Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Tiedustelin hieman asiaa ja sain seuraavanlaisia vinkkejä.
Varkausmäki Könönpellossa on varmaan paras paikka kerätä marjoja ja sieniä.
Kämärin aluetta hieman epäilimme. Siellä on kyllä muuten mukava liikkua lähiluonnossa,
mm. mukavia luontoreittejä ja uimaranta sekä hienoja siltoja kosken yli.
Vattuvuori on myös yksi mahdollinen ulkoilualue lähellä kaupungin keskustaa, jossa on
myös metsää ja hyviä reittejä liikkujalle ja frisbeegolfratakin.
Myös Pieksämäen ja Jäppilän suuntaan mennessä, läheltä tietä, voi löytää marjapaikkoja,
näin täällä meillä arveltiin. Hyviä hetkiä luonnossa!
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Helmet-aineistohaussa ei valitettavasti pysty rajaamaan hakua vain hyllyssä paikalla oleviin niteisiin, vaan niteiden tilanne täytyy tarkistaa yksitellen.
Hei!
etsin nuotteja Finna.fi - palvelusta ja Suomesta ei mistään kirjastosta löydy kyseistä nuottia, joten kaukolainapyyntöä ei voi toteuttaa Suomen alueelta, muualta kyllä. Kaukolainapyyntö ulkomailta voidaan tehdä kirjastonne kautta, mutta sen hinta voi yllättää. Kyse on elokuvamusiikista ranskalaisesta elokuvasta Un homme qui me plaît - Love is a funny thing. Löysin elokuvamusiikin pianosolo-osuuden nuotteina maksulliselta nuottikirjastosta Musescore.com linkki tässä: Francis Lai - Concerto pour la find de l'amour (Piano Solo arr.) Sheet music for Piano (Solo) | Musescore.com . Tästä verkkonuottipalvelusta nuottien ostaminen saattaa tulla jopa edullisemmaksi kuin kaukolainapyyntö ulkomailta.
Ruokavirasto kertoo ehdoista, joilla elintarvikkeita saa myydä verkossa, siellä on myös lueteltu tiedot, joita elintarvikkeista on annettava etämyynnissä.
Ruokaa myyvien tarjoilupaikkojen on annettava elintarvikkeista seuraavat tiedot:
elintarvikkeen nimi (kirjallisesti)
allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineet ja tuotteet (kirjallisesti tai jos suullisesti tietyin ehdoin),
aterian ainesosana käytetyn tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan sekä siipikarjan lihan alkuperämaa (kirjallisesti).
Useissa maissa passin käyttöä ja yksilön liikkumista rajoitetaan, kun rikokseen syyllistyneen pidätys, etsintäkuulutus, rikostutkinta tai tuomio on meneillään. Joissakin maissa kansalaisten passin saamista tai käyttöä voidaan rajoittaa, jos sen hakijalla tai haltijalla on tuomio vakavista rikoksista. Tämän voi tehdä poliisi tai muu valtiollinen viranomainen. Sen sijaan esimerkiksi työnantajalla ei ole oikeutta takavarikoida työntekijän passia, olipa tämä saman tai eri maan kansalainen. Usein passin ja viisumin saamiseen sekä liikkumisen valvontaan vaikuttavat sekä kansainväliset lait että eri maiden tai alueiden (EU, Schengen) väliset sopimukset.
Australia: Passport - policy | Australian Government Department of Foreign Affairs and...
Kyseinen kohta näyttää löytyvän Kalevalan viidennestä runosta, säkeestä 208 eteenpäin:
"Enkä nyt tuota tieäkänä,
Miten olla, kuin eleä,
Tällä ilmalla asua,
Näillä mailla matkaella;
Oisiko emo elossa,
Vanhempani valvehella,
Sepä saattaisi sanoa,
Miten pystössä pysyä,Murehisin murtumatta,
Huolihin katoamatta,
Näissä päivissä pahoissa,
Apeissa mielaloissa!"
Lähde: Hämäläinen, Niina, Luhtala, Marika, Saarelainen, Juhana ja Sykäri, Venla 2020: Avoin Kalevala. Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio. Osa II. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. http://kalevala.finlit.fi
Tarkistin kysymäsi asiat kirjoista. Spiderwickin kronikoiden viidennessä osassa Mulgaratin raivo (suomentanut Ulla Lempinen, WSOY 2005) Mulgaratia sanotaan hirviöksi. En ainakaan selailemalla löytänyt mainintaa siitä, että hahmoa sanottaisiin myös örkiksi.
Simonin hiiret Lemondrop ja Jeffrey tunnetaan suomennoksissa nimillä Aapeli ja Nekku. Tämän tarkistin niin Haltijakirjasta (suomentanut U. Lempinen, WSOY 2004) kuin Mulgaratin raivostakin.
Tässä neljä kirjaa, jotka voisivat sopia 11-vuotiaalle jääkiekon ystävälle.
Linkistä pääsee suoraan kirjan tietoihin ja sitä kautta voi tehdä varauksen.
