Kyseessä on Maaria Leinosen runo Kiirastorstain ilta kokoelmasta Ei muuri vaan portti (1985, s. 67).
Runon voi lukea myös Maaria Leinosen Kootuista runoista 1 , Elämän täysi : 1980-1993 (2005).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.53140?sid=4375459197
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.350496?sid=4375459197
Hei!
Voit muuttaa äänilevysi digitaaliseen muotoon Ylöjärven pääkirjastossa. Digitointi tapahtuu tietokoneen kautta Audacity-ohjelmaa käyttäen. Kirjaston levysoitin on mallia Luxman PD-291 ja se on varustettu Audio-Technica at-95e-äänirasialla.
Immi Hellénin runo "Äidin apulainen" vastaa kuvausta. Runo alkaa: "Äiti, kerro satu mulle, minä lankaa kerin sulle." Äidin apulainen on nimeltään Erkki.
Vanhin löytämäni julkaisu, jossa runo on, on "Walistuksen lasten lehti" vuodelta 1917 (nro 20). Lehdessä kirjoittajaksi on merkitty "I. H." Onnet-tietokannan mukaan kirjoittaja on Immi Hellén. Runo on myöhemmin julkaistu myös ainakin Aukusti Salon kirjassa "Lapsuuden kultamailla : alkukoulun ja kodin lukukirja II" (Otava, 1919) ja Aukusti Salon kirjassa "Uusi aapinen ja lukukirja" (Otava, 1922).
Lähteitä:
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Äidin apulainen -runo:
Digi.kansalliskirjasto.fi, Walistuksen lasten lehti :...
Runo on Arvilyn (Arvid Lydecken) Yksinäisin, arin ihminen. Sen voi löytää esimerkiksi Arvily-valikoimasta Kotoa ja kaukaa : valikoima runosatuja lapsille.
Valitettavasti kirjaa ei löytynyt. Etsin Kirjasammosta noilla päähenkilöiden nimillä ja moottoripyörällä, mutta ei tärpännyt, https://www.kirjasampo.fi. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
Kyseisestä genrestä löytyy yllättävän vähän teoksia suomeksi, varsinkaan viime vuosina julkaistuja. Useimmat teokset ovat sekoituksia kauhua, fantasiaa ja/tai romantiikkaa. Tällä hetkellä mitään megasuosiota nauttivaa kirjailmiötä ei näyttäisi olevan, kuten aikanaan oli Stephenie Meyerin Twilight-vampyyrisaaga. Sinänsä sarja kannattaa muistaa tässä kohtaa, sillä kirjat ovat edelleen hyvin lainattuja. Ikiklassikot Mary Shelleyn Frankenstein (1818) ja Bram Stokerin Dracula (1897) lienevät edelleen ajankohtaisia ja suosittuja, samoin Edgar Allan Poen teokset. Helmet-kirjastoista löytyvistä uudemmista kauhu-fantasia-romantiikka -genreen luettavista mainittakoon Sini Helmisen Väkiveriset-sarja ja Lujaverinen-trilogia, yksittäisistä teoksista...
" -- niin mieltäni saata liikuttaa ei mikään, minkä teet – / ei mikään, minkä teet – / en ymmärrä, miksi silmiini vain nousevat kyyneleet – ." on kuin onkin Aale Tynniä. Säkeet ovat Ylitse vuoren lasisen -kokoelmaan sisältyvästä runosta Tanssilaulu.
Rivit ovat Eino Leinon runosta Kuoleman tuntu kokoelmasta Shemeikan murhe (1924). Voit lukea runon esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Shemeikan murheesta:https://www.doria.fi/handle/10024/100577
Tietoa eduskunnasta saa parhaiten sivulta https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx . Eduskunnan verkkosivustolla on myös EU-vaaleista tietoa https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/euasiat/Sivut/EU-vaalit-2024.aspx
Phie Ambon dokumenttielokuvaa "...when you look away" (2017) ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Näyttäisi siltä, että kyseisestä elokuvasta ei ole olemassa DVD:tä tai muuta fyysistä julkaisua, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.Tältä sivustolta voit tarkistaa, mistä palveluista elokuva löytyy tällä hetkellä suoratoistona.
Hei,latvialaisia kirjailijoita, joita on käännetty suomeksi, löytyy mm. Māra Zālīte on suomennettu suomennettu omaelämäkerrallinen romaani Viisi sormea.Nippernaati esittelee vuoden 2021 antologiassaan useita virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoita. Nippernaati on suomennetun virolaisen kirjallisuuden antologiasarja, mutta vuoden 2021 julkaisussa oli mukana myös latvialaisia ja liettualaisia nykykirjailijoitaLähteet:Latvian tunnetuin nykykirjailija Māra Zālīte Suomeen Kalevalan päivänä - ePressiNippernaati esittelee latvialaista nykykirjallisuutta - Rozentāls-seura ry. (rozentals-seura.fi)Nippernaati | Virolaisen kirjallisuuden antologia – Viron Suomen-instituutti (viro-instituutti.fi)
Rikollisuuden eri lajeja Suomessa tutkitaan sekä oikeustieteen että sosiologian aloilla. Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan insitituutin julkaisuista löytää vuosikymmenten varrella karttunutta tutkimus- ja tilastotietoa rikollisuuden lajeista ja niiden keskinäisestä suhteesta. Esimerkiksi Rikollisuustilanne 2022 -julkaisussa on mainintoja päihteiden ja väkivaltarikollisuuden yhteyksistä. Instituutin julkaisuja voi lukea vapaasti verkossa ja ladata PDF-tiedostoina. Myös valtiotieteellisen tiedekunnan tutkimuksista löytyy aineistoa. Yksittäisistä kiinnostavista julkaisuista voisi mainita Aarne Kinnusen väitöskirjan Kriminaalipolitiikan paradoksi vuodelta 2008.Lääketieteellinen Duodecim-lehti sisältää artikkeleita...
