Ensimmäinen tarina on Carl Barksin käsikirjoittama ja piirtämä Rämeikön arvoitus (Mystery of the Swamp, 1944). Se on julkaistu Suomessa useita kertoja, ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehden numeroissa 37-39/1977 ja sittemmin monissa kokoelmateoksissa, mm. Minä Aku Ankka 2 -teoksessa (2016) ja albumisarjan Carl Barksin Aku Ankka osassa 7 (2024). Lisätietoja I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa: https://inducks.org/story.php?c=W+OS+++62-03.Toista sarjakuvaa en onnistunut jäljilttämään. Olisiko se tuttu jollekin sivuston lukijalle?
Hei,Kesälahdesta on aika runsaastikin paikallishistoriallista kirjoja. Tässä lista sen kummemmin erittelemättä. Toivottavasti näistä löytyy kaipaamaasi tietoa. Paajanen, Kyllikki. Kesälahti 350 Vuotta: 1632-1982. [Kesälahti]: [Kesälahden pitäjän ja seurakunnan 350-vuotisjuhlatoimikunta], 1982.Kotimäen kirja. Kotiseutumme Kesälahti. [Lahti]: Kotimäen kirja, 2007.Paajanen, Kyllikki, ja Unto Muje. Kesälahden Kotiseutulukemisto. [Kesälahti]: Kesälahden kunta, 1991.Saloheimo, Veijo. Kesälahti Vanhan Venäjän Ja Ruotsin Vallan Aikana. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2019.Paajanen, Kyllikki, ja Hissu Teppana. Kirjoitettua Ja Kerrottua Kesälahdelta. 3. korj. ja täyd. p. [Kesälahti]: Kesälahti-Seura, 2014..Tolvanen, Lasse, ja Terttu Tolvanen....
Kovin ylellisiä juoksuhaudat ja korsut tuskin aivan asemien etureunassa olivat, eikä tulituskaan asemasodan vuosina jatkuvaa allut. Korsuelämän perinteitä kokoavassa teoksessa Sotasavotta : korsuelämää 1939-1944 (Otava 1975) Matti Kuusi kirjoittaa, että "sodassa olemisesta on 99% odottelemista ja 1% sotimista". Teoksessa kerrotaan korsujen rakentamisen motiiveista talvisodan alkupuolella: "Talvisodan alettua majoituimme maanpäällisiin telttoihin, jolloin tykistö- ja lentopommitusten aikana alkoivat telttatappiot muodostua luvattoman suuriksi. Niinpä pian annettiin määräys, että teltat oli upotettava maahan vähintään metrin syvyyteen. Koska maa vielä tuolloin ei ollut kovinkana paksussa roudassa, upotus kävi vaivattomasti ja täten...
Kyseessä on todennäköisesti Kalle Holmbergin Pesäpallolaulu, jota on vain loruteltu. Se alkaa: "Pesäpallokentällä lautasen äärellä, lukkari syötteli kahdella väärällä". Sanat lauluun on tehnyt Arvo Salo ja sävellyksen Kaj Chydenius. Voit kuunnella laulun esimerkiksi YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xAvcA1-5Lw4On myös mahdollista, että opettaja on lorutellut samaan tyyliin oman pesäpallolorun.
Varmaa vastausta tähän ei nyt löydy. Alta löytyy lista tv-sarjoista, missä Kaskilahti on esiintynyt. Viimeisimpänä listalla on Kontio ja Parmas sarja, missä hänen roolihahmonsa on tasa-arvovaltuutettu Keijo-Sinikka Kahvipannu-Varsiselleri. Roolihahmon nimi voisi mahdollisesti viitata pullan suuhun laittamiseen. 1989Seitsemän veljestäToukolainen1991Pakanamaan karttamusiikkitarkkailija1993Joulukalenteripoliisi RillirouskuHobititMilo OnkaloinenTuntemattomalle jumalallehovimestari1993–1994Viimeiset siemenperunatKuupakka1995Ottaako sydämestä?1996Ilman kavaluuttanakinmyyjäPeltiheikitKepa1998Konstan koukkuja1997–1998IhmeidentekijätKeijo Kolehmainen2000Kylmäverisesti sinunParhaat vuodetKeijo Kolehmainen2001SeitsemänVesa...
Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
Vaikka kansantarina selittää Äänekosken nimen alkuosan ääni-sanaksi, kielentutkimus on tulkinnut sen mukautuneen varhaissaamen 'isoa' merkinneesetä sanasta, joka nykysaamessa tunnetaan vain johdoksista kuten eanas ~ eatnas ('suurin osa; enimmät'), eanášit ('paljoksua') ja johon suomen enä-, enemmän-sanatkin liittyvät.Nimeämisperusteeltaan Äänekoski ('isokoski') on looginen: Ala-Keiteleeltä vedet putoava kahdeksan metriä Äänekosken läpi kuohutessaan Kuhnamoon; sen sijaan toisella samat järvet yhdistävällä Mämmenkosken kiertoreitillä vesimassa hajoaa useiksi peräkkäisiksi ja rinnakkaisiksi pienemmiksi koskiksi.Konneveden konne- todennäköisesti heijastaa 'peuraa' merkitsevää saamelaista sanaa goddi, kodde; sanan kantasaamelainen muoto on...
Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston sivuilta löytyy tietoa runojen käytöstä kuolinilmoituksissa: https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Luotettava Tilastokeskuksen Rahanarvonmuunnin ei kerro vuoden 2024 arvoa, mutta viime vuoden 2023 kyllä.Vuoden 1999 1500,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2023 oli 398,96 euroa.https://stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa jossakin päin Suomea joku muistaisi etsimäsi kappaleen! Ilmoitamme sinulle mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen laulun?
Kysymykseen ei löydy vastausta ilman laajahkon tutkimuksen tekoa. Vastaus saattaa vaihdella myös tutkittavan maanosan ja kielialueen mukaan.Kysymystä voi yrittää selvittää suomenkielisen kirjallisuuden osalta Finna.fi sivuston aihehaulla. Finnassa on suurin osa suomalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistosta.Finna.fiSamaa voi kokeilla WorldCat.org haulla.
Ei voi.Suomen äänilevyarkiston Marko Tikka kertoo artikkelissaan Mikä on gramofonilevy: "Gramofonilevyjen, eli tuttavallisemmin sanottuna savikiekkojen aikakausi päättyi Suomessakin 1960-luvun alussa."... ja "Jos levymassa on kauttaaltaan mattainen tai harmaa, levy on joko kulunut soitossa tai sitä on säilytetty huonosti, esimerkiksi paikassa, jossa vaihteleva lämpötila on päässyt vaikuttamaan levymassaan. Kaikki tämä vaikuttaa levyn toistoääneen." Linkki Fenno artikkeliin.Gear4music.fi sivusto taas kertoo Vinyylilevyjen säilytyksestä:"Vinyylilevyjen oikea säilytystapa on pystysuorassa. Jos vinyylejä säilytetään pystyasennossa kuten kirjoja, ne eivät vääntyile ja vaurioidu. Varmista, että vinyylit säilytetään viileässä ja kuivassa paikassa...
Hei,Tätä on kysytty aiemminkin. Kirja on Poul E. Knudsen: Kilpailu, 1961. Siinä seikkailee Odbjörn-niminen sankari, ja se sijoittuu Rooman valtakunnan ja Germanian aikaan.Tässä linkki aiempaan vastaukseen. https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-historiallisen-romaanin-jonk…
Suoraa vastausta tähän ei löytynyt, mutta epäilen sen olleen 1960-luvun musiikkitrendien takia. Bossa nova muotoutui 1950- ja 60-luvuilla ja tuli nopeasti suosituksi tyyliksi jazzmuusikoiden keskuudessa. Niinpä nimeämällä kappaleita ja albumeita tyylin mukaan sillä ehkä haluttiin viestiä, että tämä kappale on tätä uutta suosittua tyyliä. Albumi, jolla on kappale alun perin ilmestyi on nimeltään Big Band Bossa Nova ja sisältää muitakin kappaleita, joiden nimessä on bossa nova.
Näivetyksen selitystä ei löytynyt Arno Forsiuksen listasta, johon on koottu kirkonkirjoihin merkittyjä kuolinsyitä, https://historismi.net/tools4.html. Hän kertoo pappien merkinneen kuolinsyyn kirkonkirjoihin sen perusteella, kuinka omaiset ovat kuvanneet vainajan viime vaiheita. Hän sanoo, ettei edes lääketieteen asiantuntija ei pysty aina ehdottoman varmasti kertomaan, mitä sairautta erilaisista oireista ja kuolinsyistä aikoinaan käytetty taudinnimi tänä päivänä edustaa.En löytänyt kirjastomme sukututkimuskirjoista näihin kuolinsyihin liittyvää tietoa.Vanhan kirjasuomen sanakirjassa, https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=n%C3%A4ivetty%C3%A4&vks_id=VKS_b913921d0e9fbe2d3fb1842e505a6d80 näivettyminen/näihvehtyminen liittyy...
Tätä on kysytty myös aiemmin palvelussamme. Tässä linkki vastaukseen: Milloin yrjö sana on alkanut tarkoittaa myös oksennusta? Vanha miehen nimi sekä Yrjölä nimisiä tiloja. | Kysy kirjastonhoitajalta
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
