Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Runo on Sara Teasdalen There Will Come Soft Rains. Englanniksi runo löytyy monilta runosivustoilta netistä.Suomeksi se löytyy Merta olen rakastanut -kokoelmasta nimellä Tulevat lempeät sateet (suom. Harri Huttunen) ja En ole sinun -kokoelmasta nimellä Saapuvat hellät sateet (suom. Tuomas Kilpi).
Hei, perspektiivillä tarkoitetaan maalaustaiteessa kolmiulotteista näkövaikutelmaa esineiden sijainnista ja etäisyydestä. Kuvassa on itsessään kaksi ulottuvuutta, korkeus ja leveys ja kolmas ulottuvuus on syvyysvaikutelma, eli illuusio. Perspektiivikuvauksella tarkoitetaan taas kolmiulotteisen tilan tai kappaleen kuvaamista kaksiulotteisessa kuvaustasossa. Jo antiikin aikana esiintyi pyrkimyksiä perspektiivikuvaukseen, mutta ongelmana oli se, että kuvattavat kohteet oli usein esitetty eri suunnista. Tämän takia yhdenmukaista tilailluusiota ei päässyt syntymään.Renessanssin aikana Firenzessä matemaatikot, optiikantutkijat ja taiteilijat aloittivat järjestelmällisen perspektiivin tutkimuksen. Jo 1200–1300-luvut Italiassa voidaan nähdä...
Hei!Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta, edes valtakunnallisesta kirjastoammattilaisten vastaajaringistämme kukaan ei keksinyt, mistä novellista voisi olla kyse.Tuntisikohan kukaan palvelumme seuraajista tätä novellia?
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot Kirjasampoon tulevat Kirjastopalvelun kautta. Kirjastopalvelu on yritys, joka välittää aineistoa ja luettelointitietoja kirjastoille. Voit ilmoittaa kirjasi tiedot Kirjastopalveluun sähköisellä tuotetietolomakkeella tai sähköpostilla tuotetiedot(at)kirjastopalvelu.fi. Kirjastopalveluun ilmoitetut kirjat ovat myös kirjastojen ostettavissa. Täydennyksiä Kirjasammon tietoihin voi lähettää myös Kirjasammon ilmoituslomakkeen tai palautelomakkeen kautta. Voit lähettää myös suoraan sähköpostia osoitteeseen kirjasampo(at)kirjastot.fi. Kaikki kirjastot eivät hanki aineistoa Kirjastopalvelun kautta. Jotta kaikkien kirjastojen on mahdollista hankkia teostasi, sinun kannattaa ilmoittaa...
Hei,Kesälahdesta on aika runsaastikin paikallishistoriallista kirjoja. Tässä lista sen kummemmin erittelemättä. Toivottavasti näistä löytyy kaipaamaasi tietoa. Paajanen, Kyllikki. Kesälahti 350 Vuotta: 1632-1982. [Kesälahti]: [Kesälahden pitäjän ja seurakunnan 350-vuotisjuhlatoimikunta], 1982.Kotimäen kirja. Kotiseutumme Kesälahti. [Lahti]: Kotimäen kirja, 2007.Paajanen, Kyllikki, ja Unto Muje. Kesälahden Kotiseutulukemisto. [Kesälahti]: Kesälahden kunta, 1991.Saloheimo, Veijo. Kesälahti Vanhan Venäjän Ja Ruotsin Vallan Aikana. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2019.Paajanen, Kyllikki, ja Hissu Teppana. Kirjoitettua Ja Kerrottua Kesälahdelta. 3. korj. ja täyd. p. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2014..Tolvanen, Lasse, ja Terttu Tolvanen....
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet...
Soitin on dulzian (engl. dulcian). Renessanssisoitin on nykyisen fagotin edeltäjä, ja sitä löytyy myös korkeammassa äänialassa. Elokuvassa Maailman hauskin mies esiintyy taskuunmahtuva sopraano.
Laulu "Kevätpäivänä" alkaa muistamillasi sanoilla. Kolmas säkeistö alkaa: "Ei peipponen vaieta voi". Laulun on säveltänyt Juha Haapaniemi ja sanoittanut Jukka Itkonen. Se sisältyy nuottiin "Musiikin mestarit. 3-4" (Otava, 2002). Se sisältyy myös cd-levylle "Härmänmaa laulaa 2007 : laulukilpailun 2007 finalistit esittävät" (Härmänmaan kulttuuritoimet, 2007). Sen esittää Kristina Hyytinen.
Melko vähän on kirjoitettu suomeksi kielletystä kaupungista ja sen arkielämästä.Pu Yi on tosiaan kertonut muistelmansa Liisa Ryömän suomentamassa teoksessa Viimeinen keisari : Taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi (1988)Kirjailija Chang, Jung on kirjoittanut kirjat Kiinan viimeinen keisarinna (2013) sekä Villijoutsenet : kolmen kiinattaren tarina (1992)Lisa See on kirjoittanut kirjoja naisten elämästä 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Lumikukka ja salainen viuhka sijoittuu 1800-luvun maaseudulle.Haw, Stephen G. Kiina on tietokirja Kiinan historiasta esihistoriasta nykyaikaan. (2015)Robert van Gulikin kirjat tuomari Deen tutkimuksista, kuvaavat kyllä tavallaan kiinalaista arkea. Ne sijoittuvat kuitenkin...
