Eepos-kimpan kokoelmista löytyvät esimerkiksi seuraavat romaanit. Lisää löydät haulla "romaanit + Unkari".
Kristóf, Ágota: Iso vihko (2022).
Kaksoset elävät hylättyinä isoäitinsä kanssa menetetyssä maassa, jonka taustalla kumisee sota.
Krasznahorkai, László: Vastarinnan melankolia (2022).
Sekasorto on ottanut vallan unkarilaisessa pikkukaupungissa, jossa eletään yhä sosialistisen kansantasavallan aikaa.
Spiró, György: Kevätnäyttely (2012).
György Spirón ensimmäinen suomennettu romaani sijoittuu vuoden 1956 kansannousuun ja sitä seuranneeseen kevääseen.
Kondor, Vilmos: Budapestin varjot (2012).
1930-50-lukujen Unkariin sijoittuvan dekkarisarjan ensimmäinen osa, sarjassa yhteensä 5 osaa.
Kiš, Danilo: Tiimalasi (2009).
Tiimalasia pidetään...
Taiteilija H. Faustista näyttäisi löytyvän erittäin niukasti mitään tietoja. Nimen H saattaisi kylläkin viitata taiteilija Heinrich Faustiin (1910-1981), mutta hänestäkään ei valitettavasti löydy muuta tietoa kuin nuo syntymä- ja kuolinvuodet.
Lisätietoja kyseisestä taiteilijasta voisi yrittää tiedustella esim. taidegallerioista tai taidehuutokaupoista.
Kollegalta löytyi apu: Marja-Leena vastasi itse, että teksti löytyy Aktiivi 7 Äidinkieli ja kirjallisuus - oppikirjasta vuodelta vuodelta 2008.
Tietoa Tiaisesta ja hänen tuotannnostaan löytyy Kirjasammosta, mutta siellä ei tuota novellia ollut.
Kysymys on varsin laaja. Tässä joitakin lähteitä, joista selviää kotoutumiskoulutustietoja OECD-maissa.
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696920…
https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/02199d7f-en.pdf?expires=1696921…
https://gpseducation.oecd.org/revieweducationpolicies/#!node=41761&filt…
https://www.oecd.org/migration/integration-policies-and-indicators.htm
Suomi:
https://www.oph.fi/en/node/5749
Muuta tietoa en löytänyt. Markkamerkit ovat käyneet postin lähetyksessä vuoteen 2011 asti. Postin sivulta en löytänyt mitään tietoa markkamerkkien käyttöarvosta, tuo 2011 oli mainittu sanomalehtien artikkeleissa ja Ylellä. Postin yhteystiedot.
Vanhojen postimerkkien keräilyarvosta voi tiedustella Filatelistiliitolta.
Kyselin viisaammilta ja saimme kokoon pari ehdotusta.
Kysymys tuo mieleen Lars Sundin Colorado Avenuessa Hanna on Amerikassa ja kirjassa on sekakielisiä repliikkejä. Linkki Helmet haku.
Kirja voisi myös olla vanhempaa tekoa. Pulli, Eero A.: Ja Setä Sämi avasi ovensa : eräs "viimeisen paatin" mies Amerikassa. Linkki Finna hakuun
Etsin tätä tietoa verkosta, mutta en löytänyt kuin artikkeleita siitä, että ydinpolttonainetta vielä tuodaan Venäjältä tai siitä, että venäläinen uraani on korvattavissa.sekä Tilastokeskuksen raportin energiataloudesta, https://www.stat.fi/julkaisu/clhomy00rtq7g0buvlkdxhfig. En löytänyt hintatietoja Tilastokeskuksestakaan, mutta siellä on oma kysy-palvelu, josta voisi asiaa tiedustella, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html
Myöskään Ympäristöministeriön julkaisuista tietoa ei löytynyt, https://ym.fi/julkaisut. Asiaa kannattaa tiedustella Ympäristöministeriöstä, yhteystiedot, https://ym.fi/yhteystiedot
Euroopan unionin komission kertomus Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2023 löytyy verkosta, https://data....
Harjoitusmuodon periaatteet kehitettiin Yhdysvalloissa 1960-luvun lopulla ja laajemmin kaiken kansan harrastukseksi aerobic muotoutui siellä 1970-luvun loppupuolella. Aerobicissa kilpailtiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aerobics
Suomeen aerobic tuli 1980-luvun alkupuolella. Television jumppaohjelmilla oli osuutensa suosion kasvussa.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/priima/node/297.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/06/03/iltajumppa-jane-fondan-jalanja…
Aerobic-nimi viittaa kestävyyskunnon eli hengitys-, sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon harjoittamiseen. Harjoittelu tapahtuu ryhmissä, musiikin tahdissa ja siihen voi sisältyä askelsarjoja, lihaskunto-osuuksia ja erilaisia kunto-osioita. Laji...