Mörkö Marko | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Sebastian Aho : Kärpistä NHL-tähdeksi | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Snaipperi : Eeli Tolvasen tarina | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Aleksander Barkov | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Hei,
Finna-tietokannan mukaan Zdenko Runjicin säveltämän, Chrisse Johanssonin suomeksi sanoittaman ja Nacke Johanssonin sovittaman Daniela-laulun nuotti (3-4 sivua) olisi saatavana esimerkiksi Mikkelin kaupunginkirjastossa sekä muutamassa muussa kirjastossa. Nuotin on vuonna 1979 (1980) julkaissut Musiikki Fazer ja se sisältää sanat, melodian, kosketinsoitinsäestyksen ja sointumerkit. Kappaleen alkuperäisnimi on Danijela.
Sinulla on mahdollista saada nuotti kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta ja nuottien tilaamisesta saat, kun otat yhteyttä lähikirjastoosi.
Ylen kulttuurisivuilta kohdasta kirjat, löytyy hyvä artikkeli aiheesta. Se on nimeltään Pietarilaiset Gogolin ja Dostojevskin kuvaamina. Linkki artikkeliin.Artikkelin mukaan Gogol kärjistää, tyypittelee ja liioittelee kuvaamiaan ihmisiä ja ilmiöitä.
En valitettavasti löytänyt "Kokoelmasta suomalaisia nimiä" digitaalista versiota. Koska kyseisen julkaisun tekijänoikeudet ovat rauenneet, on sen digitaalisen jäljenteen tilaaminen kuitenkin mahdollista Kansalliskirjaston jäljennepalvelun kautta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/jaljennepalveluJos jollain lukijalla on tietoa julkisesta jo olemassa olevasta julkaisun digitaalisesta versiosta, olemme kiitollisia asian tuomisesta ilmi.
Löysin joitain kirjoja, jotka voisivat olla sinulle tutkimisen arvoisia. Erityisesti Allsenin "The Royal Hunt" sisältää nimenomaan aatelisten metsästysonneen (ja metsästyksen ja onnen väliseen suhteeseen) paneutuvia kohtia.Thomas T. Allsen. (2006): The Royal Hunt in Eurasian HistoryJan E. Dizard & Mary Zeiss Stange. (2022): Hunting : A Cultural HistoryRupert Isaacson. (2001): The Wild Host: The History and Meaning of the Hunt
Kappale on sisältyy LP-levyyn Rakkaudella, Rondo ROLP 22, raita A6. Levyllä soittaa Veikko Samulin johtama orkesteri. Aineistotietokannoista ei käy ilmi levyllä soittaneiden muusikoiden nimiä, tietoa ei ilmeisesti ole myöskään alkuperäisessä LP-julkaisussa. Gramex kerää tiedot levytysten soitto- ja lauluosuuksista äänitetuottajilta. Tiedustelin asiaa Gramexista, mutta nämä tiedot eivät ole julkisia, koska kaikki laulajat ja muusikot eivät halua osuuksiaan julki.LP-levyn tiedot tietokannoissaDiscogs https://www.discogs.com/release/7190922-Juhani-Markola-RakkaudellaFinna https://finna.fi/Record/fikka.4619017?sid=4739620252
Varauslistan järjestelyvaihtoehdoista Luotu (uusin ensin) ja Luotu (vanhin ensin) viittaavat päivämäärään, jolloin varaus on alun perin tehty. Jos esimerkiksi varaus, jossa on sijalla 375, on luotu 1.1. ja varaus, jossa on sijalla 5, on luotu 12.1., järjestää valinta vanhin ensin listan niin, että 375 on ensimmäisenä, koska se on ollut pisimpään listalla. Varauksia ei voi järjestää jonotussijan mukaan. Jonotussija ei myöskään kerro suoraan, kuinka nopeasti varauksen saa. Se riippuu siitä, kuinka monta nidettä varatusta nimekkeestä järjestelmästä löytyy ja kuinka monta jonossa edellä olevista varauksista on lukittu.Järjestelyvaihtoehto Noudettavissa olevat ensin nostaa ensimmäisiksi listalla ne varaukset, jotka ovat jo saapuneet...
Sinun kannattaa olla yhteydessä Luomukseen eli Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Siellä ehkä löytyisi asiantuntemusta vastaamaan tähän kysymykseen. Linkki Luomuksen yhteystietoihin.
Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja...
Tähän kysymykseen meillä ei ole vastausta. Suomi on pieni kielialue. Kustantajat päättävät kustannettavista kirjoista tapauskohtaisesti. Palautetta asiasta kannatta lähettää kustantajille. Haydnista löytyy sentään jonkinlaisia henkilökuvia suomeksi:Ranta, Sulho: Sävelten mesterieta : säveltäjien elämäkertoja Palestrinasta nykypäivään. WSOY, 1945Sinkkonen, Jari : Neroudne lähteillä : suuren säveltäjien hautas elämä. WSOY, 2015 (kuvaus 18 klassisen musiikin säveltäjän elämästä)Wichmann, Elina : Säveltaiteen suurmiehiä : kaunokirjallisia kuvauksia. Gummerus, 2016
Suomi.fi -sivustolta löytyy Aloittavan yrittäjän muistilista https://www.suomi.fi/kansalaiselle/tyoelama-ja-tyottomyys/yrityksen-perustaminen/opas/olisiko-minusta-yrittajaksi/aloittavan-yrittajan-muistilistaUusyrityskeskus Enter Satakunta antaa myös opastusta uusille yrittäjille https://www.prizz.fi/yrityspalvelut/yrityksen-perustaminen.html