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa toimi useita kymmeniä sotasairaaloita, osa melko lyhytaikaisesti. Suuntaa-antava luettelo sotasairaaloista löytyy Wikipediasta:Luettelo Suomen sotasairaaloista toisen maailmansodan aikana – WikipediaSotavuosien lääkintähuoltoa on käsitellyt lääkintäeversti evp, lääkintähuollon dosentti Ilkka Mäkitie teoksessaan Puolustusvoimien lääkintähuolto sotavuosina : terveydenhuolto tulikokeessa 1939-1945 (Sotilaslääkinnän Tuki Oy 2021). Mäkitalo listaa teoksen liitteissä talvisodan sotasairaalat, ja jatkosodan sotasairaalat sekä syksyn 1941 että talven 1944 osalta. Teoksen sotasairaaloita käsittelevissä luvuissa ei mainita, että mikään sotasairaaloista olisi ollut luonteeltaan salainen. Useiden sotasairaaloiden...
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
Hei,Näkemättä nuottia perustan vastaukseni siihen, että tosiasiaan, että ylennetty nuotti ei ole sama kuin perussävel. Jos siis nuotteihin on kirjoitettu ylennys, niin silloin nuotti on ylennetty, eli puoli sävelaskelta korkeampi, kuin perussävel. Toki on mahdollista, että nuoteissa on virhe, mutta perusajatus on, että nuotti on oikein ja silloin pitää soittaa nuotti ylennettynä.
Digi.kansalliskirjasto.fi:n löytyy vanhoja kirjoja ja lehtiä. Sieltä löytyy esimerkiksi Koti-lehden satuleikkikuvaelma, jossa kerrotaan, kuinka lapset hyppäävät kittilää eli hyppäävät ruutua, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/949853?term=kittil%C3%A4%C3%A4&term=hypp%C3%A4%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n&term=kittil%C3%A4n&term=leikkim%C3%A4%C3%A4n&page=39 Kuvaelmasta käy ilmi, että jalka ei saa osua viivalle, aivan kuin nykyisissäkin ruudunhyppäysleikeissä. Lisää tietoa leikistä voisi saada esimerkiksi Karjalaisesta nuorisoliitosta https://www.karjalainennuorisoliitto.fi/karjala/karjalaisten-tanssien-t…
"Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihinja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotojakäytetään", sanotaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 . Koulut voivat päättää välituntikäytännöistään itsenäisesti, mutta yleinen käytäntö leinee ainakin alakouluissa se, että välitunneilla mennään ulos. Esimerkiksi kuopiolaisen Pyörön koulun Pedanet-sivulla välitunteja kuvataan näin: "Joka päivä on ns. pitkä välitunti klo 9:30-10:00. Silloin välitunnilla on myös ohjattua liikunnallista toimintaa. Kentän viereinen metsä on raivattu pitkiä välitunteja varten oppilaiden välituntialueeksi. Muilla välitunneilla metsä ei ole...
Tarkoitat ehkä kirjaa Valkoliljojen maa - Suomi. Kirjan on kirjoittanut venäläinen Grigori Petrov (1886-1925). Kirja on käännetty turkiksi 1920-luvulla ja sitä luettiin oppikirjana turkkilaisissa sotilasakatemioissa. Kirjan suomenkielinen laitos ilmestyi 1970-luvulla. Voit varata kirjan Helmet-tietokannan kautta.Linkki kirjan Helmet-tietoihin :https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2566045?sid=4862259016
Hei,Tämäpä vaati kaivelua ja löytyi tuloksia vain hieman. Vahvistus löytyi sille, että kyseessä on nimenomaan Juvel-jauhojen todennäköisesti ainakin pussin kyljessä ollut ohje, joka on tietysti saattanut olla myös lehdessä mainoksen yhteydessä (muita kakku- peruspulla- jne. ohjeita kyllä löytyi).Liittenä kuva mainoksesta, jossa Taalainmaan pitko mainitaan ja mainoksessa on myös kuva pitkosta. Mainos löytyi Kotiliesi-lehdestä 21/1971. Lehti löytyy varastoituna Joensuun pääkirjaston varastosta, mutta en onnistunut muutamien vuosikertojen selailulla löytämään itse reseptiä. Juvel-jauhopussin kuva löytyi myös Työväenmuseo Werstaan kokoelmista, mutta kyseisen pussin kuljessä on vain Juvel-sarvien ohje. Pohjola-Nordistienkaan joukosta ei...
Antikvariaattien nettisivuilla kyseistä teosta on myynnissä hintaan 10-25 euroa, kunnosta riippuen. Yleensä he ostavat teokset noin puolella myyntihinnasta eli noin 5-17 euroa lienee realistinen arvio, mikäli antikvariaatti teoksen ostaa. Kiven teoksia on yleensä hyvin tarjolla, joten aina antikvariaatit eivät niitä ota myytäväkseen.