Ramapithecusta pidettiin 1960-70 luvulla nykyihmisen esi-isänä, mutta myöhemmin teoria kumottiin. Ramapithecuksesta saatetaan siis kertoa ihmisen evoluutiota käsittelevissä teoksissa. Viimeisten 20 vuoden aikana julkaistuja ihmisen evoluutiosta kertovia suomenkielisiä kirjoja ovat esimerkiksi:
Daniel E. Lieberman: Ihmiskehon lyhyt historia (2021)
Juha Valste: Ihmislajin synty (2012)
Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä (2005)
Juha Valste: Apinasta ihmiseksi (2004)
Lähde (Ramapithecus): https://www.britannica.com/topic/Ramapithecus
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Kyseinen kirja on suurella todennäköisyydellä Veera Niemisen Ei muisteta pahalla (Tammi 2018). Siinä päähenkilö Piipe vainoaa entistä kumppaniaan ja muistelen, että Piipe olisi mm. räjäyttänyt miehen postilaatikon. Myös kissahahmo täsmää.
Mainittuna ajankohtana Herttoniemen vanhassa ostoskeskuksessa metroaseman liepeillä oli Elannon myymälä. Ostoskeskuksen purkamista suunniteltiin vuodesta 1986 alkaen, jolloin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan Elannon kauppa vielä oli toiminnassa. Hiihtäjäntie 1:n rakennukset purettiin kuitenkin vasta vuonna 2009.
Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Hiihtomäentiellä Erätorilla oli myös Elannon liike ainakin vuonna 1968.
Valokuva: Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja Jalmari Aarnio: https://www.finna.fi/Record/hkm.9CBCEED1-ACF3-45C5-AF52-DAAF2923B957?si…
Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
Kyseessä on Grethe Risbjerg Thomsenin runo Måske en martsnat kokoelmasta Dagen og Natten (1948).
Merete Mazzarellan teoksen Violetti hetki (Den violetta timmen, 2022) on suomentanut Raija Rintamäki ja hän on suomentanut myös Grethe Risbjerg Thomsenin runon.
Dagen og Natten -teosta ei ole missään Suomen kirjastossa lainattavissa. Tanskasta tai Ruotsista sen saisi kaukolainaan.
Näillä tiedoin on kyllä aika mahdotonta selvittää onko haastateltavan lausahdus hänen oma mietelmänsä, vai yleisemmin toistettu näkemys. Ainakaan verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän suomen kielellä tällaista väittämää. Myöskään englanninkieliset, eri tavoin sanontaa mukailevat käännökset eivät tuottaneet tuloksia. Kyse voi olla myös haastateltavan omasta ajattelusta.
Napoleonista tai häneen liittyviä romaaneja:
-Operaatio Napoleon — Waterloosta Washingtoniin, kirj. Jan-Henrik Merihonka (Minerva, 2012)
-Loimu ja lumi, kirj. Harri Tapper (Atena, 2012)
-Desiree, kirj. Annemarie Selinko (Tammi, 1957)
Baijerin kuninkaasta Ludwigista ei löytynyt ikävä kyllä kaunokirjallisuutta, mutta Baijerin kuningas Ludvig I:sta on maininta teoksessa Kuninkaallisia rakkaustarinoita, kirj. Gill Paul (Tammi, 2016). Samassa tietokirjassa on myös Napoleonista. Napoleonista on myös paljon muuta tietokirjallisuutta.
Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.
Sari Salmela. Näyttämöpukuja. 2004Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006Swinfield, Rosemarie. Stage make-up - step-by-step....
Kirjasampo on hyvä lähtökohta kirjojen vinkkaamiseen tiedonkeruun kannalta. Monille se on jo tuttu työkalu, mutta yhtä tärkeää on esimerkiksi laaja lukeneisuus ja oman osaamisen kehittäminen juuri lukemisen kautta. Kirjasampo tukee tätä työtä. Kirjasammosta löytyy hyvin tietoa kirjailijoista ja kirjoista, ja sen kautta voi myös hakea kirjoja, joista muistaa esimerkiksi vain kannen ominaisuuksia. Kirjasammosta voi myös löytää valmiita listoja tietyistä teemoista, mikä auttaa lukemisen suosittamisessa paljon. Myös genretietoutta voi lisätä Kirjasammon kautta. Kirjasampoa myös ylläpidetään kirjastolaisten toimesta aktiivisesti, joten sen tietoon voi luottaa. Henkilökohtaisesti allekirjoittanut käyttää silloin tällöin tiedonhakuun Kirjasampoa...
