemaan lehteä paikan päälle.
Digiversiota ei, toistaiseksi ainakaan, ole Helmet-kirjastojen e-lehtivalikoimassa.
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Hei,
"Alone together" on alunperin musikaalista "Flying colors" (1932) ja siitä on vuosien saatossa muodostunut jazz standardi. Suomenkielisin sanoin esitettyä versiota laulusta ei ole julkaistu. Riikka Keräsen albumilla "A vision of a garden" (2022) tuo kappale on, mutta sekin on alkukielellä, eli englanniksi.
Kortteja oli tosiaan kirjaa kohti useampi: nimekekortti (kirjan nimen mukaan), tekijän mukainen sekä mahdollisesti useampi asiasanan mukainen kortti tietoaineistossa. Nimekekortissa oli mukana tiedot kirjaston nidemäärästä ja niille kuuluvat kirjaston tunnusnumerot. Asiasanakortteja saattoi olla kirjalle useampiakin, mutta ei niin laajasti kuin tänä päivänä asiasanoitusta käytetään. Keskisuomalaisen jutussa 26.7.2018 kerrotaan juurikin kuinka luettelointikortteja käytetään kirjastossa muistilappuina - itse juttu on maksumuurin takana, mutta esikatselussa näkyy kuva musiikkikasetin nimekekortista. Siinä ylimpänä on äänitteen nimi Soon, jota seuraavat levyn luokka ja ka 19 saattaa tarkoittaa, että kyseessä on ehkä Vaajakosken kirjaston 19...
Näillä vihjeillä en onnistunut löytämään etsimääsi laulua. Jos joku lukija tunnistaa laulun, laulun tiedot voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Kyseessä lienee Giorgio Theotokasin kirjoittama kuunnelma Artan silta. Legenda. Se esitettiin Suomen yleisradiossa 9.11.1964. Tekstin suomensi ja sovitti Tyyne Saastamoinen.
Tieto kuunnelmasta löytyi Helsingin Sanomien digitoitujen lehtien arkistosta.
Voit esittää Yleisradiolle uusintatoiveen.
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
https://helinika.com/2022/01/02/bridge-of-arta/
